Tässä murroksessa voittajia ovat ne, joilla on pienet kulut ja vähän velkaa.
Siihen kannattaa alkaa sopeutua. Kulutusjuhlat ovat ohi. Älkää ottako kalliita taloja ja autoja, mistään kulutusluotoista nyt puhumattakaan. Velattomuus on tulevaisuudessa kultaakin kalliimpaa. Missään tilanteessa en ottaisi opintolainaa. Monisukupolvinen asuminen lisääntyy, joten pitäkää tämä mielessä älkääkä ostako sitä puolen miljoonan uutta kerrostalokoppia, joka on maksukykynne ylärajoilla. Ostakaa mieluummin vanhempaa ja halvempaa. Lupaus siitä, että elämäsi paranee vuosi vuodelta kun opiskelet hyvälle alalle ja teet ahkerasti töitä, ei enää ole totta. Laskekaa tulonne niin, että pärjäätte vaikka pariskunnasta vain toinen kävisi töissä. Kaikki säästöön, mitä pystyy. Ja tämä kirjoitus koskee tietenkin keskituloisia. Pienituloisten osa on tässä todella lohduton, ja suurituloisia nämä hommat eivät tietenkään koske.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
No ei kukaan täysipäinen enää sijoita millään velalla, ellei ole niin paljon rahaa että pystyisi velan maksamaan pois vaikka heti.
Ei pidä ottaa lainaa enempää kuin on mahdollisuus hallita. Mutta kyllä esimerkiksi valtaosa yrityksen perustavista rahoittaa uutta yritystään lainarahalla. Sijoittaa siis velkarahaa.
Samoin jos ostaa vaikka metsää tai sijoitusasuntoja niin on tosi tyypillistä käyttää velkavipua apuna. Eikä siinä ole mitään väärää tai kohtuutonta riskiä - kunhan se tekee fiksusti ja huolellisesti etukäteen suunnitellen.
Niinhän aina on, jos ei kuluta enempää kuin on varaa, niin silloin pärjää. Visaluottoja jos vinguttaa, niin voi tulla ongelmia.
"Eli käytät härskisti hyväksesi sukulaisten ammattiosaamista? Toivottavasti maksat siitä edes pimeästi"
Ei, vaan apu on vastavuoroista, sukulainen auttaa meitä, me autamme häntä. Raha ei vaihda omistajaa.
Eli käytät härskisti hyväksesi sukulaisten ammattiosaamista? Toivottavasti maksat siitä edes pimeästi