Löydät vanhempasi jäämistöstä ison kassillisen käteistä, n. 100.000e. Mitä teet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lyön pomoa turpiin ja lähden rahoineni Thaimaaseen.

Todennäköisesti taudit ja viina vie hengen, ennen kuin rahat loppuu, joten ei huolta huomisesta!

 

Älä ala arvioi thaikkumuijien kykyä tyhjentää sun lompakko. Helposti menee 100t vuodessa. Hyvin helposti 

 

Joo. Tätä ei tunnu nämä suomalaiset tajiavan, jotka ei suomalaista naista saa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin isoa summaa ei kannata kuluttaa käteisenä. Siinä vain häviää lopulta rahaa.

Sijoitettuna tuo summa tuottaa muutamassa vuodessa perintöveron verran.

Käteistä taas ei voi sijoittaa.

 

Miten ihmeessä siinä häviää rahaa jos kuluttaa käteisellä?

Hinnat nousevat. Jos sijoitat sen rahan niin sijoituksen arvon kasvaessa samaa tahtia et menetä rahan arvoa.

Ratkaiseva kysymys on että paljonko te kukin siitä lopulta sitä veroa maksaisitte. Sehän riippuu paljon siitä että paljonko se muu perintö on ollut. Kovin pienten verojen takia ei kannata ruveta "urheilemaan" käteisen kanssa.

Siinä ei välttämättä säästä juuri mitään ja vaivaakin on.

"Miten ihmeessä siinä häviää rahaa jos kuluttaa käteisellä?"

Käteisen arvoa syö koko ajan inflaatio. Lailliselle rahalle saisi ainakin korkoa pankkitililtä tai sijoitettuna reipasta tuottoa.

Varmaan veisin poliisiasemalle, ja tekisin rikosilmoituksen mahdollisesta vainajan tekemästä veropetoksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljonko tuosta menisi veroa? Ja kun jakaa sisarusten kesken, menee vähemmän veroa. 

 

 

Perintövero ei ole se ongelma, vaan se että pesänhoitaja kysyy "mistä rahat on kuolinpesälle tulleet"? Siinä sitten koitat selittää jotain. Random muovikassi voi olla vaikka varastettua käteistä tai huumerahaa. Jos rahat saisi kuolinpesään jotenkin uskottavasti, niin verot niistä olisi kuitenkin sen verran pienet että ei kannata alkaa kikkailemaan.

 

No ensinnäkin ei normaalisti ole mitään pesänhoitajaa. Joku on vain tehnyt sen perukirjan. Tuossa tehdään vain muutosperukirja johon merkitään lisää omaisuutta käteisen verran ja verottaja tekee uuden päätöksen.

Lähtökohtaisesti perunkirjoituksessa ei kysellä omaisuuden laillisuuden perään.

 

Hyvä tietää tuohan on sitten näppärä rahanpesukonsti, vähävaraista porukkaa kuolee koko ajan, joten vapaaehtoisia löytynee kyllä. Joten sinne jäämistöön vain "harmaat" käteiset ja perintönä ulos laillisesti. Oikealle perikunnalle parin prosentin siivu niin ovat hiljaa.

Pistäisin joka kuukausi myös tillle muutamia satasia, aina eri määrän ja selittäisin torimyynneillä. Jos joku ihmettelee mistä sitä tavaraa riittää niin jurihan perin vanhempien irtaimiston, ja  tavanomaiselle irtaimistolle ei lasketa arvoa perukirjaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En todellakaan maksa niistä veroja.

 

Etkä niistä sisaruksillekaan latin latia anna :-)

 

 

En, kun ei sellaisia ole.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyisin sisaruksilta miten toimitaan. Jos itse saisin päättää, pitäisin oman osuuteni käteisenä ja käyttäisin elämiseen, kyllä se kuluu vuosien mittaan. Saisin aivan sujuvasti käytettyä käteisenä monta tonnia joka vuosi ruokakauppaan, vaateostoksiin, elektroniikan uusimiseen, ravintoloissa ja matkaillen,

 

Inflaatio syö koko ajan käteisen arvoa. Siksi pitkän ajan kuluessa käyttäminen on sekin kallista.

Pientä se inflaatio on perintöveroon nähden. Lisäksi menettää myös sosiaaliset etuudet, jos on pankissa rahulia. Kyl maar se perstasku vaan on pankeista paras.

Saa nähdä pystyvätkö vielä joskus muuttamaan käteisen rahan tunnisteelliseksi - se ei olisi itseasiassa edes vaikeaa. Sen jälkeen rahaa voisi seurata hyvinkin tarkasti missä se on liikkunut. 

EU-maiden sisäisessä matkustamisessa (esim. Suomesta Saksaan, Ranskaan tai Ruotsiin) ei ole EU-tasolla pakollista ilmoitusvaatimusta yli 10 000 euron käteissummille.

Jotkut maat voivat kuitenkin vaatia suullisen ilmoituksen tulliviranomaiselle, jos kysytään (esim. Saksa: suullinen ilmoitus tullitarkastuksessa, jos kantaa yli 10 000 €).

EU-maissa käteisen käyttö **suurissa ostoksissa** (esim. autot, kodinkoneet, korut tai muut tuhansien eurojen hankinnat) on yleistynyt kulttuurisyistä, yksityisyydensuojasta ja epäluottamuksesta digimaksuihin. Vuodesta 2027 alkaen EU:ssa tulee kuitenkin yhteinen **10 000 € yläraja** käteismaksuille kauppiaille (rahanpesun torjuntaan), mutta siihen asti (ja yksityiskaupoissa edelleen) isot käteismaksut ovat mahdollisia erityisesti seuraavissa maissa:

### Saksa ja Itävalta

- Käteinen on erittäin suosittua jopa suurissa ostoksissa yksityisesti tai liikkeissä (kulttuurisyistä: yksityisyys ja epäluottamus sähköisiin maksuihin).

- Ei tällä hetkellä käteismaksujen ylärajaa (vuoteen 2027 asti), joten isot summat käteisellä ovat yleisiä esim. autoissa tai kodinkoneissa.

- Monet saksalaiset ja itävaltalaiset pitävät käteistä mielessä jopa tuhansien eurojen kaupoissa.

### Etelä-Euroopan maat (esim. Italia, Espanja, Kypros, Malta)

- Käteistä käytetään paljon arjessa ja myös suuremmissa ostoksissa (esim. korut, markkinat, autot yksityisesti).

- Italia: Käteistä suositaan kulttuurisesti, vaikka raja on jo nyt matalampi (n. 5 000 €).

- Espanja ja Kypros: Käteinen yleinen, erityisesti turismi- ja basaarialueilla isoissakin summissa.

- Malta ja Slovenia: Yli 60 % POS-maksuista käteisellä (ECB 20242025 tiedot), mikä kertoo vahvasta käteiskulttuurista.

### Muut huomionarvoiset

- Kreikka, Kroatia ja Slovakia: Käteinen edelleen vahva, erityisesti maaseudulla ja epävirallisissa kaupoissa.

- Romania (vaikka ei euroalueella kaikilta osin): Käteistä käytetään paljon isoissakin ostoksissa digitaalisen infrastruktuurin puutteiden vuoksi.

Pohjoismaissa (esim. Suomi, Ruotsi, Alankomaat) ja Länsi-Euroopassa (esim. Ranska, Belgia) käteistä vältetään isoissa ostoksissa suositaan kortteja ja tilisiirtoja turvallisuussyistä. ECB:n mukaan käteinen on yleisin pienissä ostoksissa (<50 €), mutta yli siinä korteilla hallitsevat.

**Huomio**: Isoissa käteiskaupoissa aina riskiä (turvallisuus, rahanpesuepäilyt), ja vuodesta 2027 raja koskee kaikkia EU-maita. Yksityishenkilöiden välisissä kaupoissa (esim. käytetty auto) käteinen voi olla edelleen mahdollista ilman rajaa. Suosittelen tilisiirtoa turvallisuuden vuoksi. Jos tarvitset tietoa tietystä maasta tai ostoksesta, kerro tarkemmin!

Ihanko tosissaan porukka luulee et perunkirjoitukset tehdään rehellisesti? Niissä twhdään jatkuvasti kiineteisföjen hinnan aliarviointia, yms omaisuuden piilottelua. Ainoastaan pankkitilillä olevat rahat yms ovat vaikeita piilottaa, korut ja arvoesineet voi unohtaa ja jakaa kaikessa hiljaisuudessa.

Vierailija kirjoitti:

Saa nähdä pystyvätkö vielä joskus muuttamaan käteisen rahan tunnisteelliseksi - se ei olisi itseasiassa edes vaikeaa. Sen jälkeen rahaa voisi seurata hyvinkin tarkasti missä se on liikkunut. 

Seteleissä on sarjanumerot. Joka kerta kun nostat, niin menee merkintä tietokantaan. Sitten kun joku toinen tallettaa ne, he pystyvät päättelemään mitä oot tehnyt rahoillasi.

Vierailija kirjoitti:

"Miten ihmeessä siinä häviää rahaa jos kuluttaa käteisellä?"

 

Käteisen arvoa syö koko ajan inflaatio. Lailliselle rahalle saisi ainakin korkoa pankkitililtä tai sijoitettuna reipasta tuottoa.

No mitäpä jos samaan aikaan sijoittaa laillista rahaa tililtä? Eli pistää koko palkan sijoituksiin ja elelee käteisellä. Tulee samalla hoidettua ajallinen hajautus hyvin eikä ole samanlaista riskiä kuin jos sijoittaisi koko satatonnisen kerralla.

Käteisellä (fyysisellä rahalla) ostettavia **tangible assets** (fyysisiä sijoituskohteita), jotka historiallisesti nousevat ainakin inflaation verran (Suomessa/EU:ssa tällä hetkellä noin 12 % vuodessa joulukuussa 2025), on useita. Inflaatio on Suomessa matala (noin 01,9 % ennuste 2025), joten monet näistä ylittävät sen helposti pitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä voi olla volatiliteettia.

### 1. Kulta (fyysinen, kuten harkot tai kolikot)

- Paras ja yleisin käteinen hedge inflaatiota vastaan.

- Ostettavissa käteisellä kultaliikkeistä Suomessa (esim. Tavex, Suomen Kultareservi, Kultajousi) pienillä summilla ilman ID:tä, isoilla saattaa vaatia selvitystä rahanpesulain takia.

- Vuonna 2025 kullan hinta on noussut ennätystasolle (yli 30003500 $/oz hetkellisesti, noin 8597 €/g), paljon inflaatiota enemmän. Historiallisesti pitää arvon tai nousee kriiseissä/inflaatiossa.

- Plussat: Helppo säilyttää, likvidi, ei tuota kuluja.

- Miinukset: Säilytys (kassakaappi tai pankki), varkausristi.

### 2. Hopea (fyysinen harkot/kolikot)

- Samanlainen kuin kulta, mutta volatilimpi ja teollinen kysyntä (aurinkoenergia jne.) voi nostaa hintaa.

- Ostettavissa käteisellä samoista paikoista.

- Hyvä inflaatiohedge, usein nousee enemmän prosentteina kuin kulta bull-markkinassa.

### 3. Harvinaiset viskit tai whisky-tynnyrit (cask whisky)

- Fyysinen pullo tai tynnyriomistus.

- Vuonna 2025 whisky on ollut yksi parhaista luksussijoituksista, outperformaen kultaa ja osakkeita (Knight Frank -indeksi). Harvinaiset pullot/tynnyrit nousevat 1020 %/vuosi keskimäärin, scarcity kasvaa (angel's share).

- Ostettavissa käteisellä huutokaupoista (esim. Suomessa tai ulkomailta) tai erikoisliikkeistä.

- Plussat: Hauska, voi juoda jos ei nouse.

- Miinukset: Säilytys (viileä paikka), likviditeetti hitaampi, väärennökset.

### 4. Hienoviinit (fine wine)

- Fyysiset pullot investointiluokkaa (esim. Bordeaux, Burgundy).

- Historiallisesti hedge inflaatiota vastaan, nousee scarcityn takia (pullot juodaan).

- Ostettavissa käteisellä huutokaupoista tai viinikaupoista.

- Tuotto usein 815 %/vuosi pitkällä aikavälillä.

### 5. Luksuskellot (esim. Rolex, Patek Philippe)

- Käytetyt tai uudet klassikot.

- Nousevat usein inflaatiota enemmän (scarcity, brändi).

- Ostettavissa käteisellä kelloliikkeistä tai yksityisiltä (esim. Chrono24, mutta kasvotusten).

- Plussat: Käytettävä arjessa.

- Miinukset: Väärennökset, huolto.

### 6. Taide tai keräilyesineet (art, classic cars)

- Fyysinen taide (maalaukset) tai keräilykohteet.

- Nousu inflaation mukana tai yli, mutta erittäin subjektiivista.

- Ostettavissa käteisellä huutokaupoista (esim. Bukowskis, Helander Suomessa).

### Huomioitavaa

- **Inflaation taso**: Suomessa nyt matala (noin 02 %), joten mikä tahansa reaaliomaisuus (kulta, hopea) riittää yleensä pitämään arvon.

- **Käteinen ostossa**: Pienillä summilla (alle 10 000 €) helppoa Suomessa, isoilla rahanpesulaki voi vaatia ID:tä tai ilmoitusta.

- **Riskit**: Hinnat voivat laskea lyhyellä aikavälillä, säilytys/vakuutus kuluja, verotus myytäessä (pääomatulo).

- **Suositus**: Aloita kullalla se on turvallisin ja likvidein käteisellä ostettava hedge. Jos pidempi horisontti ja kiinnostus, viski/viini/kellot voivat antaa parempaa tuottoa.

- Verotus Suomessa: Myyntivoitto veronalaista, mutta jos pidät yli muutaman vuoden, voi olla etuja.

Jos kerrot budjetista, riskitasosta tai kiinnostuksesta (esim. kulta vs. viski), voin antaa tarkempia suosituksia! Muista aina DYOR ja harkita hajautusta.

"No mitäpä jos samaan aikaan sijoittaa laillista rahaa tililtä? "

Ei tuota ollenkaan saman verran jos sijoittaa tonni tai pari kuussa kuin sijoittaa kerralla satatuhatta.

Vierailija kirjoitti:

"No mitäpä jos samaan aikaan sijoittaa laillista rahaa tililtä? "

 

Ei tuota ollenkaan saman verran jos sijoittaa tonni tai pari kuussa kuin sijoittaa kerralla satatuhatta.

Jos se satatuhatta olisi tililläni, maksaisin sillä pois asuntolainani enkä laittaisi sijoituksiin.

Marssi verotoimistoon kassin kanssa 

Vierailija kirjoitti:

Ihanko tosissaan porukka luulee et perunkirjoitukset tehdään rehellisesti? Niissä twhdään jatkuvasti kiineteisföjen hinnan aliarviointia, yms omaisuuden piilottelua. Ainoastaan pankkitilillä olevat rahat yms ovat vaikeita piilottaa, korut ja arvoesineet voi unohtaa ja jakaa kaikessa hiljaisuudessa.

 

Todella yleinen käytäntö on se, että vainajan tileiltä nostetaan rahat pois pikku hiljaa ennen kuolemaa. Ellei nyt sitten ole kyse äkkikuolemasta.

Käväisen ulkomailla ostamassa kultaa. Onnistuu vielä nykyisin ihan helposti ja kukaan ei kysele mitään.