Kun ulkonäkö oikeasti haittaa elämää. :(
En ole ylipainoinen, sotkuinen tai epähygieeninen. Harrastan urheilua ja syön terveellisesti, olen ollut koko ikäni laiha. Pitkät hiukset, pukeudun kivasti. Kun minuun tutustutaan, minusta pidetään.
Mutta.
Olen kasvojenpiirteiltäni todella rujon näköinen nainen, ja nämä piirteet ovat sellaisia mitä millään leikkauksilla ei edes voisi korjata, vaan kyse on kasvojen epäsymmetriasta ja yleisesti kasvojen mittasuhteista. Resting bitch face potenssiin sata, joudun koko ajan tietoisesti "kohottamaan" piirteitäni vähän tai näytän todella vihaiselta. Ehkä joo jollain kirurgialla voisi asiaa marginaalisesti parannella, mutta eihän minulla ole sellaiseen varaa. Tämä ei ole kuviteltua vaan ihan aidosti haittaa elämää, jopa työnhakua. Tein juuri kaverini kanssa testin jossa liitin tämän kuvan hakemukseeni ja kas! Tuli ekat haastattelukutsut sitten työnhaun aloittamisen. Tai no olen päässyt haastatteluun myös anonyymissä haussa, mutta tässä se työhön pääseminen tyssäsi haastatteluun. Haastattelijat ovat vaikuttaneet vaivaantuneilta heit kun ovat nähneet minut.
Aloitus oli nyt lähinnä avautumista, olkaa onnellisia jos näytätte normaalille.
Kommentit (9)
Ei ole rumia naisia, on vain liian vähän viinaa!
Vierailija kirjoitti:
En oikein usko, ellet sitten ole erityisen ulkonäkökeskeisellä edustusalalla. Muuten ulkonäkö ei kyllä yleensä työhönpääsyyn vaikuta, itsekin olen hyvin päässyt vaikka olen sairaalloisen lihava ja poikkauksellisen ruma. Kyllä se on asiaosaaminen ollut jolla on päässyt, ulkonäöstä viis. Ainakin näin insinöörinhommissa.
Kyllähän siitä on ollut tutkimuksiakin että viehättävät ihmiset saavat suuremmalla todennäköisyydellä työhaastattelukutsun.
Jos näin on, ratkaisu on, että revittelet kunnolla. Joku tyylikäs mutta erikoinen hiustyyli, näyttävät vaatteet ja rohkea meikki. Jos esimerkiksi olet rujon ja maskuliinisen näköinen, pukeudu maskuliinisesti mutta näyttävästi. Kun olet rohkea, annat vaikutelman vahvasta persoonallisuudesta ja siitä, että itse hyväksyt itsesi. Älä yritä mukautua yleiseen kauneusihanteeseen vaan näytä siltä, että harkitusti rokkaat omaa juttuasi. Vaikka siitä ei varsinaisesti viehätyttäisi, niin se herättää kunnioitusta.
Mulla oli noin, kun sain naamaan pahan karvatupentulehduksen.
Ei taida hirveän ihania ihmisiä tippua matkasta. :/
Sama. Miesmäiset kasvot vaikka olen aina ollut hoikka. Parisuhteeseen ei ruma kasvoi en nainen kelpaa 😩
Vierailija kirjoitti:
Sama. Miesmäiset kasvot vaikka olen aina ollut hoikka. Parisuhteeseen ei ruma kasvoi en nainen kelpaa 😩
Ei kilttiksille eikä jänniksille
Sinun tilanteessasi säästäisin rahaa operaatioihin, joista on eniten hyötyä. Ei tuossa oikein muu auta. Vaihtoehdot on kärsiminen ja surkuttelu tai kirurgia/esteettiset hoidot. Tai sitten koet henkisen herätyksen ja hurahdat johonkin hippijuttuun tai islamiin, niin unohtuu ulkonäkömurheet.
En oikein usko, ellet sitten ole erityisen ulkonäkökeskeisellä edustusalalla. Muuten ulkonäkö ei kyllä yleensä työhönpääsyyn vaikuta, itsekin olen hyvin päässyt vaikka olen sairaalloisen lihava ja poikkauksellisen ruma. Kyllä se on asiaosaaminen ollut jolla on päässyt, ulkonäöstä viis. Ainakin näin insinöörinhommissa.