Synnyitkö aikoinaan ei toivottuna-lapsena?

Olen. Asiasta sanottiin useaan otteeseen. 

Äidin väittämän mukaan en ollut vahinko, vaikka synnyin vain puoli vuotta häiden jälkeen. Sen sijaan kaksi vuotta nuorempi siskoni oli kuulemma vahinko, kuten siskolle oli äiti joskus ystävällisesti kertonut.

Ei-toivottua oli ainakin isän mielestä se, että kumpikaan meistä ei ollut poika. 

Kyllä. Olen väärää sukupuolta ja minulla on "vääriä sairauksia" (synnynäinen ihosairaus). Mutsin ja faijan mielestä lapsi saa olla seinähullu rikollinen (eläinrääkkääjä / lastenhakkaaja / vaimonhakkaaja) mutta EI saa olla ihosairas. Miksi? Koska perheen kulissit ovat tärkeämmät kuin lain noudattaminen. Ihosairaus on "noloa" ja perheen kulissi on vaarassa, koska ihosairas lapsi saa erityistä tukea (sairaalahoitojaksot, koulunkäynnin sopeuttaminen, lääkitys). Kaikki nämä toimenpiteet ovat jotenkin "pois" siltä seinähullulta sisarukselta, joka on elämäntaparikollinen. 

Olen vahinko ja synnyin 2-kymppisille alkoholiin meneville vastuuttomille tunareille. Isovanhempani olivat onneksi hereillä ja minut sijoitettiin heidän hoiviinsa kun hommasta ei tullut mitään. Vartuin aikuiseksi heidän hoivissaan joten olen siis sotasukupolven kasvattama vajaa 5-kymppinen. Yllättävän hyvin mummu ja pappa pystyivät sopeuttamaan sukupolvien välisen eron, mutta toki oli joitakin asioita joista en kertonut. Mutta ei sillä ollut isompaa merkitystä.  Jotkut asiat otin takaisin sitten kun muutin opiskelemaan kaupunkiin. Mitä tulee omiin vanhempiini, niin etäiseksi jäivät ja se oli heidän valintansa.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka isäni vihasi minua, vien haudalleen kynttilöitä. Teen sen itseni takia.

Päästä irti. Tiedän että se on vaikeaa, mutta sinun ei tarvitse viedä sinne mitään. Tiedät totuuden.

No mä kysyin joskus että olenko vahinko niin sanoi että en ole vahinko

Minun piti aikoinaan olla menolippu hyviin naimisiin, statukseen ja kevyeen helppoon elämään. Näin ei ditten minisra syistä käynytkään ja olin pelkkä roska, kuluerä ja sosiaalinen rajoite äitikullan mukavassa ja itsekkäässä elämässä. Sitä pettymyksen ja katkeruuden määrää. Olin täysin epäonnistunut käyttöväline äidin pyrkiessä vihreämmälle oksalle. Pahoittelut, paitsi etten ole pahoillani. Siinä vaan mamin laskelmointikyky ja tilannearvio petti pahemman kerran. 

Mummo sairastui ja kuoli koska häpesi tyttärensä äpärälasta. Äiti muisti tästä kertoa aina kun sukulaisia oli koolla.

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan = Olin väärää sukupuolta.

Minulla ihan sama juttu!

Moni syntyy toivottuna. Mutta kun täyttää 12v alkaa äiti käyttäytyä kuin raivotar tai oudosti. Ja lapsi kokee olevansa henkisen väkivallan alla, moni keski-iässä edelleen siinä tilanteessa jos on vaivoja, tarvitsee suvun apua. Isä on voinut olla lapsuudessa vihainen ja välillä mukava.

Mä olin varmaan ihan toivottu. Kun äiti oli naimisissa ja hänellä oli lapsi, ei häntä voitu enää pakottaa palaamaan omaan lapsuudenkotiinsa lehmiä hoitamaan. 2v nuorempi pikkusisko olikin vahinko eikä toivottu yhtään. Hänen kasvatuksensa olikin paljon rankempaa kuin omani (eikä sekään iisiä ollut). Äiti sanoi koko lapsuuteni ajan, että Tee vain yksi lapsi, niin voit antaa sille kaiken. Todella kipeän kasvatuksen jälkeen en ole tekemisissä äitini kanssa. Ja minulla on kolme lasta. 

Äitini juoppo mieskaveri kertoi tämän uutisen minulle ilkeästi virnistellen kun olin joku 10 tai 11 vuotias. Olisihan se ollut parempi kuulla suoraan omalta äidiltä mutta tuon miehen mielihuvia oli minun kiusaamiseni ja hakkaamiseni joten varmaan oli mukavaa hänelle katsella surkeaa ilmettäni. Äiti ei puuttunut asiaan mitenkään. 

Ja ei, en ole antanut anteeksi kummallekaan enkä anna. Mies onkin kuollut jo.

Joskus 100 vuotta sitten Suomihan oli täynnä lapsia, jotka huutokaupattiin orjiksi, kun miehet ei itseään pidätelleet. Eivät edes silloin, kun lääkäritkin varoitteli, että se 11. raskaus vie sitten sekä vaimon että tulevan lapsen hautaan. Vielä 60-luvullakin Suomessa syntyi paljon ei suunniteltuja lapsia. Suuret ikäluokat ovat pitkälti tämän tulosta ja sitä laskua maksetaan edelleen.

Olin ei-toivottu, mutta hyvin rakastettu. Isäni ja äitini tunsivat toisensa vasta melko lyhyen aikaa kun äitini tuli raskaaksi. Isäni vetäytyi järkytyksestä pohdiskelemaan elämänsä suuntaa Norjan vuorille. Meillä on aina ollut hyvä suhde keskenämme ja olen kokenut olevani tärkeä molemmille vanhemmilleni.

Itse sain kymmenen vuotta kahden suunnitellun lapsen jälkeen yllättäen vielä yhden lapsen hyvin haastavaan elämäntilanteeseen. Kesti liian pitkään ennen kuin tajusin edes olevani raskaana. Olin jo oikeastaan tekemässä eroa lasteni isän kanssa, mutta sinniteltiin sitten vielä jonkin aikaa yhdessä. Jäin totaali-yh:ksi muutenkin paskaan tilanteeseen ja jonkinlaisia traumoja tuli nuorimmalle, mutta viime vuosina olen tehnyt tosissani ja huolella paljon korjaavaa työtä, ja rakkautta ja luottamusta on taas runsain mitoin. 

Elämä on välillä yllättävää ja haastavaa, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä tarttua korjaaviin toimenpiteisiin. Rehellisyyttä, nöyryyttä ja paljon rakkautta.

Olen äidin kanssa asiasta puhunut isän, sillä tietooni tuli muussa yhteydessä, että vanhempani olivat tunteneet toisensa vasta vajaa 6 kk, kun äiti oli jo raskaana. Suureksi yllätyksekseni äiti kertoi, että olivat päättäneet yhdessä, että lapsi saa tulla, jos on tullakseen. Ihmettelin nopeaa aikataulua, mutta olivat vaan olleet varmoja, että jatkavat yhdessä ja olivat rakastuneita. 

Syntymäni jälkeen menivät sitten naimisiin, sillä äiti ei vatsa pystyssä kuulemma naimisiin halunnut mennä. Varmasti oli järkytys isän uskovaisille vanhemmille, että lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella ja sitten vielä se, että äiti ei kuulu kirkkoon ja naimisiin mentiin maistraatissa. On siinä mummi ja pappa muutaman kerran varmaan henkeä saaneet haukkoa ja pyytää ylhäältä armahdusta....

N54

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan = Olin väärää sukupuolta.

 
Ihan samaa olin tulossa kirjoittamaan itsestäni.

Halusivat tytön mutta silti eivät hyväksy tyttöilyäni. 
Riitta(tv)

Minä olen sekä vahinkolapsi että väärää sukupuolta ja lisäksi isäni ainoa lapsi joten sitä toivottua poikaa hän ei koskaan saanut. En ole koskaan kelvannut, aina on kaikki mitä teen, huonoa ja nyt tämä asenne on siirtynyt myös lapsiini. Eikä isäni edes ymmärrä miksi kukaan ei halua olla hänen kanssaan tekemisissä. 

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan = Olin väärää sukupuolta.

Sama juttu mulla. Piti tulla poika. Nimikin oli valmiina. Mikä pettymys, kun olinkin tyttö.

Minä olen syntynyt erittäin toivottuna lapsena, vanhempani kärsivät lapsettomuudesta useamman vuoden ennen syntymääni.