Lue keskustelun säännöt.
Luksusmerkkien merkitys
28.12.2025 |
Minulla on aasialainen rouva naapurina, ja hänelle on todella tärkeää ns luksusmerkit. Jouluna halusi (mieheltään) kaikkea Marimekosta Chaneliin, oli siellä Luikkariakin. Ei hän asiaa ihan näin suoraan ilmaissut, mutta käydään yhdessä kävelyillä, ja kertoi, että hänestä nuo jutut kertovat miehen rakkaudesta ja arvostamisesta. Hänellä on ihan perus it-alalla työskentelevä mies. Oli jotenkin hämmentynyt kun kerroin, ettei osteta lahjoja toisillemme lainkaan. Tämä oli pelkkä esimerkki, on minulla suomalaisiakin tuttavia, joille juurikin luksus on merkki rakkaudesta/arvostuksesta. Mitä muut ajattelevat?
Kommentit (24)
Aasiassa tuollainen korostuu enemmän, samoin vaikkapa korut. Naiset todellakin haluavat ja olettavat kalliita lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka nyt saa iloa mistäkin. On melko ymmärrettävää, jos joku mittaa arvostustaan tuollaisilla statussymboleilla. Henkilökohtaisesti arvostan erilaisia asioita.
Sinä ajattelet noin ja jokainen arvostaa vapaasti mitä arvostaakin. Vittuako tästä veivaamaan. 😜😛
Kyllä minäkin haluan Luikkaria ja Chanelia mieheltäni - oletan että näitä paketeista löytyy.
62-vuotias äijän lortti vastaa: Ei merkkaa mitään. On mielestäni täyttä typeryyttä maksaa jostain merkki laukusta pienen käytetyn auton hinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sori ap, en edes tunnista mitään veskamerkkejä saati kelloja, ei ole koskaan kiinnostanut kummatkaan.
Ilman Chanelia ei sakset aukea, eikä tuo kansallisuudesta kiinni ole.
Irma Impivaarasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun suomalainen, ihan kohtuu hyvin tienaava mies ei ikipäivänä ostais mulle vuittonia. Ostan itse.
Marimekko ja Chanel ovat laatutuotteita joita normaali-ihmiset osaavat arvostaa. Sen sijaan ei ole normaalia tuollainen nuukuus ettei edes joululahjoja osteta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vinkubimbon on ottanut riesakseen.
Vierailija kirjoitti:
Mun suomalainen, ihan kohtuu hyvin tienaava mies ei ikipäivänä ostais mulle vuittonia. Ostan itse.
Ei minunkaan hyvin tienaava mieheni ostaisi. Itselläni on perinnön turvin mittava netto-omaisuus, enkä helvetissä ikinä, koskaan ostaisi vuittonia - kenellekään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
62-vuotias äijän lortti vastaa: Ei merkkaa mitään. On mielestäni täyttä typeryyttä maksaa jostain merkki laukusta pienen käytetyn auton hinta.
Toisaalta, itse maksaisin eräästä customrevolverista hyvän käytetyn auton hinnan. Sivusta siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun suomalainen, ihan kohtuu hyvin tienaava mies ei ikipäivänä ostais mulle vuittonia. Ostan itse.
Ei minunkaan hyvin tienaava mieheni ostaisi. Itselläni on perinnön turvin mittava netto-omaisuus, enkä helvetissä ikinä, koskaan ostaisi vuittonia - kenellekään!
Ei niitä vuittoneita millään perintörahalla sun kuulukaan ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun suomalainen, ihan kohtuu hyvin tienaava mies ei ikipäivänä ostais mulle vuittonia. Ostan itse.
Ei minunkaan hyvin tienaava mieheni ostaisi. Itselläni on perinnön turvin mittava netto-omaisuus, enkä helvetissä ikinä, koskaan ostaisi vuittonia - kenellekään!
Ei niitä vuittoneita millään perintörahalla sun kuulukaan ostaa.
Onko tässä joku sääntö, että vuittoneita voi ostaa itse vain tienaamalla/myymällä persettä/saada mieheltä, mutta ei jos on saanut vaikkapa puoli milliä perintöä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun suomalainen, ihan kohtuu hyvin tienaava mies ei ikipäivänä ostais mulle vuittonia. Ostan itse.
Ei minunkaan hyvin tienaava mieheni ostaisi. Itselläni on perinnön turvin mittava netto-omaisuus, enkä helvetissä ikinä, koskaan ostaisi vuittonia - kenellekään!
Puhutaanko tässä nyt niistä rumista logokasseista vai oikeista nahkalaukuista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun suomalainen, ihan kohtuu hyvin tienaava mies ei ikipäivänä ostais mulle vuittonia. Ostan itse.
Ei minunkaan hyvin tienaava mieheni ostaisi. Itselläni on perinnön turvin mittava netto-omaisuus, enkä helvetissä ikinä, koskaan ostaisi vuittonia - kenellekään!
Ei niitä vuittoneita millään perintörahalla sun kuulukaan ostaa.
Onko tässä joku sääntö, että vuittoneita voi ostaa itse vain tienaamalla/myymällä persettä/saada mieheltä, mutta ei jos on saanut vaikkapa puoli milliä perintöä?
Itsehän (oletan) just sanoit ettet helvetissä ikinä ostaisi vuittonia. Mikä ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun suomalainen, ihan kohtuu hyvin tienaava mies ei ikipäivänä ostais mulle vuittonia. Ostan itse.
Ei minunkaan hyvin tienaava mieheni ostaisi. Itselläni on perinnön turvin mittava netto-omaisuus, enkä helvetissä ikinä, koskaan ostaisi vuittonia - kenellekään!
Ei niitä vuittoneita millään perintörahalla sun kuulukaan ostaa.
Onko tässä joku sääntö, että vuittoneita voi ostaa itse vain tienaamalla/myymällä persettä/saada mieheltä, mutta ei jos on saanut vaikkapa puoli milliä perintöä?
Itsehän (oletan) just sanoit ettet helvetissä ikinä ostaisi vuittonia. Mikä ongelma?
Ei ongelmaa, halusin vain tietää logiikan miksi perintörahoilla ei saa/kuulu ostaa vuittonia?
Vierailija kirjoitti:
62-vuotias äijän lortti vastaa: Ei merkkaa mitään. On mielestäni täyttä typeryyttä maksaa jostain merkki laukusta pienen käytetyn auton hinta.
Sen voi muuttaa takaisin rahaksi. Muuten yhdentekevää.
Vierailija kirjoitti:
Ilman Chanelia ei sakset aukea, eikä tuo kansallisuudesta kiinni ole.
Irma Impivaarasta
Dear Imppu Impivaarasta, kyllä se on onnistunut ilman merkki veskoja ja kaiken lisäksi moneen kertaan...No nyt runoiluttaa: Imppu, Imppu. Miltäs tuntuis Impun pimppu? Saat pitää ton kaunokirjallisen pläjäyksen ihan omanasi. Tää ihan sitten vaan meidän kahden kesken. Voinhan luottaa ettet juoruile muille...
Kuka nyt saa iloa mistäkin. On melko ymmärrettävää, jos joku mittaa arvostustaan tuollaisilla statussymboleilla. Henkilökohtaisesti arvostan erilaisia asioita.