Miksi 40-50-luvulla syntyneet naiset katsoivat läpi sormien miesten ahdistelua?

Vierailija kirjoitti:

"Yhteiskunta oli siihen aikaan maatalousvaltainen. Monet naiset olivat vain kotona eivätkä töissä. Heillä ei ollut paljon muuta vaihtoehtoa kuin kärsiä."

 

Maataloudessa naiset eivät olleet "vain kotona". He hoisivat koko sen talouden ja sen lisäksi usein monia tilan töitä kuten lypsyjä, veden hakua jne.

 

Niin tekivät, mutta nainen oli riippuvainen tilasta ja ukosta. 

Vierailija kirjoitti:

"Jaa että oikein ruusunhohteista, salaperäistä ja ihanaa. Ehkä jollain rikkailla, joilla oli edessä turvattu elämä, avioituipa tai ei. 

Meille köyhien torppien tytöille asia ei ollut niin. Toki seksuaalivietti oli olemassa silloinkin, tapahtui ihastumisia jne. Mutta monia meistä tulevaisuus miehen kanssa lähinnä pelotti. Se, että tuleekohan niitä lapsia kovinkin paljon, ja miten sen jaksaa. Riittääkö kaikille ruokaa, onko kovin köyhää. Entä jos mies osoittautuukin väkivaltaiseksi tai muuten huonoksi? Itsestäni ajatus avioliitosta tuntui siltä, että en haluaisi, mutta on pakko. Se tuntui elämän lopulta melkein, ja niin monet kerrat toivoin että olisinpa mies. Voisin lähteä opiskelemaan, tai vaikka onneani kokeilemaan maailmalle. Mutta tyttönä minua odottaisi vain avioliitto ja miehen mielivallan alla eläminen, ja piti vaan toivoa hyvää tuuria ettei kovin kamalaa miestä saisi. No, onneksi ajat sitten omana elinaikana jo muuttuivat, ehkäi

Hyvin kirjoitettu. Tällaisia samoja tuntemuksia oli monella. 

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 50-luvun puolivälissä . Miksi katsoin läpi sormieni, koska en kokenut sitä . En vaikka vietin koko elämäni, lukion pitkästä matikasta alkaen päätyen insinööriksi , miesvaltaisessa ympäristössä lisäksi vielä ns.hyvän näköisenä naisena noin ensimmäiset 30 vuotta, 50 vuotias sulautuu jo ladon seinään . Päinvastoin ja nyt tulee epäsuosittu ja ei- sallittu mielipide, mä nautin siitä asetelmasta !

 

Sanotte, että olin vain niin tyhmä etten ymmärtänyt. Jos se  ( se mikä ? ) ei ollut  minusta ahdistelua niin  pitääkö minun noudattaa jonkun muun  määritelmää miten minun pitäisi normien mukaan joku teko/asia/kuva/ puhe kokea , koska niin vaan kuuluu tehdä.

Minä olen syntynyt vuonna 1969. Ensimmäisen paljastelijan näin, kun olin tulossa koulusta kotiin ekaluokkalaisena. Isäpuoleni aloitti kehoni kommentoinnin, kun olin 12-vuotias. Vanhempi serkkuni lääppi minua ollessani 13. Olen kuullut ja kokenut lukemattomia vislauksia, huuteluita, seuraamaan lähteviä autoja, huo*Rritteluja, vihjailuja kiinnitarraamisia ja ehdotteluita. 15-vuotiaana minut yritettiin rai s*kata. 

Työpaikoillani eri aloilla olen kokenut s. ahdistelua kolmelta eri esimieheltä, kaikki itseäni vanhempia. Asiakaspalvelualla minuun on käyty käsiksi, puhuttu rivoja ja solvattu. Viimeisin tapahtui, kun olin 43-vuotias. Vasta sen miehen uskalsin haastaa vastuuseen käytöksestään, sillä vasta silloin nämä ummehtuneet ja syvälle juurtuneet miesten käytöstavat alkoivat näyttäytyä kyseenalaisina.

Olet ollut todella onnekas, tai sitten niin kovin tottunut miesten huonoon käytökseen (kuten niin moni muukin nainen on huomannut tehneensä), ettet enää edes rekisteröi sitä.

Vierailija kirjoitti:

https://www.hs.fi/elama/art-2000011357059.html

Tällainen voi olla pakottamisfantasia. Ne kuuluvat naisten yleisimpien seksifantasioiden joukkoon, kertovat useat tutkimukset.

Esimerkiksi amerikkalaisen sosiaalipsykologi Justin J. Lehmillerin vuonna 2018 julkaistussa laajassa tutkimuksessa hieman alle kaksi kolmasosaa vastanneista yhdysvaltalaisnaisista kertoi joskus fantasioineensa siitä, että heidät pakotetaan seksiin. Miehistä samoin vastasi noin puolet.

 

 

 

Fantaisia on fantaisa, nimensä mukaisesti. ihmiset voi fantasisoida mistä vaan, mutta totuus on toinen, jos tuo fantasia toteutuisi, eikä sitä misään nimessa haluttaisi. Kukaan ei oikeasti halua tulla raisk*atuksi.  En usko, että sellaista ihmistä on olemassakaan. 

 

 

 

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 50-luvun puolivälissä . Miksi katsoin läpi sormieni, koska en kokenut sitä . En vaikka vietin koko elämäni, lukion pitkästä matikasta alkaen päätyen insinööriksi , miesvaltaisessa ympäristössä lisäksi vielä ns.hyvän näköisenä naisena noin ensimmäiset 30 vuotta, 50 vuotias sulautuu jo ladon seinään . Päinvastoin ja nyt tulee epäsuosittu ja ei- sallittu mielipide, mä nautin siitä asetelmasta !

 

Sanotte, että olin vain niin tyhmä etten ymmärtänyt. Jos se  ( se mikä ? ) ei ollut  minusta ahdistelua niin  pitääkö minun noudattaa jonkun muun  määritelmää miten minun pitäisi normien mukaan joku teko/asia/kuva/ puhe kokea , koska niin vaan kuuluu tehdä.

 

 

No aika tyhmä saa olla, jos ei ahdistelua tunnista viimeistään aikuisena.  Silloin vielä lähes lapsena, kun se on alkanut ei sitä ole tajunnut, hävennyt vain.

Ensimmäiset kokemukset on kun olin vanhempien siskojeni kanssa katsomassa jotakin suosittua bändiä ja joku työnsä tungoksessa kätensä haaroihini. siihen loppui ilo sinä iltana ja tunsin itseni niin likaiseksi ja vävästyksi. Toivoin vain, ettei kukaan olisi nähnyt.

Toisen kerran joku vanha ukko kävi rintoihin kiinni takaapäin, kun olin opiskeluaikaisessa asunnossa yhteiskeittiössä tekemässä ruokaa.  Tämä sama äijä oli myöhemmin illalla kännisä oveni takana ja yritti sisään. Taivas, että pelotti.

Myöhemmin on huudettu huo*raa perään ihan vaan, kun on farkuissa ja hupparissa meikaamattomana ollut illalla tulossa kotiin vaikkapa kirjastosta. 

Jopa autokoulun opettaja yritti kähmiä. 

Ja valitettavasti muutama ihan tavallinen poika on yrittänyt väkisin päästä housuihin.  Eikä millään ole uskottu, että ei on ei. Sitten on haukuttu huo*raksi, kun ei ole suostunut mihinkään.

Se on niin hullua, että jos et anna olet huor*ra ja jos annat olet silloinkin huo*ra. Koskaan ei ole hyvä. 

Minä en toki ole "antanut" kenellekään muulle, kuin omalle aviomiehelle, mutta huo*raksi huutelua on joutunut kuuntelemaan vaikka on ollut ihan ehta neitsyt.  Ällöä.

Se on kaikista oudointa, että miehet eivät ota naisten tarinoita tosissaan. Vähättelevät ja mitätöivät. Kalahtaako kalikka? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakatkaa myrkyttämästä ihmisiä näillä ketjuilla.

 

Ai sillä, että kerrotaan totuus siitä, että ainakaan naisille ne konservatiivien ihannoimat menneet ajat ei olleetkaan parempia aikoja, vaan paljon huonompia.

 

Kaksi juttua: kaikkina aikoina ja kaikkialla on ollut ERILAISIA ihmisiä. Jotkut olivat ennenkin taipuvaisia antamaan periksi, opiskelu ei kiinnostanut ja miehen houkuttelu kiinnosti niin kauan, kunnes totuus tuli vastaan. Totuus näissä asioissa on aina ollut yksi ja sama. Ja viisauden jumalatar oli naispuolinen Athene/Minerva, siitä toki kannattaisi pitää kiinni. Toisaalta tässä ketjussa tuntuvat puhuvan 40-luvulla syntyneiden asioista  monet vuosikymmeniä myöhemmin syntyneet muka 40-luvun nähneinä eli he eivät tiedä eivätkä ymmärrä tuota aikaa, ovat heittäneet lokaan jumalattaren.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lakatkaa myrkyttämästä ihmisiä näillä ketjuilla.

 

Ai sillä, että kerrotaan totuus siitä, että ainakaan naisille ne konservatiivien ihannoimat menneet ajat ei olleetkaan parempia aikoja, vaan paljon huonompia.

 

Kaksi juttua: kaikkina aikoina ja kaikkialla on ollut ERILAISIA ihmisiä. Jotkut olivat ennenkin taipuvaisia antamaan periksi, opiskelu ei kiinnostanut ja miehen houkuttelu kiinnosti niin kauan, kunnes totuus tuli vastaan. Totuus näissä asioissa on aina ollut yksi ja sama. Ja viisauden jumalatar oli naispuolinen Athene/Minerva, siitä toki kannattaisi pitää kiinni. Toisaalta tässä ketjussa tuntuvat puhuvan 40-luvulla syntyneiden asioista  monet vuosikymmeniä myöhemmin syntyneet muka 40-luvun nähneinä eli he eivät tiedä eivätkä ymmärrä tuota aikaa, ovat heittäneet lokaan ju

Athene, muinaisen Kreikan tärkein jumalatar, oli kreikkalaisessa mytologiassa tiedon, viisauden ja sotataidon jumalatar sekä taiteen, kirjallisuuden ja filosofian suojelija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän?

Naisen asema oli täysin alisteinen miehiin nähden niin henkisesti kuin taloudellisestikin.

Naiset oli tuolloin siinä asemassa missä persut haluaisivat heidän edelleenkin olevan.

Tosin poikkeuksiakin oli, toinen mummoni oli siitä hyvä esimerkki. Hän oli todellinen teräsmummo ja häntä ei miehet pompotelleet. Oli karjalan evakko ja kaksinkertainen leski jo alle nelikymppisenä. Kaikenlaisia kosijoita kävi nurkissa pyörimässä, mutta mummoni antoi heille huutia, eikä enää ketään miestä riesakseen huolinut.

Toinen mummoni taas oli aivan päinvastainen hissukka ja täysin pappani tosanderin alla.

 

M61

Tappanut kaksi miestä 

Ei paha

Sota, sodassa varmaan kuolleet. Senkin räkänokka!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset tykkää jännittävistä miehistä. Nainen haluaa pelätä miestä ja naiset fantasio siitä että mies alistaa tai ottaa jopa väkisin naisen.  Naiset siis vaan nauttii siitä kun mies on alfa.

Me kiltit miehet emme voisi tehdä mitään pahaa naisille joten siksi me emme kelpaa edes rumille naisille.

T:aidosti kilttimies

M28

Älä viitsi olla lapsellinen. Ja lopeta niiden pillerisivustojen seuraaminen. Tuossa iässä olisi märkäkorvienkin jo aika miehistyä.

Miksi linnakundit saa rakkauskirjeitä naisilta? Miksi ne tatuoidut ja väkivaltaiset miehet saa naisia? Miksi ne uraohjukset jotka kohtelee naista huonosti saa naisia?

Ne tavalliset miehet jotka on kilttejä,rentoja,rehellisiä ja huomaavaisia niin miksi ne ei saa naisia?

M28

Tässä on taas se virhe, että yleistetään marginaali-ilmiöiden koskevan enemmistöä. Typerää argumentointia.

Itse asiassa ajattelen, että kyse on yksilöistä ja asenteista. Kaunis suhtautuminen sukupuolten välillä on ihan mahdollista tänäänkin. Mies kuin mies ilahtuu naisen hyvästä käyttäytymisestä, normaali-ihminen myös vastaa samalla tavalla. Itse olen kokenut vielä vanhana (muista se otsikon ikämääritelmä) suloista, huolehtivaa ja kunnioittavaa käytöstä miesten taholta, tuntemattomien miesten erilaisissa arkikohtaamisissa. Näin on ollut läpi elämäni. Mielenvikaiset ovat erikseen ja pienenä vähemmistönä.

Tietenkin elämä on ollut monella miehelläkin ihan älyttömän kurjaa ja raskasta. Ei sitä varmasti kukaan kiistä. Aatelisneito on varmaan elänyt kivan elämän verrattuna johonkin köyhälistön mieheen. 

Pointti on siinä, että sillä kurjalla päähänpotkitulla, köyhällä, sairaalla, liikaa töitä tekevällä miehellä on kuitenkin yksi ihminen, johon verrattuna hän on ylemmässä valta-asemassa: vaimo. 

Vierailija kirjoitti:

Jotkut vanhemmat miehet ovat kovin hämmentyneitä kun nuoret naiset ei hymyile ja tirskukaan kun setä laukoo vajaaälyisiä kaksimielisyyksiä. "Nykynaiset on pilalla", sanovat 😅

Niinpä. Setämiehen on vaikea tajuta, ettei hänellä olekaan kuvittelemaansa valtaa nuoriin naisiin. 

Ennen oli pitkiä seurustelusuhteita ilman sänkyyn menemisiä, sillä tavalla oli mahdollista koettaa ymmärtää ja saada selville, mikä mies oli miehiään tai nainen naisiaan. Siitä oli monenlaisia etuja.

Vierailija kirjoitti:

Se on kaikista oudointa, että miehet eivät ota naisten tarinoita tosissaan. Vähättelevät ja mitätöivät. Kalahtaako kalikka? 

Ehkäpä se on tuo syyttävä asenne jota sinäkin levität.

Johtunee miesvihastasi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksiköhän?

Naisen asema oli täysin alisteinen miehiin nähden niin henkisesti kuin taloudellisestikin.

Naiset oli tuolloin siinä asemassa missä persut haluaisivat heidän edelleenkin olevan.

Tosin poikkeuksiakin oli, toinen mummoni oli siitä hyvä esimerkki. Hän oli todellinen teräsmummo ja häntä ei miehet pompotelleet. Oli karjalan evakko ja kaksinkertainen leski jo alle nelikymppisenä. Kaikenlaisia kosijoita kävi nurkissa pyörimässä, mutta mummoni antoi heille huutia, eikä enää ketään miestä riesakseen huolinut.

Toinen mummoni taas oli aivan päinvastainen hissukka ja täysin pappani tosanderin alla.

 

M61

Tappanut kaksi miestä 

Ei paha

 

Sota, sodassa varmaan kuolleet. Senkin räkänokka!

Aina nopeasti löytynyt uusi aviopuoliso jos sodassa kuolee kaksi.

Ei paha

Vierailija kirjoitti:

Joku täällä jaksaa taas kerran ihmetellä miksi väkivaltainen vankilakundi saa rakkauskirjeitä naisilta ja raukka varmaan ihan oikeasti luulee, että ne on naisten unelma miehiä. 

Jos Suomessa on 2.5 miljoonaa naista ja niistä 50 itsekin huonoilla teillä olevaa huume- ja viinaongelmaista kirjoittaa paloittelusurm*aajalle rakkauskirjeitä, tämä sankari luulee, että kaikki Suomen naiset on näiden jännämiesten perään. 

Ota nyt jo pääsi sieltä  persseestä ja lähde ulos katsomaan miten jännien miesten kanssa ne naiset siellä liikkuu :D

Jos et ole saanut naista niin se ei ole ainakaan siitä kiinni, että kaikki naiset haluaa vaan jännämiehen.

vaikka voithan sinä sitä naisettomuutta niinkin itsellesi (ja näköjään muillekin) selitellä. 

Pienempi määrä miehiä tappaa naisen, silti naiset raivoavat kuinka kaikki miehet ovat vaarallisia.

Ei naisesta näy kuka on tuollainen sekopää, siispä jokainen on.

Vierailija kirjoitti:

Koska eivät muusta mahdollisuudesta tienneet. Kysymys on yhtä hölmö kuin se, että miksi naiset synnyttivät niin paljon lapsia ennen kunnon ehkäisyn keksimistä...

Riippui perheestä ja äidin koulutuksesta ja kotipaikasta ja miehestä ja appiporukasta ja ja ja. Olen syntynyt 1955. Äitini oli opettaja, isä insinööri.  Meitä lapsia oli 5, joista kolmella tytöllä on yo-tutkinto ja opiskelu ja kahdella pojalla keskikoulu ja sitä kautta töihin. Muutimme suunnilleen joka toinen vuosi, isän edetessä insinöörialallaan, ja äiti sai opena aina töitä, maalla ja kaupungeissa. Äidiltä opin: MITÄ LANDEMPI PAIKKA, SEN HUONOMPI ASEMA TYTÖILLÄ JA NAISILLA. 
Pitää vieläkin paikkansa! 

Vierailija kirjoitti:

Se on kaikista oudointa, että miehet eivät ota naisten tarinoita tosissaan. Vähättelevät ja mitätöivät. Kalahtaako kalikka? 

Minusta oudointa on se, että naiset haukkuvat keskustelussa miehet, kun aloituksessa kysytään miksi naiset sallivat sen.

Vierailija kirjoitti:

Joka ajassa on näitä "asiat nyt vain ovat näin" ajateluita. Eli aika harva nainen varmaan edes ajatteli että asialle voisi tehdä mitään. Se oli asia jota piti vain sietää. Se kuului vain elämään.

Moni varmaan oli myös yrittänyt tehdä asialle jotakin, mutta törmännyt seinään. Jossain vaiheessa vain toteaa taistelun hyödyttömäksi.