ADD / ADHD puolisona, lukisin kokemuksia mielelläni?
Puolisollani on ADD ja elämä on nykyään yhtä kaaosta. Olemme olleet yhdessä jo lähes 20 vuotta (nyt 45v) ja viimeisen viisi vuotta olen tiennyt, että hänellä on ADD. Hänellä on ELVANSE lääkitys, jota hän käytti muutaman viikon ja lopetti sen käytön. Hän ei suostu käyttämään lääkitystä. Lääke tehosi häneen heti, mutta hän koki että se vei kaikki tunteet, mikään ei tuntutunut enää miltään ja ei halua käyttää lääkettä vaikka se auttaa huomattavasti ainakin puolison silmissä. En useinkaan ole ymmärtänyt jatkuvaa räjähtelyä, nollasta sataan kiihtymistä ja hermojen menettämistä. Raha-asiat ei pysy hanskassa, syyttelee kokoajan muita kun asiat on hukassa ja koko elämä on aina kaikkien muiden syytä. Arvostelee kaikkia aina negatiiviseen sävyyn! On hänessä paljon hyvääkin, mutta se hyvä katoaa lähes päivittäin mitättömistä raivonpuuskista. Lapset ei tätä ymmärrä vaan kenties olettaa, että minussa on todellakin vikaa, että minulle pitää suuttua joka käänteessä. Erolla uhkailua myös joka tilanteessa. Yhtälailla hän kilahtaa myös lapsillemme milloin mistäkin. Tekisi mieli hakea lääkkeitä jotenkin omiin nimiiin ja piilottaa ne aamupuuroon! Kaiken huippu on se, että hän on itse lääkäri ja hyvä sellainen. Työpäivät kylläkin venyy ja olen varma että se johtuu siitä että tekemättömät työt kasaantuu ja niitä sitten tehdään iltamyöhään. Nyt on taas joulu tunnelma menossa pilalle kun hänen mielensä ailahtelee. Sanottakoon että nyt kun tilanne vain pahenee, yksi syy mikä varmaan lisää oireilua on vaihdevuodet. Se on oma tulkintani. En haluaisi erota, mutta en tiedä onko tässä enää vaihtoehtoja. Arki on täysin hullua ja teen ja olen aina tehnyt 90% kaikista kotitöistä. Olen ihan burn out, mutta onneksi osaan organisoida hyvin ja olen oppinut että hänen tunteensa eivät ole minun tunne, pystyn noillaamaan kaiken minuun tulevan hyökkäyksen vaikka eihän se helppoa ole. En tiedä yhtään miten tässä toimisi. Jos eroan, miten hän pärjää lapsien kanssa kotona silloin kun en hoida asioita. Nyt jo säälittää että lasten pitää kärsiä moisesta. Olen yrittänyt kertoa mistä asia johtuu, mutta eivät he ymmärrä. Ei ole varmasti kiva kasvaa lapsena, kun ei ymmärrä miksi toinen sekoaa vähän väliä ja sitten kohta ollaan taas pyytelemässä anteeksi. Melkoista vuoristorataa. Hyvää joulua kaikille!
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Ei huono käytös ja kilahtelu ja varsinkaan muiden syyttely ole adhd:n oireita. Useimmiten adhd:t, varsinkin naiset, ovat nöyriä, koska ovat koko elämänsä saaneet kuulla, että ovat aivan perseestä. Adhd:t tarvitsevat joskus riitaa ja tunnemyllerrystä, että pääsisivät käyntiin ja pitkät työpäivät voivat johtua prokrastinoinnista ja/tai hyperfokuksesta. Suosittelen aloittajalle että hän ottaa vastuun omasta elämästään. Voit myös erota puolisostasi, jos hän pilaa sinun ja lasten elämän.
Kokemukseni ja asiantuntijoiden mukaan käytösongelmat ovat olennainen adhd-oire.
Vaihdevuodet muuttavat hormoneja ja samalla myös käytöstä. Auttaisiko korvaushoito?
Olen itse adhd-naisen lähiomainen ja nytkin läheisessä suhteessa add-mieheen. Avioliittoni päättyi miehen huonosti/vanhentuneesti diagnosoituun add-autismiin ja keski-iän muutoksiin. Muitakin suhteita on ollut, joissa ihmisellä on ollut adhd ja sivuoireita.
Vierailija kirjoitti:
Ei huono käytös ja kilahtelu ja varsinkaan muiden syyttely ole adhd:n oireita. Useimmiten adhd:t, varsinkin naiset, ovat nöyriä, koska ovat koko elämänsä saaneet kuulla, että ovat aivan perseestä. Adhd:t tarvitsevat joskus riitaa ja tunnemyllerrystä, että pääsisivät käyntiin ja pitkät työpäivät voivat johtua prokrastinoinnista ja/tai hyperfokuksesta. Suosittelen aloittajalle että hän ottaa vastuun omasta elämästään. Voit myös erota puolisostasi, jos hän pilaa sinun ja lasten elämän.
No tuo riidan kautta motivaation hakeminenhan on juuri huonoa käytöstä. "Tunnemyllerrys" voidaan sekin käsittää monella eri tavalla. Tutuilla adhd-henkilöillä se on vaikuttanut olevan ennemminkin lamauttavaa kuin liikkeelle potkivaa, kun ahdistus, ärsyyntyneisyys ja hermostuneisuus lähtevät niin koville kierroksille, että siinä myllerryksessä on mahdotonta toimia yhtään mitenkään. Ihminen jää oman tunnetilansa vangiksi ja jäätyy täysin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei huono käytös ja kilahtelu ja varsinkaan muiden syyttely ole adhd:n oireita. Useimmiten adhd:t, varsinkin naiset, ovat nöyriä, koska ovat koko elämänsä saaneet kuulla, että ovat aivan perseestä. Adhd:t tarvitsevat joskus riitaa ja tunnemyllerrystä, että pääsisivät käyntiin ja pitkät työpäivät voivat johtua prokrastinoinnista ja/tai hyperfokuksesta. Suosittelen aloittajalle että hän ottaa vastuun omasta elämästään. Voit myös erota puolisostasi, jos hän pilaa sinun ja lasten elämän.
Kokemukseni ja asiantuntijoiden mukaan käytösongelmat ovat olennainen adhd-oire.
Vaihdevuodet muuttavat hormoneja ja samalla myös käytöstä. Auttaisiko korvaushoito?
Olen itse adhd-naisen lähiomainen ja nytkin läheisessä suhteessa add-mieheen. Avioliittoni päättyi miehen huonosti/vanhentuneesti diagnosoituun add-autismiin ja keski-iän muutoksiin. Muitakin
Käytösongelmat voivat olla adhd:sta johtuvia, mutta kusipää on kusipää ja neuroepätyypillisyys on toinen asia. Minulla on suvussa paljon neuroepätyypillisiä ihmisiä ja he ovat erittäin ihania, mutta olellista on se, ettei heitä pakoteta samaan muottiin kuin muita. Oikeissa olosuhteissa adhd:t ja autistit ovat hyödyllisiä ja kivoja yhteisönsä jäseniä. Tietenkään kumppanin ei tarvitse niitä olosuhteita järjestää, jos ei huvita tai pysty, mutta neuroepätyypillisyys ei tarkoita ilkeyttä, pahuutta, lapsellisuutta tai muuta sellaista. Korvaushoito auttaa useimmilla vaihdevuosioireisiin.
No tuo riidan kautta motivaation hakeminenhan on juuri huonoa käytöstä. "Tunnemyllerrys" voidaan sekin käsittää monella eri tavalla. Tutuilla adhd-henkilöillä se on vaikuttanut olevan ennemminkin lamauttavaa kuin liikkeelle potkivaa, kun ahdistus, ärsyyntyneisyys ja hermostuneisuus lähtevät niin koville kierroksille, että siinä myllerryksessä on mahdotonta toimia yhtään mitenkään. Ihminen jää oman tunnetilansa vangiksi ja jäätyy täysin.
Tottakai riidan hakeminen on huonoa ja tuhoisaa käytöstä. Adhd:t eivät tajua sitä aina itse. Parasta monelle olisi että aamulla ennen kuin tekee mitään muuta vetäisi itsensä ihan loppuun jollain rankalla liikunnalla ja kylmällä suihkulla.
Kannattaa lukea aiheesta kirjoitettuja kirjoja. Kirjastosta löytyy "ADHD-käsikirja".
M60
Puhut ap todella ikävään sävyyn puolisostasi. En haluaisi itse olla tuollaisessa suhteessa. Kuulostaa ikävältä. Tuskin itsekään olet mikään herra täydellisyys.
Sen sijaan, että yrittäisit niin sanotusti parantaa puolisosi, niin mitäpä jos keskittyisit ihan omaan elämään, tunteisiisi ja toimintaasi. Et sinä ketään toista voi lähteä väkisin muokkaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei huono käytös ja kilahtelu ja varsinkaan muiden syyttely ole adhd:n oireita. Useimmiten adhd:t, varsinkin naiset, ovat nöyriä, koska ovat koko elämänsä saaneet kuulla, että ovat aivan perseestä. Adhd:t tarvitsevat joskus riitaa ja tunnemyllerrystä, että pääsisivät käyntiin ja pitkät työpäivät voivat johtua prokrastinoinnista ja/tai hyperfokuksesta. Suosittelen aloittajalle että hän ottaa vastuun omasta elämästään. Voit myös erota puolisostasi, jos hän pilaa sinun ja lasten elämän.
Kokemukseni ja asiantuntijoiden mukaan käytösongelmat ovat olennainen adhd-oire.
Vaihdevuodet muuttavat hormoneja ja samalla myös käytöstä. Auttaisiko korvaushoito?
Olen itse adhd-naisen lähiomainen ja nytkin läheisessä suhteessa add-mieheen. Avioliittoni päättyi miehen huonosti/vanhentuneesti diagnosoituun add-autismiin ja keski-iän muutoksiin. Muitakin
Voisivat alapeukuttajat perustella kantansa. Itselläni on yli 50 vuoden kokemus adhd-ihmisten kanssa toimimisesta.
Se on helppo syyttää kaikesta vain puolisoa. Mutta todennäköisyys sille, että ap itsekin on neuroepätyypillinen on itse asiassa todella korkea. Usein nepsyt pariutuvat toisten nepsyjen kanssa.
Sinä kuvaat tyypillistä miestä, et adhd-oireita.
#4, neuroepätyypillisyys juuri lamaa aivojen toimintaa tai saa ylikierroksille. Se tekee kivasta kusipään.
Myöhemmin ihminen saattaa hävetä tai unohtaa täysin, mitä tuli tehneeksi.
Kukaan ei kiistä, että nepsyt ovat tasa-arvoisia ja hyödyllisiä ihmisiä. Elämäni ns. suuret rakkaudet ja nykyinen tärkeä suhde ovat kaikki nepsyjä. Silti se on asia, mitä ei voi ohittaa.
Voisivat alapeukuttajat perustella kantansa. Itselläni on yli 50 vuoden kokemus adhd-ihmisten kanssa toimimisesta.
Alapeukkuja tullut lienee siksi, että täällä ei saisi kommentoida adhd-ihmisten käytöstä kriittisesti tai edes neutraalisti. Adhd:t kun ovat aina niin luovia, herkkiä, empaattisia, oikeudenmukaisia ja pahojen neurotyypillisten kiusaamia. Vastaavasti autisminkirjolaisia kohtaan täällä on usein suoranaista vihapuhetta, joskus niinkin törkeää, että jotkin viestit olisivat saattaneet täyttää rikoksen tunnusmerkit. Yleensä nämä ketjut on onneksi poistettu nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Se on helppo syyttää kaikesta vain puolisoa. Mutta todennäköisyys sille, että ap itsekin on neuroepätyypillinen on itse asiassa todella korkea. Usein nepsyt pariutuvat toisten nepsyjen kanssa.
Mikä aloituksessa hiertää? Ap ei vaikuta millään tavalla nepsyltä, päinvastoin.
Sun ei ole pakko asua kenenkään kanssa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on helppo syyttää kaikesta vain puolisoa. Mutta todennäköisyys sille, että ap itsekin on neuroepätyypillinen on itse asiassa todella korkea. Usein nepsyt pariutuvat toisten nepsyjen kanssa.
Mikä aloituksessa hiertää? Ap ei vaikuta millään tavalla nepsyltä, päinvastoin.
Voisi hyvin olla autisti. Kovin jyrkkä kannassaan. On vakuuttunut siitä, että juuri hän on oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Se on helppo syyttää kaikesta vain puolisoa. Mutta todennäköisyys sille, että ap itsekin on neuroepätyypillinen on itse asiassa todella korkea. Usein nepsyt pariutuvat toisten nepsyjen kanssa.
Myös traumataustaiset, läheisriippuvuudesta kärsivät sekä ylivastuulliset päätyvät monesti parisuhteeseen nepsyjen kanssa. Alun hyperfiksaatio on koukuttavaa ja erityisesti huonoitsetuntoiset tai ihmissuhteissa kokemattomat voivat tulkita sen tosirakkaudeksi. Myöhemmin alkuhuuman laannuttua puolisosta tulee nepsyosapuolelle pahimmillaan täysin yhdentekevä ja toinen osapuoli alkaa tietysti yrittää kahta kovemmin saada suhdetta toimimaan. Jos suhteen nepsy ei ymmärrä oman toimintansa vahingollisuutta eikä toinen osapuoli lakkaa vastuuttamasta itseään puolisostaan, päädytään helposti ikuiseen katkeruuden kierteeseen. Monesti tähän pisteeseen ajautumisen jälkeen ero on ainoa toimiva vaihtoehto molempien kannalta.
Täällä myös puoliso paikalla. Raskasta on hoitaa aina ja kaikki, kun toisella hyvästä tahdosta huolimatta asiat jäävät kesken tai niitä ei saada aloitettua lainkaan. Raskaampaa on kuitenkin kilahtelu täysin arvaamattomasti omissa silmissä. Kyllähän sitten, kun asiasta keskustellaan niin ilmenee, että toisella oli juuri pohdinta kesken, haluaako lähteä salille vai uimaan ja keskeytin tuon pohdinnan kysymällä, montako lämmintä leipää teen hänelle. Ensin on kuitenkin raivottu, että aina olen keskeyttämässä ja pitää tehdä ja suorittaa asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on helppo syyttää kaikesta vain puolisoa. Mutta todennäköisyys sille, että ap itsekin on neuroepätyypillinen on itse asiassa todella korkea. Usein nepsyt pariutuvat toisten nepsyjen kanssa.
Mikä aloituksessa hiertää? Ap ei vaikuta millään tavalla nepsyltä, päinvastoin.
Voisi hyvin olla autisti. Kovin jyrkkä kannassaan. On vakuuttunut siitä, että juuri hän on oikeassa.
Oletko asunut ap:n perheessä ja tiedät paremmin?
Pelkät esivaihdevuodet tekee tota. Siinä on menny monelta avioliitot, työt ja kaverit niissä höyryissä. Kannattaa alottaa siitä ,että saa sen puolen kuntoon.
Ei huono käytös ja kilahtelu ja varsinkaan muiden syyttely ole adhd:n oireita. Useimmiten adhd:t, varsinkin naiset, ovat nöyriä, koska ovat koko elämänsä saaneet kuulla, että ovat aivan perseestä. Adhd:t tarvitsevat joskus riitaa ja tunnemyllerrystä, että pääsisivät käyntiin ja pitkät työpäivät voivat johtua prokrastinoinnista ja/tai hyperfokuksesta. Suosittelen aloittajalle että hän ottaa vastuun omasta elämästään. Voit myös erota puolisostasi, jos hän pilaa sinun ja lasten elämän.