Minkälaista on lapseton elämä keski-ikäisenä?

Ap, miten onnellinen olet asteikolla 1-10?

Sun jäkannattais mennä lääkäriin mielialaseulaan. Onnellinen ei mieti muiden ihmisten asioita.

Onnellinen keskittyy elämään omaan elämäänsä.

Jankuttamisesi on OCD:n ja ahdistuneisuuden oire. Ehkä psykoosisairauden. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on jo lapset muuttaneet pois kotoa. Tulin äidiksi nuorena. Se oli ihanaa aikaa, ja oli haikeaa kun muuttivat. Vanhempi lähti jo viime vuonna opiskelemaan ja nuorempi nyt tänä syksynä. Mutta nyt on oma vapaus ja kyllä tässäkin on mukavat puolensa. N41

Ja miten tämä liittyy ketjun aiheeseen lapsettomasta elämästä?

 

Siten varmaan, että lasten aikuistuttua ja muutettua pois kotoa, se elämä on kuin lapsettoman? 

 

No ei se itse asiassa ole ihan samanlaista. Lapset kuitenkin ovat olemassa siellä jossain ja jotain yhteyttä heihin kuitenkin edelleen on.  

Toki, mutta tarkoitin sitä aikaa, kun eivät ole lasten, ja lastenlasten kanssa. On paljon vapaata aikas töiden jälkeen, taloudellisesti vapaata, aikaa harrastaa, tavata ystäviä, lähteä reissuun pikaisellakin aikataululla jne.

Ap ei muuta mieti kuin k y r p ä n s ä työntämistä p i l l u u n.

Aika sekaisin on. Pakkomielteinen. Anrakaa nyt joku sille vaikka turpiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku on joskus sanonut, että lapsen kasvattaminen, elättäminen kustantaa muutaman satatonnia. Ei ehkä nykypäivän tukimaailmassa noin paljoa. Kuitenkin lapsettomilla tuo kaikki on omassa käytössä. Se on se ero. Vai ovatko lapselliset tulotasoltaan niin paljon paremmin tienaavia, että eroa ei synny. Luulen, että tuntuu kuitenkin jotenkin. 

 

Kuitenkin perheillä, joilla on ollut lapsia, on paras elintaso eläkeiän kynnyksellä. Asuntovarallisuus on suurempi kuten myös vapaa-ajanasunto ja pörssisijoituksetkin. Ehkä syy on tavoitteelisuudessa, on ostettava suurempi asunto, asuntolaina on maksettava ja on ne kahden ihmisen tulot, kun taas lapsettomista suurin osa on yksineläjiä.

Ja kun yksineläjä on maksanut asuntonsa yms omaisuutensa, on nettovarallisuus hänen, sitä ei tarvitse jakaa kahdelle tai ehkä vielä useammalle. Ja kun sen tulouttaa eläkeiän kynnyksellä, voi tilanne mennä toiseen suuntaan kuin lapsiperheillä. Ei ole kärkkyjiä ympärillä, puhumattakaan niistä erotilanteista, mikä on hyvin yleistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on jo lapset muuttaneet pois kotoa. Tulin äidiksi nuorena. Se oli ihanaa aikaa, ja oli haikeaa kun muuttivat. Vanhempi lähti jo viime vuonna opiskelemaan ja nuorempi nyt tänä syksynä. Mutta nyt on oma vapaus ja kyllä tässäkin on mukavat puolensa. N41

Ja miten tämä liittyy ketjun aiheeseen lapsettomasta elämästä?

 

Siten varmaan, että lasten aikuistuttua ja muutettua pois kotoa, se elämä on kuin lapsettoman? 

 

No ei se itse asiassa ole ihan samanlaista. Lapset kuitenkin ovat olemassa siellä jossain ja jotain yhteyttä heihin kuitenkin edelleen on.  

Ei se muutenkaan ole samanlaista. Se lisääntyjä on synnyttänyt, imettänyt ja elänyt lapsiperhe-elämää 20+ vuotta. Synnyttäneella voi olla vieläkin vaivoja jotka aiheutui raskaudesta tai synnytyksestä, ja hänen uransa on ihan eri mallilla perhevapaiden ja poissaolojen takia kuin mitä se olisi ilman niitä. Lisääntyjä on valinnut asuinpaikkansa ja työnsä lasten mukaan, ja on keskimäärin 200 000e per lapsi köyhempi kuin olisi lapsettomana (plus korot, eli oikeasti vähintään tuplat tuosta). Hän on tehnyt 20 vuotta hyvin eri asioita kuin lapsivapaana olisi tehnyt - keskimäärin urheillut vähemmän, matkustanut vähemmän tai ainakin eri paikoissa, tuntee ihan eri ihmisiä kuin lapsivapaana, jne jne jne. 

Ei se lisääntyjä siis maagisesti plopsahda samaan "uraan" elämää kuin lapsivapaa, kun viimeinen jälkeläinen muuttaa kotoa. Elämä on ihan eri uralla eikä ikinä voi palata siihen mitä se olisi jos lapsia ei olisi tehnyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku on joskus sanonut, että lapsen kasvattaminen, elättäminen kustantaa muutaman satatonnia. Ei ehkä nykypäivän tukimaailmassa noin paljoa. Kuitenkin lapsettomilla tuo kaikki on omassa käytössä. Se on se ero. Vai ovatko lapselliset tulotasoltaan niin paljon paremmin tienaavia, että eroa ei synny. Luulen, että tuntuu kuitenkin jotenkin. 

 

Kuitenkin perheillä, joilla on ollut lapsia, on paras elintaso eläkeiän kynnyksellä. Asuntovarallisuus on suurempi kuten myös vapaa-ajanasunto ja pörssisijoituksetkin. Ehkä syy on tavoitteelisuudessa, on ostettava suurempi asunto, asuntolaina on maksettava ja on ne kahden ihmisen tulot, kun taas lapsettomista suurin osa on yksineläjiä.

Mistä ihmeestä olet vetänyt tuon viimeisen lauseesi? Todellakin lapsivapaita pareja on paljon, ja tulevaisuudessa vielä enemm

Lapsettomia n.60v pariskuntia on vähän, suurin osa niistä, jotka eivät ole saaneet lapsia, asuvat yksin. Tässä tarkasteltiin varallisuuden jakautumista. Ristiriitaista, mutta totta, että lapsensa aikuisiksi elättäneillä on suurempi varallisuus kuin niillä, joilla ei ole lapsia. Ja se selittyy eniten asunnolla ja vapaa-ajanasumnolla, joissa yleensäkin ihmisten varat ovat kiinni. 

Ei lapseton kuusikymppinen pariskunta ole nykyään eikä etenkään tulevaisuudessa mikään harvinaisuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on jo lapset muuttaneet pois kotoa. Tulin äidiksi nuorena. Se oli ihanaa aikaa, ja oli haikeaa kun muuttivat. Vanhempi lähti jo viime vuonna opiskelemaan ja nuorempi nyt tänä syksynä. Mutta nyt on oma vapaus ja kyllä tässäkin on mukavat puolensa. N41

Ja miten tämä liittyy ketjun aiheeseen lapsettomasta elämästä?

 

Siten varmaan, että lasten aikuistuttua ja muutettua pois kotoa, se elämä on kuin lapsettoman? 

 

No ei se itse asiassa ole ihan samanlaista. Lapset kuitenkin ovat olemassa siellä jossain ja jotain yhteyttä heihin kuitenkin edelleen on.  

 

 

Ei se muutenkaan ole samanlaista. Se lisääntyjä on

Näinkö sun vanhemmille tapahtui. Köyhtyivät, kun joutuivat kasvattamaan sinut. Onko äitisi kärsinyt synnytyksestä koko ikänsä ja katkera, kun sinut sai? 

Joulunajan tuli mediassa paljon viestiä lapsiperheköyhyydestä. Tässä ketjussa taas lapsiperheet ovat kaikkein varakkaampia. Mielenkiintoista.

Sopii meille täydellisesti!

Olemme vapaita ja omistautuneita omiin kiinnostuksenkohteisiin ja hyväntekeväisyyteen.

Kauhulla seuraamme miten koululaitos vedetty alas, työpaikkoja nuorille ei ole ja älypuhelimet ja SoMe pilanneet lasten ja nuorten mielenterveyden. Onneksi emme lähteneet tuohon mukaan, sitä huolen määrää ei kateeksi käy.

Minulla on koko elämä, 68v tähän asti, ollut vakaumuksellisesti lapseton. Yksi parhaista päätöksistäni.

Vaikka laskennallisesti lapsen kasvattaminen maksaa x euroa, niin käytännössä se lapsi kasvaa samoilla ruuilla ja lämmöillä kuin vanhemmatkin. Ehkä ilman lapsia ei hankittaisi suurempaa asuntoa, mutta lisäneliöt ovat edullisempia kuin yksiön neliöt. 

Ainakin mun vanhemmat ovat normaalituloisina hankkineet jokaisen lapsen myötä isomman asunnon, välirahaa ei ole sitten niin hirveästi tarvittu. Ja mökkikin saatiin niin, että ensin ostettiin tontti, sitten telttamajoitus, sitten aitta, seuraavana vuonna sauna ja lopulta rakennettiin mökkikin.

Vierailija kirjoitti:

Joulunajan tuli mediassa paljon viestiä lapsiperheköyhyydestä. Tässä ketjussa taas lapsiperheet ovat kaikkein varakkaampia. Mielenkiintoista.

Tietenkin on köyhiä lapsiperheitä, mutta toimeentuloasiakkaista suurin osa on yksineläjiä, joista taas useampi kuin joka toinen on mies.

Hyvintoimeentulevia perheitä on kuitenkin suurin osa. Omatkin vanhemmat, poliisi ja sh, pärjäsivät ja pärjäävät ihan hyvin. On omakotitalo Espoossa ja mökki Lohjanjärvellä. Aina ovat olleet yritteliäitä ja huolehtineet niin meistä lapsista kuin vanhemmistaan. Arvostan.

"Näinkö sun vanhemmille tapahtui. Köyhtyivät, kun joutuivat kasvattamaan sinut. Onko äitisi kärsinyt synnytyksestä koko ikänsä ja katkera, kun sinut sai?" 

Joo, näin kävi. Väitätkö sinä että lapset eivät  vaikuta elämään millään lailla, koska kuulostaa että vihjaat kommenttini olevan väärässä? Ovatko lapset ilmaisia, eikä synnytyksestä ole ikinä mitään pitkäaikaisia seurauksia? Äitiys ei vaikuta uraan eikä tuloihin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joulunajan tuli mediassa paljon viestiä lapsiperheköyhyydestä. Tässä ketjussa taas lapsiperheet ovat kaikkein varakkaampia. Mielenkiintoista.

 

Tietenkin on köyhiä lapsiperheitä, mutta toimeentuloasiakkaista suurin osa on yksineläjiä, joista taas useampi kuin joka toinen on mies.

 

Hyvintoimeentulevia perheitä on kuitenkin suurin osa. Omatkin vanhemmat, poliisi ja sh, pärjäsivät ja pärjäävät ihan hyvin. On omakotitalo Espoossa ja mökki Lohjanjärvellä. Aina ovat olleet yritteliäitä ja huolehtineet niin meistä lapsista kuin vanhemmistaan. Arvostan.

Nyt puhutaan samoista henkilöistä lisääntyneinä vs lapsivapaana. Et voi verrata ns puistojen miehiin ja kehitysvammaisiin jotka noissa yleisissä tilastoissa tekevät lapsettomista keskimäärin köyhiä. Jos vertaat samaa henkilöä A ilman lapsia ja lapsia tehneenä, olisi jälkimmäinen köyhempi. 

Ja jos taas luulet että lapset tekevät ihmisen rikkaammiksi, niin minkä hemmetin takia niille lapsiperheille pitää vielä maksaa? Lopetetaan samoin tien kaikki lapsilisät ja puoli-ilmainen päivähoito, ja etenkin valitus lapsiköyhyydestä! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joulunajan tuli mediassa paljon viestiä lapsiperheköyhyydestä. Tässä ketjussa taas lapsiperheet ovat kaikkein varakkaampia. Mielenkiintoista.

 

Tietenkin on köyhiä lapsiperheitä, mutta toimeentuloasiakkaista suurin osa on yksineläjiä, joista taas useampi kuin joka toinen on mies.

 

Hyvintoimeentulevia perheitä on kuitenkin suurin osa. Omatkin vanhemmat, poliisi ja sh, pärjäsivät ja pärjäävät ihan hyvin. On omakotitalo Espoossa ja mökki Lohjanjärvellä. Aina ovat olleet yritteliäitä ja huolehtineet niin meistä lapsista kuin vanhemmistaan. Arvostan.

Mitä tapahtuu, jos tulee ero. 

Tähän ei varmaan saisi vastata, koska en ole lapseton. Mutta 40-vuotias ja lapset täysi-ikäistyneet. Aivan huippu elämäntilanne! Nyt voi keskittyä uraan, on vapaa-aikaa, parisuhde, mutta silti lasten kanssa todella läheiset välit ja nähdään paljon eli nyt tulee esille kaikki ne parhaimmat puolet, kun ns.  ruuhkavuodet on takana. Moni minun iässä oleva kriiseilee ja haluaa vaihtaa alaa, mutta itse alan vasta päästä vauhtiin! Olen opiskellut useamman tutkinnon lasten ollessa alaikäisiä. 

Vierailija kirjoitti:

40 +

Elämä on hyvin vapaata, lapset täysi-ikäisiä ja asuvat omillaan. 

Saan tulla ja mennä, miten haluan, opiskella lisää, mitä haluan. Tehdä, mitä haluan.

Niin minäkin, mutta arvaas mitä - meidän kokemuksemme eivät kuulu tähän ketjuun.

Olen kohta viisikymppinen mies, lapseton ja valtaosa elämästäni sinkkuna elänyt. 

Läheisiä minulla kyllä onneksi on: muutamia ystäviä, sisko, kummilapsia 2 kpl. Olen taloudellisesti riippumaton, kiitos 20 vuoden raatamisen pörssiyhtiön keskijohdossa.

Olen aivan helvetin yksinäinen ja onneton ihminen. Muistan lukeneeni jostain että 47v olisi kaikkein onnnettomin ikä, ja ainakin minun kohdallani pitää kyllä paikkansa. 

Sellaista, että olen itse oman elämäni päähenkilö, jolla on täysi vapaus keskittyä itseensä. Minä esim. menin takaisin yliopistoon opiskelemaan taidealaa ja teen töitä vain osa-aikaisesti. Ei tarvitse elättää ketään, niin saa ihan rauhassa vaikka tehdä downshiftausta muutaman vuoden.

Oma äitini oli sellainen, joka perhe-elämässä eli kaikkien muiden kautta ja sitten uhriutui, kun odotukset eivät täyttyneet tai ei saanut omasta mielestään tarpeeksi kiitosta. En tiedä, olisinko osannut toimia toisin, kun malli perhe-elämästä on tuo.

Siskoni hankki lapsia ja minua ilahduttaa nähdä sivusta hänen perhe-elämäänsä, jossa lapsilla on tasapuolisesti osallistuva isä ja siten äidilläkin aikaa harrastaa. Olemme siis kummatkin omilla tavoillamme onnistuneet rikkomaan lapsuuden perheen kaavat. :)