60-luvun kultaiset naiset, vko 17 sil vous plait :)
Kommentit (104)
Jotain tälläistä me ollaan odotettu kuulevamme...aivan ihana uutinen ja suojelusta, varjelusta ja kaikkea mahdollista hyvää seuraaville 9.lle kuukaudelle.. Minäkään en ole uskovainen mutta hartaan toiveen laitan yläkertaan että kaikki sujuisi tällä kertaa hyvin ja saisit uuden vuoden rakettien paukkeessa nauttia vauvanntuoksusta !!
Mä olen ihan innosissani kun luin just töistä lähtiessäni tuon uutisen, trallattelin ja lauleskelin vaan autossa ja heti kotiuduttuani oli pakko päästä koneelle !! AIVAN UPEETA ja sinulle jos kenelle suon tuon plussan !! Kohtahan mä vollaan täällä ihan ääneen kun nyt jo niiskutan onnesta !!
Mun mielestä se lekuri ei oo turhaan määrännyt niitä teroja ja kaivoin jo oman purkkini tuolta kaapista mutta pahus pakkausseloste on hävinnyt enkä voi lukea mitä siinä lukee raskauden aikana ottamisesta mutta sen vaan tiedän että nuo tosiaan ovat vauvalle vaarattomia ja voivat edesauttaa raskauden alkuvaiheessa kesnemenolta tms...
estrogeeniahan nuo ovat joten mä ainakin popsisin niitä ja sun gynehän tuntee sun taustat ym vai olenko oikein ymmärtänyt !!
Nyt on pakko loikkia tekemään sapuskaa,,tai siis pomppia kuten tikrut ruukaavat tehdä kun olen niin innoissani Weeämmän plussasta !!
Palailen kunhan olen ruokkinut laumani Ciao !!
Isotikru
IIISOT onnittelut peltimetsurille ja Wempalle!!!
Vielä ehdit Wemppa tähän junaan =)
Täällä hirveä kiire viimeisiä työpäiviä, rv 33+2 porskutellaan ja vaavi pötköttää poikittain. Kääntymistä odotellaan toiveikkaasti...
Palailen paremmalla ajalla.
Wemppa!! Ihania uutisia. Ei parempia voisi olla. Täältä myös iltarukouksen mukana pyyntö yläkertaan, että pikkuinen pysyy nyt matkassa.
muuten ihan aiheesta poistettu viimeisin viesti siitä edellä mainitsemastani pinosta. Hyvä, että näitäkin sivuja joku valvoo! Itse olisin varmasti romahtanut sellaisesta syytöksestä.
Onnea Wemppa! ja tarraliimaa oikein olan takaa!
Meillä esikoisen oksentelut onneksi loppuivat ja tauti ei ainakaan vielä ole " edennyt" muuhun perheeseen, toivotaan että ei niin tekään.
Minea, siis hitto mikä lääkäri sulla. Samaa mieltä olen muiden kanssa että tässä iässä sitä kaipaa kannustusta eikä suinkaan saarnaa siitä että tuntee itsensä täysin hulluksi halutessaan lasta.
Anille tsempiä piinan kanssa, toivon sitä itsellekin tästä kierrosta, vielä kun saisi tuon miehen olemaan kotona oikeaan aikaan.
Ihan haikeana luen muiden " ihania" raskausoireita.
Ullrikelle pahoittelut tädin ilmestymisestä paikalle, mä tulin itsekin siihen tulokseen edellisessä kierrossa että ajoitus taisi vähän epäonnistua. Nyt ajattelin ostaa superpaketin ovistestejä, mies holllille ja eikun menoksi!
Nyt treenaamaan ja antamaan läskeille kyytiä,
kivaa iltaa kaikille, palailen taas huomenna,
pippuri
ainiin, mitens mä ne esittelyt saisin sinne listan jatkoksi?
kiitos vinkistä etukäteen.
saa siten listaan mukaan, että otat esiin sen esittelyt-viestin ja painat siitä " vastaa tähän viestiin" -namikasta. Sitten painat " lainaa alkuperäistä viestiä" , jolloin lista tulee mustavalkoisena komentoineen viestiruutuun. Sinne loppuun oma teksti mukaan ja ok:ta.
Uuteen viikkopinoon esittelyt mukaan:
Samat jutut, mutta ei paineta ok:ta. Korjausten jälkeen kopioidaan teksti ja aloitetaan uusi pino. Sen jälkeen liitetään viesti-ruutuun se kopioitu teksti ja sitten ok. Korjaukset voi tietty tehdä siinäkin vaiheessa, kun teksti komentoineen on liitetty uuteen viestiruutuun.
Ei vaikeeta, mutta en millään jaksa kovin aktiivisesti niitä korjailla. Pahoittelut siitä ja kiitokset muille aktiivisuudesta!
NÄRÄSTÄÄ!!!
sisko rakas :' )
Suojelusenkeli on matkaan lähetetty :) Sylikaupalla onnea ja uskoa matkaan!!!
Mahtavaa wemppa,mä tulen täältä ja rutistan sinua ja toivotan paljon onnea tuleville kuukausille. Ihanaa saadaan jouluvauva kultaisiin! Minä arvasin kun aukasin pinoa ja katsoin sivujen määriä että nyt on wemppa plussannut.
No nyt on takki tyhjä ettei muista mitä piti kommentoimani. Ainakin minealla oli ollut tosi köpsä ja ammattitaidoton lääkäri. Minulla sentään on jo ikää eikä kukaan lääkäri ole ikääni tai lapsimäärääni kommentoinut. Älä välitä moisista kommenteista. Jokainen tuntee itsensä ja kroppansa parhaiten.
Minä poistun iltapalan laittoon ja nautin wempan ihanasta uutisesta...
-pietu- tasan 11 rv
Tuli niin kotoisa olo, kun Pietu käytit sanaa " köpsä" . Kotinurkilla sitä aina viljeltiin ja jos oikein köpsä oli, niin oli " hiien köpsä" :-)
Suuren suuri rutistus (((()))) upeista uutisista. Minä myös toivotan onnea matkaan ja suojelua.
Itse kiitän kauniista sanoistanne rakkaat kultaiset. Mihin joutuisinkaan ilman teidän tukea.
Iloinen yllätys on että ovis on juuri nyt käsillä ja mies lähdössä vasta To-aamuna. Jos edes kerran saisi kellistettyä vielä niin olis mahikset ;)
Olin ihan varma että kerkee reissuun lähteä, mutta näyttäisi tämä kierto olevan normaalinpituinen ja sehän tarkoittaa siskot sitä että mies parka, hommia on tiedossa kunhan kotiutuu raksalta...
-minea-
Voi että te olette kaikki niin ihania, jos teitä itketti mun plussani, niin mua teidän sananne. Te olette aivan ihania! Ei mulla riitä sanoja. Halaan jokaista takaisin (vaikka Ani jo rikkoikin mun kylkiluut) niin kovaa kuin mahdollista.
Ja Sofia, me ollaan vuorotellen käyty näitä tapahtumia läpi. Jospa NYT olisi onnistumisen vuoro. Ainakin niin paljon on yläkertaan lähetetty toiveita, että luulisi pyyntö tulevan kuulluksi. Voimia teidän perheeseen, ja joskus vielä luen sinulta vastaavan uutisen.
Mies ei osaa iloita, ja yrittää saada minutkin ottamaan ihan " iisisti" . Kyllähän mua pelottaa, mutta positiivisin mielin tässä olen. Huomenna soitan lääkärille. Haen aamulla jo valmiiksi apteekista lääkkeet, jotta ne on heti valmiina kun lääkäri varmistaa mulle asian.
Hyvää yötä kaikille. Miten mä saan unta...
wemppa
Wempalle oikein paljon ONNEA! Täällä pidetään peukkujen sijasta käsiä ristissä ja niitä enkeleitä pikkuiselle oikein monta. Samat myös Peltimetsurille, ONNEA!
Emmin juttua lukiessani totesin että minulle on käynyt tuon poitsun kanssa ihan samalla tavalla. Huuto oli ihan kauheä vielä yöllä tapahtu. Nyt meillä jo pää alkaa pysyä ylhäällä kovasti :)
Vaikka tämä aikaista vielä onkin niin olen jo aloittanut pohtimisen toisen lapsukaisen hankinnasta:) Siis pelottaa vaan niin kauheasti vielä, uskallankohan. Jotenkin jäi niin kovat traumat tuosta synnytyksestä mikä oikeestaan sitten meni ihan hyvin kun näin jälkeen ajattelee. Olisi kiva päästä sitten ensivuoden alussa teidän kanssa kuumeilemaan tosin mutkana matkassa on vielä mies joka ei kyllä näiden alku itkujen jälkeen ainakaan vielä sula ajatukselle. Tosin peli illat on aloitettu ja hieman huolimattomasti hoidettu tuo E-puoli mutta josko tästä ei nyt vielä mitään tulisi että paikat parantuisivat kunnolla:)
No täällä kuitenkin poitsun kanssa ollaan ja hyvin tuo on alkanut alkuvaikeuksien jälkeen mennä ja kesää kohti mennään joten eiköhän tässä jakseta porskuttaa eteenpäin. Emmille vielä, oletko ollut kauhean itkuherkkä nyt synnytyksen jälkeen. Minulla kun oli kauheita itkukohtauksia silloin mutta nyt on tasoittunut olo jo:)
Nyt pitää mennä laittamaan tuo poikunen unille kun on tottunut tähän aikaan menemään ulos nukkumaan.
T: Teti ja poika 9vk+
Ulkona sataa vettä mutta mun mieleni ei vois olla aurinkoisempi =)
Olen wempan puolesta niin sikaonnellinen :)))) Mitäs infoa lääkäriltä sait?? Toivottavasti olet nyt " tiukassa syynissä" raskauden kanssa!! Saitko muuten yhtään nukuttua?? Olin aamulla (kun ei vielä satanut) pikkulikan kanssa tuossa oman pihan hiekkakeitaalla, niin melkein olin naapurin mammalle sanomassa erttä nyt se wemppakin sitten on ihanasti raskaana :o Olis mamma varmaan katsonut mua hiukan hitaaasti :))
Minea: No, saitko miehen vällypeliin mukaan? ;) Olisi niin kiva kun voitais (TAAS) yhdessä piinailla :)) Tänään vielä kun otatte revanssin, niin oili on hyödynnetty :)))
Kiitos pippuri tsempistä :) Tuosta miehen kellistämisestä " oikeaan aikaan" : olen oppinut sen, kun tässä muutama ovis on mennyt ns. hukkaan, että ensi kerralla alan vikitellä muutamaan päivää aikaisemmin, niin " oikeaan aikaan" mies voikin olla jo sitten ihan suostuvainen :))
Peltiksellekin kiitos ja kumarrus :) Mielelläni hyppäisin sun ja wempan kyytiin, mutta mutta.... asia kun ei ole mun päätettävissä. Noh, vajaan kahden viikon päästä teidän pomppaanko kyytiin vai putoanko...
Ullrikelle ovistikuista: Itse olen ollut tikkuihin tyytyväinen, vaikka positiivista tulosta ei olekaan tullut.. mutta se ei ole ollut tikkujen vika ;) Aconit on ainakin helppoja käyttää, ja minä kera pietun olemme niitä vielä puolittaneet, koska itse testasin testipäivinä 2x/pvä. (pietukin taisi tehdä niin). Ne ovat auttaneet mua tunnistamaan oviksen kropallani. Ekat mahannippailut, mitä olen luullut munasolun irtoamisesta johtuvaksi, ovatkin olleet vasta kasvukipuja. Koska kun viivat ovat olleet tasavahvat, niin kivut ovat olleet suht' samanlaisia, eli e ole voinut erottaa niitä toisistaan. Muutaman kerran on tosin ollut niin kipeät irtoamiskivut, ettei ole kävelemään pystynyt. Mutta suosittelen ainakin kokeilemaan tikkuja :))
Sonjaemma, ihana oli kuulla sinusta!! Vai on äippäloma jo oven takana :) Niin se aika menee. Vauva ehtii vielä kääntyä oikeaan asentoon, älä huoli.
(.) mun massussa nippailee vaan edelleen :o Nippailu on edelleen oikealla puolella, mutta noussut hieman ylemmäs kuin missä oviskivut tuntuu. Tuntuu silloin tällöin tietyissä liikkeissä/asennoissa. Ei kait mulla enää ovis voi olla?? Taikka sitten oikeesta torvesta lähti liikkeelle kaikki munikset mitkä siellä vielä oli. PÖH! Noh, onneksi mies eilen (taas) tuli kotona käymään päivällä *räps räps*, taisi olla mielessä vielä edellispäivänen visiitti ;)))
Wempalle vielä: onko sulla ollut oireita?? Viime viikon loppupinossa kerrot palelusta ja väsystä, mutta onko ollut muuta mistä olisit voinut _aavistaa_ ???
Nyt tekemään välillä kotihommia...
ANI
Ani: Mä tiedän ton tunteen... kun meinaa " oikeille" ihmisille kertoa näitä uutisia.. Just niinkuin viime viikolla, ajattelin että meilläkin pitää varmaan siivota, kun torstaihan on Anin siivouspäivä.
Ja Pietun plussa oli mulle sellainen juttu, meinasin kertoa, samoin Emmin tiinuskan syntymä...
Mä olen joka raskaudessa viimeisen vuoden aikana ollut tehosyynissä sen myöhäisen km:n " ansiosta" . Joten ensi viikolla pääsen varaamaan jo alkuraskuden ultraa. Vielä ei ollut aikoja luotu. Ja ihana neuvolatäti hoiti lääkärille soiton ja varmisti, että voin tosiaan alottaa Terolutit. Nyt on eka nappi nielaistu.
Ani kysyit oireista... leukaan tuli alkuviikosta 6 finniä. Rinnat hiukan oudontuntuiset, ja sitten mulla heti tuo nukkumattomuus. Ja välillä outoa päänsärkyä ja huimausta. Eihän sitä tiedä johtuuko nuo edes raskaudesta.
Anteeksi kun nää juttuni on näin itsekeskeisiä, mutta vkonloppuna parannan tapani kun aikaa on enemmän. Lauantaina lähden muuten risteilemään. Tulee kuiva reissu.
Plussa ja tärppituulia puhaltelen kovasti kaikille.
wemppa
Onko sade nielaissut meidän tiimin naiset vai minne olette kadonneet ? Täällä on tänään tehty Nlan jälkeen sika pitkä lenkki ;-)), melkein se kymppi, ja ai että tuntuu käsissä, ja reisissäkin.. Kunto on tosi huono, ja odotan vain innolla lopputarkastusta ja sitä, että saan luvan kanssa aloittaa jumpan ja hälkän, ja uimisesta puhumattakaan, ja sitä pyöräilyä meinaan mennä myös kokeilemaan (nyt ei muista nimeä) salille .. On kuulemma tehokasta(?) Nyt mulla reidet ja masu hyllyy, paino on taas palannut takaisin, vaikka todella tiuhaan ja paljon rintaruokin, mutta ei näytä tehoavan :-// nyt painoa 72kg pöö ..
Nla kuulumiset:
Paino 4100g oli noussut kahdessa viikossa huimat 700g (kääk) tyttö on suursyömäri. Ja pituuttakin oli tullut 2.5cm lisää eli 51cm. Kaikki oli muutenkin hyvin, ei erityistä.
Nyt tyttö makaa tuossa sitterissä, kun ei meinannut millään rauhoittua sänkynsä, ei sillä, otti hyvät parin tunnin unet, kun oltiin lenkilä ja jatkoi kotosalla vielä reippaan tunnin ennen kuin heräsi. Saakos kolmiviikkoista istuttaa sitteriin, laitoin takin tuonne selän ja pyllyn alle, se hieman tukee, ettei asento ole niin lötkö. Tyttö tykkää, kun kiikutan sitteriä siihen nukahti mukavasti.. tämä on ensimmäinen kerta kun tuolissa istuu.
Teti, kyllä mullekin jäi traumoja synnytyksestä, tai oikeastaan pelko jos seuraava tulokas on yhtä hitaanlainen, ja synnytys kestää ja se ponnistusvaihe mua eritoten pelottaa, mutta no hätä, kait sekin onnistuu seuraavalla kerralla paremmin. Sama juttu, aattelen, että ensi vuonna saisi jo olla raskaana :-)) Mekään ei hommata ehkäisyä, eli jos vaavi päättää tulla vaikkapa aikaisemmin niin mikäpäs siinä. Teti kysyit jotakin, mutta nyt en muista mitä, no käyn uudestaan lukemassa ja vastaan ... Kiva kuulla, että tellä on alkanut sujua arki ja poitsulle on rytmi löytymässä !!!
Ani Prahaan olette menossa. Mä olin kaksi vuotta sitten Prahassa sellaisella pika visiitillä, eli aamulla olin siellä ja seuraavana iltana jatkoin matkaa. Ihana kaupunki, sen mitä katuja kerkesin kävellä,ja silloinkin oli kevät, eli huhtikuu ... Vietä hyvä ja antoisa loma !
Wemppuli, mulle meinaa käydä monsti ihan samalla tavalla, eli virtuaalikavereista on tullut ihan oikeita kavereita, ja heidän suru tai onni koskettaa, ja välillä olenkin sanonut jollekin puolitutulle, että eräs ystävänikin teki pos. r-testin-tai sai vauvan, eihän sitä tartte sanoa, että virtuaaliystävä. Sullahan oli miljoonasti oireita, ihanaa .. Wemppa olen aivan varma, että nyt kaikki menee hyvin. Oletko jo katsellut LA:a ? Kyllä se mieskin sieltä pian uskaltautuu kanssasi samalle matkalle :-))
Sonajemma-ihanaa ä-loma edessä ja pian on synnytyskin edessä. Oletko miettinyt miten haluat synnyttää ? Mullahan oli toiveena jakkarasynnytys tai kokeilu, mutta haaveeksi jäi. Muuten, kyllä se vaavi kääntyy niin kääntyi tiinukin, vaikka tanakasti istuikin. Jaksamista vikoille päiville työhön.
Nyt emmerdale t. emmi ja tiinu 3vkoa
Olen ollut todella itkuherkkä, ja loukkaannun kaikesta, ja yleensä ollaan säyseä pari mieheni kanssa ja nyt mökötän toista päivää, ja ihan ilman syytä (?) Mutta eihän mökötykseen aina syytä tarvita, on vain sellainen haikea ja surullinen fiilis ... Ja itkettää välillä kun katselen vauvaa .. Mutta se taitaa olla sitä äidin onnea eli onnenkyyneleitä. t. emmi
tässä mitään kummempia, kunhan ilmoittaudun. Huomenna on neuvola, joten tulen sitten kertomaan lihomiset ja muut. Mulla on kaikki läski mennyt jalkoihin. " Jalat kuin pylväät, rinnat niin ylväät, joista kiinni saa.."
S ja E rv31
En laittanut takkia selän ja pyllyn alle vaan TÄKIN :-)) hohoho ..
Senniina, taas sait aikaiseksi hymyä :-))
t. emmi
Kiitos myötätunnosta, nettisiskot! Aivan ihana, kun on tälläinen taho, jolta saa vertaistukea tähän tuskaiseen oloon. Tippa silmässä olen lueskellut osanottojanne!
Laskeskelin tuossa todennäköistä ovispäivääni ja eipä ihme, ettei tärpännyt. Kierto oli sen verran lyhyt, että siinä vaiheessa kun pikku siimahännät ovat ehtineet paikalle, on putkessa varmaankiin maannut jo munasolu ihan kanttuvei. Pitäisköhän tähän kiertoon hankkia noita mystisiä ovistikkuja? Meneekö touhu niiden kanssa liian stressaavaksi? Jos niinku tästä nyt vielä pystyy menemään :-(
Isotikrulle: Tuo on aika tuttu tunne, mitä siivoamiseen tulee. Just on saanut kaikki villakoirat karkoitettua ja tavarat palautettua oikeille paikoilleen, niin ei mene kuin vuorokausi ja koko kämppä on taas ihan sekaisin. Useasti tuntuu, että minä olen meillä ainoa, joka siivoaa. Tai siis joo, mies kyllä siivoaa, mutta hänellä on jotenkin ihan erilainen tapa siivoamisessaan. Hän voi esim. ihan huoletta alkaa imuroimaan ennen kuin pyyhkii ruokapöydältä muruja pois tai kerää tavaroita lattialta. Villakoirat toki poistuvat, mutta minusta lopputulos ei ole siivotun näköinen.
Emmille: Ei nuo vauvat onneksi ole niin hauraita, miltä ne näyttävät. Mutta muistan itsekin kyllä sen, kuinka sitä säikähti, jos sattui jotenkin kömpelösti käsittelemään ja vauva alkoi itkemään. Kerran minulle tuli aivan kauhea morkkis siitä, kun olin istua vauvan päälle!!! Vauva oli sängyllämme, joka on aika löysä joustinpatja ja minä istahdin siihen viereen ja se vauva jotenkin kierähti siihen minua vasten ja minä horjahdin sen päälle. En siis koko painolla päälle rojahtanut, mutta jotenkin vauva jäi puristuksiin ja säikähti ja alkoi itkseä. Ja sitten itkin minäkin. Ja ihan kaikesta muustakin itkin. Luonto-ohjelmiakaan ei voinut katsoa, kun tuntui, että aina niissä syötiin joku pieni eläinlapsi ja emo joutui seuraamaan voimattomana vierestä. Tuntuu, että jonkinlainen herkkyys jäi pysyvästi päälle. Ei maistu luontodokumentit vieläkään ja joitain lauluja, esim. Trio Niskalaukauksen Lumessakahlaajat, en pysty kuuntelemaan enää lainkaan.
Minealle: Olipa ikävä lääkäri sinulla. Sinulla on taatusti vielä mahdollisuus yhteen pikkuiseen, ainakin jos se iästä on kiinni. Laskeskelin, että olet nyt suunnilleen saman ikäinen kuin minä olin esikoistani saadessani! Ja sen kuulemma pitäisi olla ikäänkuin " hankalampaa" kuin seuraavien teko :-)
Wempalle: ISOSTI onnea ja kaikkea hyvää. Minäkin täällä laitan sormea sormen lomaan ja pyydän yläkerrasta suojelusta sun masuasukille.
Nyt on taas kello niin paljon, että täytyy rientää hakemaan nuo aikaisemmat aikaansaannokset hoidosta. Mistä lie on vauvakuumeni nuorimmainen hokannut, mutta sillä on nykyään ihana tapa tulla mun syliini, sillei ihan kokonaan käsivarsien päälle kuin pieni vauva ja katsoa minua silmiin ja sanoa, että " Minä olen sinun vauvasi." ja sitten otetaan kaulasta kiinni ja pussataan.
Ja illalla ulkoilemaan. Kevät tuntuu palanneen ainakin tänne Tampereen kupeeseen!
Ullrike