Helppojen lasten vanhemmat kuvittelee olevansa erinomaisia kasvattajia
Huvittavaa lukea täältä välillä tosi ihme kommentteja, kuten että uhmakohtaukset vois ennakoida, laita tutti suuhun ettei itke ja ota lapsi syliin jos huutaa. Kaikki lapset eivät ole niin helppoja, että tyyntyvät yksinkertaisin keinoin.
Monille kaikkitietäville superkasvattajawannabeille haluaisin yhden erittäin temperamenttisen lapsen. Katsotaan sitten, miten suu pantais :)
Kommentit (82)
vaikka lapseni on todella temperamenttinen ja haastava. Tässä jos missä näitä taitoja tarvitaan ;)
Noiden kahden kohdalla pidän itseäni vain onnekkaana. Tällä uhmakkaalla on taas vaikeampi luonne kuin kahdella helpolla. Lapsilla on luonne-eroja. . . myös sisarusten kesken.
Hänen esikoisensa oli helppo, hyvin nukkuva ja tyytyväinen vauva. Ystäväni myöntää ihmetelleensä miten muut eivät osaa ollenkaan hoitaa vauvojaan kun nämä esim. itkevät vaunuissa (hänen vauvansa makasi yunteja hereillä vaunuissa aurinkoisesti jokeltaen).
NO, kun ystäväni sai toisen lapsen niin johan loppui hämmästely. Vauva nro 2 nukkui älyttömän huonosti ja lopulta ystäväni piti viedä hänet unikouluun sairaalaan jottei olisi itse tullut hulluksi unen puutteesta...
Ja jokaisen olen yrittänyt kasvattaa omasta mielestäni parhaalla mahdollisella tavalla. Niin kuin varmasti jokainen äiti tekee parhaansa.
Vierailija:
Hänen esikoisensa oli helppo, hyvin nukkuva ja tyytyväinen vauva. Ystäväni myöntää ihmetelleensä miten muut eivät osaa ollenkaan hoitaa vauvojaan kun nämä esim. itkevät vaunuissa (hänen vauvansa makasi yunteja hereillä vaunuissa aurinkoisesti jokeltaen).
...
Kaikki kuitenkin käyttäytyy hyvin - joten univaikeudet ja sairaudet ei tee huonosti käyttäytyviä lapsia. Kasvatuksella on vaikutus lapsen käytökseen sanotte tähän mitä tahansa.
Minulla on 2 helppoa lasta enkä todellakaan ota siittä meriittiä itselleni. Ja suvussani helppo=kiltti, toisin kuin minä ajattelen. Lapseni ovat perineet mieheni rauhallisuuden ja ujouden, itse olen täysin päinvastainen luonteeltani. Kiitän aina luojaa siittä, että on siunannut minua kahdella helpolla ja terveellä lapsella, voisiko parempaa toivoa?
Naureskelen aina ystävieni kanssa, että meillä taistellaan sitten teini-iässä, toivon mukaan ei.
En kuvitellut silloinkaan kun minulla oli vain yksi todella helppo, tyytyväinen lapsi. Enkä silloinkaan kun minulla oli kaksi helppoa hyvinkäyttäytyvää lasta. Toki tiesin kokoajan ettei se minun ansiotani ole, enhän ole tehnyt mitään sen eteen että lapset ovat helppoja, kilttejä, tottelevaisia. Pidin itseäni onnekkaana kun pääsen näin helpolla lasten kanssa. No, sitten saatiin kolmas ja siihen loppui se helppous.
Itsellä tosi helppo lapsi, enkä todellakaan kauhistele tai ihmettele muiden tapoja kasvattaa. Meilläkin on omat ongelmamme, kuten kaikilla, enkä todellakaan kuvittele, että kaikki lapset ovat yhtä helppoja kuin omani.
Kiva yleistää, ap!
Mulla on siis helppo lapsi. Se on herkkä ja empaattinen ja kuuntelee hyvin perusteluja. Mutta annas jos sen kanssa menettää malttinsa ja esim. huutaa vihaisesti tai vie jäähylle. Kiukuttelu jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Jossain vaiheessa oli kausi, jolloin kuvittelin että jäähyjä " täytyy" olla ja koetin hoitaa uhmakohtaukset sillä. Se meni ihan mahdottomaksi ja lapsi oli tosi rasittava. Sitten lopetin jäähyt kokonaan ja otin aseeksi ystävällisen jääräpäisyyden ja kiellon/estämisen toistamisen niin monta kertaa kuin lapsi (vaikka se sitten olisi 100 kertaa) ja vielä kerran päälle, ja tilanne rauhoittui. Meidän muksulle vaan sopii tämä tyyli ja kiukuttelua on tosi vähän.
aivan erinlaista hoivaa ja enemmän.
Ps, muistakaa myös, että jotkut pitävät suht helppoakin vauvaa vaativana ja toisinpäin. Eli näinollen uskon kyllä edelleen sen vaikuttavan suuresti, kuinka vauvaa hoidetaan ja miten hänen tarpeisiinsa vastataan.
Kasvatan, perustelen, kiellän ja annan huomiota jne. ihan parhaan kykyni mukaan. Todellakaan ei kasva tämä pikkumies " pellossa" mutta silti joskus kateellisena seuraan vierestä vanhempia, joilla on kilttejä ja rauhallisia lapsia. Itse olen myös ollut lapsena todella tottelevainen, mutta mieheni sen sijaan on viettänyt useammankin tunnin elämästään nurkassa seisten...
mitä vain olen käsiini saanut mitkä liittyy lapsiin, vauvalehtiäkin aloin lukemaan 8-vuotiaana :))
Mä olen kärsivällinen ihminen ja tiedän ettei lapset ovat vielä pieniä, eikä voi olettaa että 3-vuotias automaattisesti käyttyisi kuin 36-vuotias. Pieni lapsi ei vielä tiedä elämästä kaikkea ja on paljon asioita mitä hän vielä tulee oppimaan ja häntä pitää opettaa ja kasvattaa oikeaan suuntaan.
Ps. meillä on 2 temperamenttista lasta, joista toinen on vielä lievä erityislapsi.
just just. ELi sinä olet aina osannut vastata kaikkeen lapsesi pyyntöön (sanattomaan erityisesti) heti juuri oikealla tavalla? Voi voi meitä, jotka yritämme ja yritämme kymmentä eri juttua, mutta vauva vaan itkee edelleen...
Hän ei ollut hetkeäkään sängyssä / vaunuissa hereillä ilman että olisi nostanut kovan huudon. Ei myöskään viihtynyt sitterissä eikä rintarepussa, ainoastaan sylissä apinanpoika-tyylillä äidistä roikkuen. Hän halusi olla mukana ja seurustella kun oli hereillä joten niin tehtiin. Enpä tiedä, olisiko sinun mielestäsi häntä siis pitänyt hoitaa jotenkin erilailla, esim. antaa itkeä pinnasängyssä?
16
:DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
ulee tutuilta, että totuttakaa lapsi villimpään menoon älkääkö hyssytelkö sen kanssa. Hohhoijaa... No, surkeita neuvoja on kuultu ennenkin. Meno todella muuttuu villiksi, jos virikkeitä tulee tuutin täydeltä!
Jos en olisi hoksannut tätä seikkaa poikani kanssa ja yrittäisin hänen kanssaan osallistua kerhoihin, jumppaan, muskariin yms yms päivät pitkät ja järjestää vain lisää ohjelmaa, että lapsi lakkaisi riehumasta, niin suossa oltaisiin ja varmasti tuntisin itseni surkeaksi äidiksi.
Oma äiti tietää parhaiten ja tuntee lapsensa, niin se vain on.
lapsiin voi vaikuttaa todella paljon. Vauva-aika on kaiken a ja o. Turha olla kateellinen. Ehkä ns helppojen lasten vanhemmat ovat hoitaneet heitä todella hyvin vauvoina:)!
Meidän esikoinen oli vauvana vaativa mutta parivuotiaasta ylöspäin todella aurinkoinen ja helppo. Ei huutanut kaupassa, käveli käsi kädessä mihin piti, oppi nopeasti kaiken, osasi " käyttäytyä" tilanteen vaatimalla tavalla jne. Sillon musta on ihan luonnollistakin luulla että johtuu kasvatuksesta. Mutta nyt tiedän, että taisi johtua luonteesta(kin).
toisaalta helponkin lapsen saa pilattua ja vaikeaksi jos ei hoida kunnolla.