Lue keskustelun säännöt.
50- ja 60-luvulla syntyneiden laihuusihanne
27.12.2025 |
Olen huomannut, että usein 50- ja 60-luvulla syntyneet arvioivat ihmistä painon perusteella. Ja ei heitä haittaa, vaikka laihuus olisi hankittu epäterveellisillä menetelmillä.
Kommentit (84)
Elät aivan eri todellisuudessa kuin minä. Nuoruudessani opittiin hienotunteisuutta. Oletko lähtöisin perheestä joka ei ymmärtänyt käytöstapoja tai sivistystä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikähän tuossa ajassa oli? Siis luulisi silloin olleen muutakin mietittävää kuin ulkonäkö. Mun mummo ei vain voinut pitää turpaansa kiinni mun tai toistenkaan painosta.
Toisaalta, olen aina ollut sitä mieltä ettei nykyaika ole erityisen ulkonäkökeskeinen. Kiinassa on vieläkin elossa naisia joiden jalat on sidottu ja länsimaissakin tyttärille sanottiin ettet saa miestä jos olet ruma.
Olisihan se mielenkiintoista mitä esim omilla vanhemmillani olisi kerrottavana terapeutin nojatuoleissa. Mitä he paljastaisivat lapsuudenkodistaan, vanhempiensa parisuhteesta, aikansa kasvatuksesta, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän nuoruudessa lihavia oli korkeintaan yksi luokalla, itse en muista kuin yhden koko yläkoulusta. En edes ymmärrä miten siihen aikaan voi olla lihava, epäilen että hänellä oli joku sairaus., kuoli ainakin nuorena.
Ei ollut sipsejä, hampurilaisia, karkkeja sai lauantaisin tikkarin tai pienen hedelmä askin . Turhia ei syöty, ruoka oli välttämätön paha.
Laihuus oli normaalia, ei sitä erityisesti korostettu.
Elit tuollaisessa todeliisuudessa. Omassani oli 70-luvulla todella paljon leipomista ja herkkujen tekemistä sekä mummolassa että kotona. Kauppoihinkin alkoi tulla herkkuja ja karkkeja oli jos jonkinlaisia myynnissä.
Meilläkin syötiin herkkuja. Äiti ja minä pidimme jäätelöstä, karkeista ja leivonnaisista. Mutta olimme silti hoikkia. Ruoathan eivät olleet siihen aikaan mitenkään erityisen herkullisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuisikohan sen ajan missi-ihanteista? Missikisat olivat silloin iso spektaakkeli ja niissä pärjättiin myös kansainvälisesti. Plus tuohon aikaan naisvartalon arvostelu oli ihan päivänvaloa kestävää ja sallittua.
Really? Voisikohan tämä tosiaan johtua eri ajan vaikutuksesta, ajan jolloin he ovat kasvaneet sellaisessa ympäristössä ja ajassa, jossa naiseus vielä määritettiin ulkomuoto- sekä käytösseikkojen mukaan?
Mitä sä mulle vittuilet, just tota tarkoitin
Se luokan läski kuuluisi nyt luokan täysin normaalipainoisiin, ellei niihin hoikempiin. Mutta tikkulaihoihin verrattuna oli ns läski.
Mun kaveri kuului tikkulaihoihin, kuten itsekin. Nyt hänen kaokki kolme alle 30-vuotiasta lastaan ovat n. 100-kiloisia. Tällaista ei silloin ollut. Naapurissamme on 4-lapsinen perhe, kaikki todella ylipainoisia. Ja se että kirjoitan tätä kertoo jo painokeskeisestä ajattelustani. Sitten vielä muka kauhistelemme ulkonäkökeskeistä nykymaailmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun 70-luvun alussa syntynyt työkaverini oli jotenkin aivan marinoitunut laihuus- ja laihdutusihanteissa. Se, että onnistuu laihduttamaan, oli suuri saavutus jota täytyy tavoitella. Tästä esimerkkinä mm tämä; minä olen aina ollut alipainoinen ja paino on sahannut edestakaisin lievän ja merkittävän alipainon välillä. Ja olen ihan näkyvästi hyvin hoikka. No kerranpa tämä työkaveri huomasi että minulla oli taas paino hiukan tippunut ja alkoi vuolaasti kehumaan kuinka olen onnistunut laihtumaan, hyvin tehty ja siitä se lähtee. Ja minä kun olen epätoivoisesti koettanut pitää kiinni vähäisistä kiloistani, ihan terveyden tähden :D hänelle se sairalloisuus oli siis ilmeisesti tavoiteltavaa
Oli niitä roteviakin missejä esim Satu Östring ja Leena Brusiin. Oli laihdutuspillereitä, kun tuli e-e-pillerit, niin tytöt alkoivat lihoa. Sitten vetelivät posket lommossa tupakkaa, että laihtuisivat.
Nykyinen lihavuus taasen johtuu siitä, kun syödään hormoneilla paisutettua lihaa esim kanaa ja broilereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole huomannut sellaista.
T. 60-luvulla syntynyt
Ompa hassu aloitus, se on kyllä täyttä puppua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se silmiinpistävää miten nykynuoriso lihoo, etenkin murrosikää lähenevät pojat pulleita, ei 70-luvulla pidetty hyväksyttävänä, sitä naurettiin jos joku aikuinen ei piitannut kiloistaan, eikä lapsissa edes ollut.
Olen itse syntynyt 60-luvulla ja ei olisi ikinä tullut mieleen arvioida ketään painon perusteella. Jos olen itse kohtelias ja ystävällinen toisia kohtaan, niin toki odotan sitä myös muilta. Mutta tämä yhteiskunnan pahoinvointi mennyt todella oudoksi, että otetaan ketä tahansa syytteeseen ja kaikki heidän syytään? Miksi vain 60- ja 70-luvulla syntyneet aloittajan mielestä? Eikö tähän syyllisty jotkin ihmiset aina haukkumaan toisiaan, niin vanhat kuin nuoret.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta. Itse olen juuri kuuskytluvulla syntynyt. Tunnistan ajatuksen hyvin. Omassa nuoruudessa oli kolmekymmentä oppilasta koululuokassa, ja se yksi lihava poika, joka sai vapautuksen liikunnasta kun sillä oli astma. Muut oltiin tikkulaihoja. Itselläkin rippikouluiässä 28 tuuman beavers farkut. Intissä painoa tuli lisää kymmenen kiloa, mut silti olin ihan hoikkis.
Ja minä 50-luvun lopulla syntyneenä sain koulussa haukkuja koska olin laiha.Laihuutta ei ihannoitu kuten nyt.
Vähänpä tuo. Ikäisissä mitään ees normaalipainoisia on ja terveellisempääkin vanhana olla lievä ylipaino.
Ettet vaan omaa ahdistustasi laita isoäitisi syyksi? Missitkin oli normaalipainoisia heidän nuoruudessaan päinvastoin kuin nykyiset laiheliinit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Totta. Itse olen juuri kuuskytluvulla syntynyt. Tunnistan ajatuksen hyvin. Omassa nuoruudessa oli kolmekymmentä oppilasta koululuokassa, ja se yksi lihava poika, joka sai vapautuksen liikunnasta kun sillä oli astma. Muut oltiin tikkulaihoja. Itselläkin rippikouluiässä 28 tuuman beavers farkut. Intissä painoa tuli lisää kymmenen kiloa, mut silti olin ihan hoikkis.
Jos olet 60-luvulla syntynyt kerrot nyt 80-luvusta
Olen syntynyt 1965, löysin herkuttelun, kun vanhempani yllättäen erosivat. Olin yhdeksän, mielestäni kaikki oli hyvin, mutta äiti jätti isän ja meni naimisiin 20 vuotta itseään vanhemman kääkän kanssa, joka hylkäsi vaimonsa. Yök.
Olen kuunnellut ylipainoisena lukemattomia läskikommentteja.
Onneksi (?) olin kuolemassa syöpään, niin läskit sulivat, koska kaikki oli pahaa tai löyhkäsi hirveälle.
En suosittele muille.
Ennen hoikkuus ja oikeastaan suoranainen laihuus miehiä miellyttäen oli tärkeintä naiselle. Sen takia nämä tädit kauhistelevat nykynuorisoa, hehän olivat itse nuorena niin hoikkia ja kauniita ja miehiä riitti joka sormelle. Nykyään roikkuvat vuosikymmeniä sitten kuolleessa liitossa jossa miehen mielenkiinto vaimoon kuoli ajan myötä 🤔
Varmasti jotkut huolehtivat nuorempien terveydestäkin, mutta vähintään yhtä moni on katkera ja kyrpiintynyt siihen että nykyilmapiiri painostaa paljon vähemmän miesten ylenpalttiseen miellyttämiseen. Siitä jää naiselle iän myötä aina tyhjä arpa käteen.
Vierailija kirjoitti:
Oli niitä roteviakin missejä esim Satu Östring ja Leena Brusiin. Oli laihdutuspillereitä, kun tuli e-e-pillerit, niin tytöt alkoivat lihoa. Sitten vetelivät posket lommossa tupakkaa, että laihtuisivat.
Nykyinen lihavuus taasen johtuu siitä, kun syödään hormoneilla paisutettua lihaa esim kanaa ja broilereita.
Tuon ajan laihdutuspillerit olivat amfetamiinia.
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan tämän. 30-luvulla syntyneellä isälläni oli laihuusihanne, ehkä voisi sanoa pakkomielle. Meillä naisten, harvemmin miesten, nimenomaan naisten paino oli jatkuva puheenaihe. Naapurin naisten, sukulaisnaisten jne ylipainoa hän käsitteli ivallisesti päivästä toiseen. Vaikka kuinka yrittäisin karistaa tätä taakkaa harteiltani, vaikeaa on. Arvotan itseni painoni kautta.
Minulle kaverini isä sanoi aamupalapöydässä, että älä ota enempää juustoleipää kun kerran perseesi on alkanut levitä liikaa. Olin yökylässä kaverillani ja hän selvästi hävetti isänsä kommentti.
Minä puolestani aloin hävetä itseäni ja pitää läs kinä. Se oli totta, että olin joutunut vaihtamaan nopean kasvun vaiheessa koon 24 farkut vuodessa 26 tuuman farkkuihin. Siihen aikaan 28 tuuman farkkuja pidettiin todella isoina ja 30 tuuman farkut olivat kaupassa jo erikoisuus, joille naureskeltiin tyttöjen kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän nuoruudessa lihavia oli korkeintaan yksi luokalla, itse en muista kuin yhden koko yläkoulusta. En edes ymmärrä miten siihen aikaan voi olla lihava, epäilen että hänellä oli joku sairaus., kuoli ainakin nuorena.
Ei ollut sipsejä, hampurilaisia, karkkeja sai lauantaisin tikkarin tai pienen hedelmä askin . Turhia ei syöty, ruoka oli välttämätön paha.
Laihuus oli normaalia, ei sitä erityisesti korostettu.
Elit tuollaisessa todeliisuudessa. Omassani oli 70-luvulla todella paljon leipomista ja herkkujen tekemistä sekä mummolassa että kotona. Kauppoihinkin alkoi tulla herkkuja ja karkkeja oli jos jonkinlaisia myynnissä.
Syrjäkylän kaupassakin oli sipsejä, limua, jäätelöä ja karkkia joka laatua. Kertomukset, joissa noita ei muka olisi myyty, eivät vastaa sen ajan todellisuutta.
Entäs sitten 40-luvulla syntyneet! Sairasta!