Mistä te löydätte voimaa jaksaa tässä elämässä?

En enää mistään. Heippa, kummitellaan.

Ei sitä aktiivisesti etsitä ja "löydetä". Sitä vaan on. Elämänhalu ja itsesuojeluvaisto on terveen yksilön perusasetuksia.

Mutta onko tämä ketju OFFICIAL?

Olet nainen. Yleinen tyytymättömyys on naisten tyyppivika.

Hiljaisuudesta ,luonnosta ,eläimistä,harrastuksesta niin ja aamukahvista😊.Kesä ja valo on taas tulossa.

Tämä on kyllä ollut mielettömän pitkä aika ilman aurinkoa.

Vierailija kirjoitti:

Olet nainen. Yleinen tyytymättömyys on naisten tyyppivika.

Masennusta on naisilla huomattavasti enemmän kuin miehillä. Liittyy kieltämättä jotenkin estrogeenin tuotantoon.

Kuulostaa jokseenkin tutulta. Itse löysin voimaa hoidattamalla masennukseni kuntoon. Luulin, etten ole masentunut, koska jaksoin kuitenkin punnertaa itseni jotenkin aamulla sängystä ylös ja suorittaa kaikki velvollisuuteni, mutta itse asiassa olin hyvin masentunut. En vain ollut vielä joutunut ihan pohjakosketukseen sen masennuksen kanssa. Onneksi läheinen tajusi asian ja sai minut hakemaan apua. 

Vierailija kirjoitti:

Olet nainen. Yleinen tyytymättömyys on naisten tyyppivika.

 

Hyvä sinä joka nostit tuon sanan TYYTYMÄTTÖMYYS esille.

 

Tyytymättömyys on myös eteenpäin ajava voima. Erityisesti silloin kun se yhdistyy muihin normaaleihin psyykkisesti terveen ihmisen voimavaroihin.

Juuri ne ihmiset jotka menee elämässä eteenpäin, opiskelevat, vaihtavat työpaikkaa, -asuinpaikkaa ja etsivät uusia harrastuksia ovat ehkä niitä jotka ovat tyytymättömiä nykytilaan. Tai ainakin niin että eivät tyydy siihen mitä heillä on. 

Jotkut näkevät tämän negatiivisesti tyytymättömyytenä jotkut taas kehitysmahdollisuutena ja elämässä eteenpäin menemisenä.

 

Mieti ap olisiko sinulla uudistuksen tai elämässä eteenpäin menemisen tarve?

Kuulostaa kliseeltä, mutta usko kantaa. Tai pikemmin tietoisuus ja kokemus siitä, että on olemassa Jumala, joka on Kaitselmus ja kaiken yläpuolella.m

Oma elämäni yksinäisenä autisti-sinkkuna vasta olisikin nollan arvoista ilman sisään juurtunutta ymmärrystä, että minut nähdään ja olen arvokas itsessäni. Voin turvallisesti myös kiukutella, 'miksi teit minusta tämmöisen? miksi teit elämäni näin vakeaksi!'

Usko vaikuttaa kuin ilokaasu: ei poista tuskan aiheuttajaa, mutta vie siltä terävimmän kärjen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet nainen. Yleinen tyytymättömyys on naisten tyyppivika.

Masennusta on naisilla huomattavasti enemmän kuin miehillä. Liittyy kieltämättä jotenkin estrogeenin tuotantoon.

Ovatko masentuneet miehet feminiinisiä? Miettikää.

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa jokseenkin tutulta. Itse löysin voimaa hoidattamalla masennukseni kuntoon. Luulin, etten ole masentunut, koska jaksoin kuitenkin punnertaa itseni jotenkin aamulla sängystä ylös ja suorittaa kaikki velvollisuuteni, mutta itse asiassa olin hyvin masentunut. En vain ollut vielä joutunut ihan pohjakosketukseen sen masennuksen kanssa. Onneksi läheinen tajusi asian ja sai minut hakemaan apua. 

 

Ja mitenkä tämä masis hoidettiin kuntoon? Onko masennuksesi nyt fit ja edustuskelpoinen?

Palaappa ap alkujuurille.

Oliko mies, avioliitto, talo ja lapsi se mitä olit aina halunnut vai ajauduitko vain tuohon tilanteeseen tyyliin:  kun se on normatiivinen elämänmuoto johon kaikkien oletetaan pyrkivän, kun kaikilla muillakin on tuo kombinaatio, vanhemmat tai joku muu oletti sinun päätyvän tuohon. 

Vai haaveilitko jostakin muusta?

 Näkyykö se nyt tympääntymisenä, aina sama arki toistuu samojen ihmisten kanssa aamusta toiseen, mitään uutta ei tapahdu, et saa itsellesi enää mitään, palvelet vain muita ja suoritat arjen rutiinit kuin kone.

Tiedänpä useitakin ihmisiä työni puolesta, niin miehiä kun naisia jotka ovat vaan päätyneet johonkin sellaiseen elämäntyyliin johon he eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä. 

Saattavat uskotella jopa itselleen että tämä perhenormatiivinen elämä on se jossa kuuluu elää vaikka sisin huutaa kuitenkin jotain muuta. Paha olo ja tyytymättömyys näyttäytyy mm runsaana alkoholinkäyttönä tai yltiöpäisenä urheilun/kuntoilun suorittamisena, peliriippuvuutena, työhön uppoutumisena kun jotain puuttuisi ja näillä paikataan sitä tyytymättömyyttä tai sitten masennutaan ja jähmetytään paikoilleen eikä jaksa tehdä mitään. 

Mieti juurisyy, vasta siitä alkaa muutos.

 Älä "liimaa mitään päälle" , älä suostu siihen että joku sanoo sinun olevan vain masentunut. Masennus ei ole normaali tila, se JOHTUU JOSTAKIN. 

Vierailija kirjoitti:

Palaappa ap alkujuurille.

 

Oliko mies, avioliitto, talo ja lapsi se mitä olit aina halunnut vai ajauduitko vain tuohon tilanteeseen tyyliin:  kun se on normatiivinen elämänmuoto johon kaikkien oletetaan pyrkivän, kun kaikilla muillakin on tuo kombinaatio, vanhemmat tai joku muu oletti sinun päätyvän tuohon. 

Vai haaveilitko jostakin muusta?

 Näkyykö se nyt tympääntymisenä, aina sama arki toistuu samojen ihmisten kanssa aamusta toiseen, mitään uutta ei tapahdu, et saa itsellesi enää mitään, palvelet vain muita ja suoritat arjen rutiinit kuin kone.

 

Tiedänpä useitakin ihmisiä työni puolesta, niin miehiä kun naisia jotka ovat vaan päätyneet johonkin sellaiseen elämäntyyliin johon he eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä. 

Saattavat uskotella jopa itselleen että tämä perhenormatiivinen elämä on se jossa kuuluu elää vaikka sisin huutaa kuitenkin jotain muuta. Paha olo ja tyytymättö

Olen 30 ja vasta nyt olen alkanut miettimään mitä oikeasti haluan. Haluaisin olla vapaa kaikista arjen velvollisuuksista, asua jossain pakettiautossa nomadina ja elää kommuunielämää. Lapseni on ihana ja hänen vuokseen jaksan edes jotenkin, mutta lapsiperhe-elämä on todella kuormittavaa varsinkin kun lapsi on vielä pieni ja tarvitseva. AP

Täytyy olla vähään tyytyväinen. Onnellisuus tulee elämän pienistä asioista.

Aamukahvi, sauna, yms. Perhe, täytyy opetella katsomaan elämää positiivisesti , jättää elämästään pois ihmiset ketkä on negatiivisia tai eivät anna mitään positiivista vaan kuluttaa sinua.

Täytyy olla aina suunnitelmia tulevaan. Alkukesästä istutaan kukat yms. Silti elää hetkessä.

Ei kannata murehtia oman perheen ulkopuolelta asioita ne eivät ole omia asioita.

Seksiä 3-5 kertaa viikossa, pitää mielen virkeänä.

Vierailija kirjoitti:

Täytyy olla vähään tyytyväinen. Onnellisuus tulee elämän pienistä asioista.

Aamukahvi, sauna, yms. Perhe, täytyy opetella katsomaan elämää positiivisesti , jättää elämästään pois ihmiset ketkä on negatiivisia tai eivät anna mitään positiivista vaan kuluttaa sinua.

Täytyy olla aina suunnitelmia tulevaan. Alkukesästä istutaan kukat yms. Silti elää hetkessä.

Ei kannata murehtia oman perheen ulkopuolelta asioita ne eivät ole omia asioita.

Seksiä 3-5 kertaa viikossa, pitää mielen virkeänä.

Ei ole ketään ihmisiä, joita jättää pois, koska ihmisiä ei ole.

Hoida fysiikka kuntoon. Aivotoiminta on kemiaa. Fysiikalla tarkoitan kehon fysiologista toimintaa. Käy verikokeissa ja testauta kaikki mahdolliset arvot (rauta, reffitiini, kilpirauhanen, vitamiinit, estrogeeni, stressihormooni ym) jotta varmistut onko siellä jotain mikä pitää korjata. 

Sitten ihan elämän perusasiat kuntoon: puhdas lisäaineeton terveellinen ravinnerikas ruokavalio, riittävästi rasvaista kalaa josta aivot tykkää (Omega 3 rasvahapot). Tällä saat myös suoliston mikrobit kuntoon - suolisto on nykytietämyksen mukaan toiset aivomme. Säännöllinen päivärytmi kuntoon, kännykkä pois naamalta iltaisin ennen nukkumaanmenoa n 2h, makuuhuone pimeäksi ja viileäksi, siirry muualle nukkumaan jos mies pitää mitään ääntä jotta saat levolliset yöunet. Joka päivä edes vähän ulkoilua. 

Jos on ylipainoa, laihduta, mutta älä millään kituutuskuurilla koska se pahentaa vaan asiaa ja saa elimistön hälyytystilaan. Vältä liikaa sokeria ym hiilihydraatteja.  Jätä pois kaikki keinotekoiset makeutusaineet (ne ovat myrkkyä aivoille). 

Jos olet sen ikäinen että voisi olettaa esivaihdevuosien alkaneen niin käy gynellä mutta älä tyydy vain siihen että sulle määrätään pillereitä. Ensin on oltava perusasiat kropassa kunnossa jotta voi jaksaa.

Siis gynellä voi tyytyä pillereihin vai pitääkö gyneltäkin pyytää vielä muuta?

Ei mulla olekaan voimia jatkaa riipun kokoajan löysässä hirressä ja toinen jalka haudan puolella odottaen elämäni ehtoon päivän koittoa.

Tee jotain uusia juttuja joka tuottaa yhtään sinulle iloa. Vastuuta miestä hoitamaan lasta ja kotia. Mene jonnekin uuteen harrastukseen, lähde pois kotoa, ei ne siellä kuole ilman sinua. Tempaise itsesi irti ainaisesta samoista rutiineista. Etsi jostain uusia fiksuja tuttavuuksia jotta voit jutella ihan jostain muusta kun perhearjesta ja lapsesta.

Kaipaat selvästi jotain muuta elämääsi kuin mitä sinulla on.