Miten keskiluokkaisen ja duunarin kuluttaminen eroaa?
Keskiluokka kuluttaa ainakin kulttuuria. Käydään konserteissa, näyttelyissä, ostetaan kirjoja, taidetta kotiin. Keskiluokka myös istuu kahviloissa, käy kylpylälomilla, työllistää hiihtokeskuksia, ravintoloita. Keskiluokka teettää myös remonttinsa ammattilaisilla ja vaihdattaa autonsa renkaat ammattilaisilla. Mihin työväenluokka kuluttaa?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tukevasti ylempää keskiluokkaa. Vuosisadan alussa syntyneiden Isovanhempieni koti oli ns kulttuurikoti, jossa käytiin ulkomailla ja kielikursseilla jo 50-luvulla.. Silti en ostele taidetta, enkä käy konserteissa enkä näyttelyissä.
Millä perusteella olet ylempää keskiluokkaa?
Vierailija kirjoitti:
Omasta mielestäni olen kyllä keskiluokkainen tavallinen työläinen eli duunari. On kaksi yliopistotutkintoa ja oman alani työpaikka.
Et ole duunari, larppaat duunaria. Nämä eivät ole mielipidekysymyksiä. Duunari ei tee yliopistokoulutuksen vaativaa asiantuntijatyötä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oltais naurettu pskasesti, jos oltais tiedetty, että naapurissa kävellään kirja pään päällä ja luetaan lapsille iltasaduksi Mika Waltaria, mitä ne oikein kuvittelee olevansa?!? Ja puhutaan jostain yhteiskunnallisista aiheista, mistä ne mitään tietää!
Uskon sen. Sukupolvien ketjun köyhyys ja eriarvoisuus yhteiskunnassa syntyy vanhempien lapsiinsa siirtämästä arvomaailmasta. Rahalla tai rahan puutteella ei ole sen kanssa mitään tekemistä.
Meille muuten sanottiin lapsina ja teineinä, että kahta asiaa ei sovi tehdä.
Mihinkään poliittiseen puolueeseen ei kannattanut liittyä ennen kuin oli aikuinen ja riittävän harkintakykyinen, vaikka toinen vanhemmista oli aktiivinen poliittinen toimija.
Toinen asia oli uskonto, siinäkin päätöksiä kehoitettiin odottamaan aikuisuuteen. Toinen vanhemmistani oli ateisti ja toinen ev.lut.-kirkkoon kuuluva.
"Kirja pään päällä, mitä ihmettä?"
Mikäli kirja pysyy pään päällä kävellessä, niin ryhti on hyvä. Kokeile joskus itse, kuinka helposti kirja putoaa liikkeessä. Meille se oli samalla leikki. Kilpailtiin siitä, kuka pääsee kirjan kanssa pisimmälle. Kehittyvissä maissa saman asian ajaa taakkojen kantaminen pään päällä.
Vierailija kirjoitti:
"Kirja pään päällä, mitä ihmettä?"
Mikäli kirja pysyy pään päällä kävellessä, niin ryhti on hyvä. Kokeile joskus itse, kuinka helposti kirja putoaa liikkeessä. Meille se oli samalla leikki. Kilpailtiin siitä, kuka pääsee kirjan kanssa pisimmälle. Kehittyvissä maissa saman asian ajaa taakkojen kantaminen pään päällä.
Tämä itsensä kantaminen ja ryhti muuten sekin helposti erottaa eri yhteiskuntaluokkia. Sieltä työläiskodeista tulee nykyisin lysyiksi painuneita nuoria miehiä, joiden ryhti on lysy vuosien pelikoneella istumisen vuoksi. Sen sijaan keskiluokasta tulee ryhdikkäämpiä, koska siellä on aina panostettu harrastuksiin.
Uskon sen. Sukupolvien ketjun köyhyys ja eriarvoisuus yhteiskunnassa syntyy vanhempien lapsiinsa siirtämästä arvomaailmasta. Rahalla tai rahan puutteella ei ole sen kanssa mitään tekemistä.
Ja uskot, että ihan normaali elämä, ajan kuluminen, yleiset normit ja uskomukset tai omat kokemukset eivät näitä arvoja muuta? Että itse vielä ajattelen, että ne on ne herrojen pennut jotka ratsastaa tai että eronneet, yksinhuoltajat tai vaikka punkkarit olisivat muita alempiarvoisia. Eikö arvomaailma voi aikuisella ihmisellä olla muuta kuin se, mikä lapsuuden kotona vallitsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kirja pään päällä, mitä ihmettä?"
Mikäli kirja pysyy pään päällä kävellessä, niin ryhti on hyvä. Kokeile joskus itse, kuinka helposti kirja putoaa liikkeessä. Meille se oli samalla leikki. Kilpailtiin siitä, kuka pääsee kirjan kanssa pisimmälle. Kehittyvissä maissa saman asian ajaa taakkojen kantaminen pään päällä.
Tämä itsensä kantaminen ja ryhti muuten sekin helposti erottaa eri yhteiskuntaluokkia. Sieltä työläiskodeista tulee nykyisin lysyiksi painuneita nuoria miehiä, joiden ryhti on lysy vuosien pelikoneella istumisen vuoksi. Sen sijaan keskiluokasta tulee ryhdikkäämpiä, koska siellä on aina panostettu harrastuksiin.
No johan on yleistyksiä! :D ei vissiin sitten siellä keskiluokkaisessa kodissa opastettu kohtaamaan ihminen ihmisenä ilman mitään ennakkoluuloja.
Vierailija kirjoitti:
Uskon sen. Sukupolvien ketjun köyhyys ja eriarvoisuus yhteiskunnassa syntyy vanhempien lapsiinsa siirtämästä arvomaailmasta. Rahalla tai rahan puutteella ei ole sen kanssa mitään tekemistä.
Ja uskot, että ihan normaali elämä, ajan kuluminen, yleiset normit ja uskomukset tai omat kokemukset eivät näitä arvoja muuta? Että itse vielä ajattelen, että ne on ne herrojen pennut jotka ratsastaa tai että eronneet, yksinhuoltajat tai vaikka punkkarit olisivat muita alempiarvoisia. Eikö arvomaailma voi aikuisella ihmisellä olla muuta kuin se, mikä lapsuuden kotona vallitsi?
Ei meille tuollaisia asioita opetettu. Meillä pidettiin kaikkia ihmisiä yhtä arvokkaina, eikä harrastuksiakaan luokiteltu rahan mukaan. Vanhemmilla oli kavereita kaikista yhteiskuntaluokista, eikä meillä puhuttu koskaan rahasta. Vasta aikuisena olen ymmärtänyt, että vanhemmillani oli välillä todella tiukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tukevasti ylempää keskiluokkaa. Vuosisadan alussa syntyneiden Isovanhempieni koti oli ns kulttuurikoti, jossa käytiin ulkomailla ja kielikursseilla jo 50-luvulla.. Silti en ostele taidetta, enkä käy konserteissa enkä näyttelyissä.
Millä perusteella olet ylempää keskiluokkaa?
perhetaustani perusteella.
No varmaan ymmärrät, että kaikkialla ei ollut noin ja lapsuuden perheen arvot ja ajattelutavat voivat olla hyvinkin erilaiset kuin aikuistuneilla lapsilla. On todella näköalatonta ajatella, että koska meillä oli kannustava ja hyväksyvä kodin ilmapiiri eikä ihmisiä arvotettu koulutuksen, elämäntapahtumien tai työn kautta että näin olisi kaikissa perheissä.
Kaipa me olemme keskiluokkaa. Minulla on yksi korkeakoulututkinto, miehellä kaksi (toinen tohtori). Itse olen keskituloinen, mies kuuluu ylimpään 0,5 prosenttiin. Kulutamme kulttuuriin ja palveluihin, remontit, suursiivoukset ja autonrenkaat hoitaa firma. Käymme joskus laskettelemassa ja kylpylässä. Matkustelemme ja luemme paljon. Kaupassa kärryyn menee sekä tavallista että kauramaitoa, vihanneksia ja hedelmiä, mutta myös edullista jauhelihaa, nakkeja ja herkkuina jäätelöä ja suklaata, ei mitään ihme taatelia.
Vierailija kirjoitti:
No varmaan ymmärrät, että kaikkialla ei ollut noin ja lapsuuden perheen arvot ja ajattelutavat voivat olla hyvinkin erilaiset kuin aikuistuneilla lapsilla. On todella näköalatonta ajatella, että koska meillä oli kannustava ja hyväksyvä kodin ilmapiiri eikä ihmisiä arvotettu koulutuksen, elämäntapahtumien tai työn kautta että näin olisi kaikissa perheissä.
Useimmissa kodeissa koulutus, status ja ammatti ovat hyvin tärkeitä. Itse kasvoin työläiskodissa. Ei meillä ajateltu, että olisimme samalla viivalla kuin keskiluokkaiset ihmiset tai että meillä kuuluisi samanlaiset asiat ati vaikkapa harrastukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskiluokkakin hajautuu tässä, sillä kaikki keskiluokkaiset eivät kuluta kulttuuria. Minä olen taustaltani työväenluokkaa, nykyisin koulutuksen ja tulojeni perusteella keskiluokkaa. Minä en osaa käydä kylpylöissä, laskettelemassa tai ravintolassa, mutta kulutan kulttuuria. Tässä mielessä olen ainakin omassa työyhteisössäni poikkeus, sillä suurin osa keskiluokkaisista työkavereistani ei kulttuuririentoja harrasta.
Tässä menee sekaisin taas keskiluokka ja keskituloinen. Ja sinä et nimenomaan ole keskiluokkaa, vaikka tulojen puolesta keskituloinen olisitkin.
Voisko joku asiasta paremmin tietävä selittää tämän, että mitä se luokka on asenteissa ja arvomaailmassa, mikä ei liity tuloihin? Voiko osa-aikatöissä oleva köyhä olla keskiluokkaa, jos kulutttaa/ajattelee keskiluokan tavo
Esimerkiksi niin,että yliopistolla pätkätyössä oleva humanisti tohtor miesi voi haluta ostaa eettisesti tuotettuja tuotteita ja pyrkii käymään maksuttomissa tai vain hyvin vähn maksavissa kulttuuri tapahtumissa. On esim kirjaston suurkuluttaja. Ostaa vaatreensa uffista tai muyalta käyttettynä
Kun taas parempituloinen vähän, jos lainkaan kouluja käynyt saattaa laittaa rahansa autoon. Eettisyyttä ostopäötöksissä hän pitää viherpiipertelynä. Lukemiseksi hänelle riittää se, mihin törmää somessa tai iltapäivälehtien verkkosivuilla tai lahjaksi saatu toimintaromaani,. Kulttuuria hänelke on satunnain rock- keikka, tai festarit ja somen meemit. Vaatteensa ostaa automarketista tai saa tyttöystävältä lahjaksi.
Okei kärjistin mutta yritys oli kiistää se, että vain raha sanelisi sen mihin luokkaan kuuluu.
Vierailija kirjoitti:
"Kirja pään päällä, mitä ihmettä?"
Mikäli kirja pysyy pään päällä kävellessä, niin ryhti on hyvä. Kokeile joskus itse, kuinka helposti kirja putoaa liikkeessä. Meille se oli samalla leikki. Kilpailtiin siitä, kuka pääsee kirjan kanssa pisimmälle. Kehittyvissä maissa saman asian ajaa taakkojen kantaminen pään päällä.
Meillä oli koulussa ihan tavalliset terveystarkastukset, missä sitten aina todettiin ryhdin olevan ok. Ei siis tarvinut mitään kirja pään päällä kävelyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kirja pään päällä, mitä ihmettä?"
Mikäli kirja pysyy pään päällä kävellessä, niin ryhti on hyvä. Kokeile joskus itse, kuinka helposti kirja putoaa liikkeessä. Meille se oli samalla leikki. Kilpailtiin siitä, kuka pääsee kirjan kanssa pisimmälle. Kehittyvissä maissa saman asian ajaa taakkojen kantaminen pään päällä.
Meillä oli koulussa ihan tavalliset terveystarkastukset, missä sitten aina todettiin ryhdin olevan ok. Ei siis tarvinut mitään kirja pään päällä kävelyä.
Meillä ala-asteen liikuntatunnilla leikittiin sitä, että kuka pystyy kävelemään pisimmälle kirja pään päällä. Ehkä se oli jokin salainen opetussuunnitelma, jonka merkitystä meille lapsille ei kerrottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No varmaan ymmärrät, että kaikkialla ei ollut noin ja lapsuuden perheen arvot ja ajattelutavat voivat olla hyvinkin erilaiset kuin aikuistuneilla lapsilla. On todella näköalatonta ajatella, että koska meillä oli kannustava ja hyväksyvä kodin ilmapiiri eikä ihmisiä arvotettu koulutuksen, elämäntapahtumien tai työn kautta että näin olisi kaikissa perheissä.
Useimmissa kodeissa koulutus, status ja ammatti ovat hyvin tärkeitä. Itse kasvoin työläiskodissa. Ei meillä ajateltu, että olisimme samalla viivalla kuin keskiluokkaiset ihmiset tai että meillä kuuluisi samanlaiset asiat ati vaikkapa harrastukset.
Kiellettiinkö teiltä asioita? Kirjojen lukeminen on tyhmää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole luokkajakoa.
Karkeasti jakaen on köyhiä ja niitä, jotka eivät ole köyhiä. Duunarit ja valkokaulustyöläiset ovat keskenään samaa porukkaa. Muutamat ylirikkaat ovat vain rikkana rokassa.
On meillä. Nyt ei puhuta pelkästä rahasta, vaan asenteista, harrastuksista ja koulutuksesta.
Suomi on nuori demokraattinen maa, ja täällä on sotien jälkeen ollut hyvä sosiaalinen liikkuvuus, niin ei todellakaan ole sellaista kuin jossain briteissä! Sisällissotakin meillä oli veljesviha.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No varmaan ymmärrät, että kaikkialla ei ollut noin ja lapsuuden perheen arvot ja ajattelutavat voivat olla hyvinkin erilaiset kuin aikuistuneilla lapsilla. On todella näköalatonta ajatella, että koska meillä oli kannustava ja hyväksyvä kodin ilmapiiri eikä ihmisiä arvotettu koulutuksen, elämäntapahtumien tai työn kautta että näin olisi kaikissa perheissä.
Useimmissa kodeissa koulutus, status ja ammatti ovat hyvin tärkeitä. Itse kasvoin työläiskodissa. Ei meillä ajateltu, että olisimme samalla viivalla kuin keskiluokkaiset ihmiset tai että meillä kuuluisi samanlaiset asiat ati vaikkapa harrastukset.
Kiellettiinkö teiltä asioita? Kirjojen lukeminen on tyhmää?
Kiellettiin. Kirjoja luettiin ja luettiinkin paljon, mutta ei sitä rahaa laitettu vaikkapa musiikkiharrastukseen tai urheiluharrastuksiin. Ne olivat lähtökohtaisesti keskiluokalle, vaikka olisi joskus ollut varaakin niihin. Oli vaan tärkeämpiäkin paikkoja laittaa rahaa. Keskiluokassa sen sijaan niihin lasten harrastuksiin panostetaan ja säästetään sitten jostain muualta. Ymmärrätkö eron?
Suomi on nuori demokraattinen maa, ja täällä on sotien jälkeen ollut hyvä sosiaalinen liikkuvuus, niin ei todellakaan ole sellaista kuin jossain briteissä! Sisällissotakin meillä oli veljesviha.
Ymmärrät varmaan, että veljesviha termiä käyttävä henkilö on kaikkea muuta kuin työväenluokkainen.
Minä olen tukevasti ylempää keskiluokkaa. Vuosisadan alussa syntyneiden Isovanhempieni koti oli ns kulttuurikoti, jossa käytiin ulkomailla ja kielikursseilla jo 50-luvulla.. Silti en ostele taidetta, enkä käy konserteissa enkä näyttelyissä.