Onko sinulla ollut niin suurta rakkautta, että se ei kuole luultavasti koskaan?
Joulun aikaan olen yhteydessä ex-puolisoini. Toivotetaan viesteillä hyvät joulut, joinakin vuosina ollaan lyhyesti soiteltu.
Rakastan häntä ikuisesti, aina vaan. Hän oli se elämäni suurin rakkaus. Tavattiin, kun olin 16 v.. seurusteltiin kiihkeästi pari vuotta, sitten asuttiin yhdessä pari vuotta. Hän halusi erota, kun suhde oli juuri täyttänyt 5 vuotta. Ero johtui siitä, että hän rakastui. Se olikin mielenkiintoista, koska ennakoin sen tapahtuvan jo useampi kuukausi aiemmin, en vain tiennyt, kuka se toinen nainen oli. Näin sen käytöksestä, olinhan nähnyt hänet ihastuneena ennenkin, siis silloin kun me tapasimme.
Erosta on yli 20 vuotta, mutta silti hän on se elämäni rakkaus. En pysty olemaan paljon tekemisissä, koska vanhat tunteet voimistuvat. Neutraaleja jutteluaiheita nykyisin lapset, työpaikat, luetut kirjat, lähisukulaisten kuulumiset. En tarkoita, että usein olisimme yhteydessä, usein vain joulun aikoihin. Onko sinulla tällaista suurta rakkautta, joka ylittää kaikki muut? Jota rakastat elämäsi loppuun saakka?
Kommentit (25)
Olen ollut 15vuotta aviomieheni kanssa ja rakastan häntä edelleen valtavasti ja hänkin minua. Pidän häntä myös edelleen todella haluttavana. On tosi vaikeaa kuvitella, että ikinä erottaisi. Edes vauvavuodet ei tuntuneet hankalilta. Uskon rakastavani häntä aina näin paljon ja koen, että myös hän on yhtä rakastunut minuun.
Nuoruuden exiin en ollut koskaan tällä tavoin rakastunut, eivätkä hekään varmaan minuun.
On kyllä, oma puoliso. Yhdessä ollessamme lähekkäin saamme rauhan <3
Vierailija kirjoitti:
Olen elökkeellä ja vieläkin muistelen nuoruuden suurta rakkautta. Hänen veli laittoi meidän välit poikki valheilla. Hautaan vien mukanani surun.
Minulle kävi hyvin samantyyppinen juttu, tragedia. Valheilla sai ulkopuolinen ihminen välit poikki. Minä en kaikista valheista edes tiennyt. Siihen liittyi mm. sellainen valhe, että olen maannut vieraiden miesten kanssa, tullut raskaaksi ja tein abortin. Mikään näistä ei ollut totta. Sain kyllä keskenmenon, mutta se oli suuren rakkauteni lapsi, enkä ollut kenenkään muun kanssa koko sinä aikana kun oltiin yhdessä. Kerroin tietysti keskenmenosta seurustelukumppanille, joka alkoi pian sen jälkeen käyttäytyä hyvin oudosti. Vasta vuosia myöhemmin sain tietää, että meidän suhteen ulkopuolinen henkilö oli sanonut, ettei kyse ollut keskenmenosta vaan abortista ja hän tietää, kuka oli oikea isä. Tämä ulkopuolinen henkilö on epävakaa, mikä on myöhemmin selvinnyt myös exälleni. On olemassa diagnoosit ja saanut psykiatrista hoitoa, harhainen ja epävakaa persoonallisuus hänellä.
En ole pystynyt samalla tavalla rakastumaan enää kehenkään. Se oli puhdasta rakkautta, luottamusta, intohimoa. Eikä tämä ole mikään oma haavekuvani, vaan se ihminen oli minulle oikea.
Kyllä on yhden miehen kanssa ja tiedän että se kestää läpi elämän. Olen yli 4 vuotta ajatellut häntä päivittäin.