Synnyitkö aikoinaan ei toivottuna-lapsena?

Olen. Asiasta sanottiin useaan otteeseen. 

Äidin väittämän mukaan en ollut vahinko, vaikka synnyin vain puoli vuotta häiden jälkeen. Sen sijaan kaksi vuotta nuorempi siskoni oli kuulemma vahinko, kuten siskolle oli äiti joskus ystävällisesti kertonut.

Ei-toivottua oli ainakin isän mielestä se, että kumpikaan meistä ei ollut poika. 

Kyllä. Olen väärää sukupuolta ja minulla on "vääriä sairauksia" (synnynäinen ihosairaus). Mutsin ja faijan mielestä lapsi saa olla seinähullu rikollinen (eläinrääkkääjä / lastenhakkaaja / vaimonhakkaaja) mutta EI saa olla ihosairas. Miksi? Koska perheen kulissit ovat tärkeämmät kuin lain noudattaminen. Ihosairaus on "noloa" ja perheen kulissi on vaarassa, koska ihosairas lapsi saa erityistä tukea (sairaalahoitojaksot, koulunkäynnin sopeuttaminen, lääkitys). Kaikki nämä toimenpiteet ovat jotenkin "pois" siltä seinähullulta sisarukselta, joka on elämäntaparikollinen. 

Olen vahinko ja synnyin 2-kymppisille alkoholiin meneville vastuuttomille tunareille. Isovanhempani olivat onneksi hereillä ja minut sijoitettiin heidän hoiviinsa kun hommasta ei tullut mitään. Vartuin aikuiseksi heidän hoivissaan joten olen siis sotasukupolven kasvattama vajaa 5-kymppinen. Yllättävän hyvin mummu ja pappa pystyivät sopeuttamaan sukupolvien välisen eron, mutta toki oli joitakin asioita joista en kertonut. Mutta ei sillä ollut isompaa merkitystä.  Jotkut asiat otin takaisin sitten kun muutin opiskelemaan kaupunkiin. Mitä tulee omiin vanhempiini, niin etäiseksi jäivät ja se oli heidän valintansa.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka isäni vihasi minua, vien haudalleen kynttilöitä. Teen sen itseni takia.

Päästä irti. Tiedän että se on vaikeaa, mutta sinun ei tarvitse viedä sinne mitään. Tiedät totuuden.

No mä kysyin joskus että olenko vahinko niin sanoi että en ole vahinko

Minun piti aikoinaan olla menolippu hyviin naimisiin, statukseen ja kevyeen helppoon elämään. Näin ei ditten minisra syistä käynytkään ja olin pelkkä roska, kuluerä ja sosiaalinen rajoite äitikullan mukavassa ja itsekkäässä elämässä. Sitä pettymyksen ja katkeruuden määrää. Olin täysin epäonnistunut käyttöväline äidin pyrkiessä vihreämmälle oksalle. Pahoittelut, paitsi etten ole pahoillani. Siinä vaan mamin laskelmointikyky ja tilannearvio petti pahemman kerran. 

Mummo sairastui ja kuoli koska häpesi tyttärensä äpärälasta. Äiti muisti tästä kertoa aina kun sukulaisia oli koolla.