Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletteko koskaan kohdanneet ihmistä, joka tuntuu aivan ihmeellisen tutulta ja samanlaiselta kuin sinä, vaikka ette ole aiemmin tavanneet?
13.12.2025 |
Minulla on niin erikoinen tilanne. Tai vastaavaa ei ole aiemmin tapahtunut.
Olen tavannut ihmisen, joka on oudolla tavalla kuin vastakappaleeni. Siinä ei ehkä ole mitään romanttista vaikka on vastakkaisesta sukupuolesta kyse vaan vähän kuin katsoisi peiliä. Meidän tunnetilat kopioivat toisiaan, liikkeet, eleet. Se on hämmentävää ja näen että vastapuoli on tietenkin yhtä hämmentynyt. En tiedä mitä tuo on mutta joka kerta kun tapaamme niin siinä on jotain ihmeellistä ilmoilla, katseemme toisiamme kohtaan on intensiivistä ja tuntuu että muu häviää ympäriltä. Aivan kuin tuntisin hänet paljon paremmin mitä voi olla mahdollista tuntea emmekä tarvitse sanoja siihen, sen vain tuntee.
Kenelläkään tällaista ollut? Osaako joku selittää?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
- Moi Reiska.
- - En ole Reiska, vaan Pena.
- Älä nyt viitsi, Reiska sinä olet.
- - En ole.
- Oletpas.
Mulle käy välillä noin. Välillä en edes tiedä kuka se tyyppi on, joka tulee noin juttelemaan.
t. Pena, Reiskan identtinen kaksoisveli
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nyt ihan samanlaista, mutta. Lapsuudenperheessäni oli ns. sijaislapsi, ystäväperheen poika vietti meillä paljon aikaa ja tuli todella tärkeäksi minulle. Parikymppisenä hän kuoli onnettomuudessa. Siis oikeasti kuoli, oltiin hautajaisissa, näin kuvia hänestä arkussa, näin jopa kuolintodistuksen.
Yli 10 vuotta myöhemmin menin vähäksi aikaa uuteen työpaikkaan, ja heti kun siellä eräs mies tuli esittäytymään, tuntui että se on tuo "isoveli". Hän myös esitteli itsensä niin, kuin olisimme jo tunteneet toisemme, mutta nimi oli eri. Ikä täsmäsi, suhteellisen harvinaiset harrastukset täsmäsi, ja hän oli "isoveljeni" unelma-alalla.
Koko työpätkäni ajan hän kohteli minua kuin tuttua ihmistä, mutta pidin itseäni hulluna kun edes ajattelin että kyseessä olisi hän. Kunnes viimeisenä työvuoronani hän tuli juttelemaan ja sanoi miettineensä, mitä vanhemmilleni kuuluu, tiesi heidän nimensäkin. Kerroin kuulumiset ja hän naureskeli, että ai Juhani jaksaa vieläkin niitä metsätöitä... Olin niin hämmennyksissäni, etten pystynyt kysymään kuka on ja mistä tuntee vanhempani.
Sen sijaan kysyin vanhemmiltani sen jälkeen että mistä tuntevat tämän miehen. Eivät olleet koskaan nimeä kuulleetkaan.
Olen edelleen tästä ihan puulla päähän lyöty 😅
Mies on narsisti ja osaa koukuttaa sut just tuolla, että kaikki eleet ja muka ajatuksetki menevät niin yks yhteen. Jos se on liian hyvää ollakseen totta, se ei ole totta. Olisin todella varuillani.
Oon niin monta vastaavaa tarinaa kuullut ja mies on aina paljastunut sairaaksi hyväksikäyttäjäksi, manipuloijaksi, huijariksi jne.
Naisen kanssa kyllä kävi juuri noin, samaa sukupuolta siis. Tuntui heti siltä, kuin hänen kanssaan minun kuuluu elämäni olla eikä kenenkään muun. Olisin voinut edetä heti mihin saakka vain, hän sanoi samaa miten uskomattomalta tuntuu, kuin olisin kaksoissisko.
Ei olla enää tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisen kanssa kyllä kävi juuri noin, samaa sukupuolta siis. Tuntui heti siltä, kuin hänen kanssaan minun kuuluu elämäni olla eikä kenenkään muun. Olisin voinut edetä heti mihin saakka vain, hän sanoi samaa miten uskomattomalta tuntuu, kuin olisin kaksoissisko.
Ei olla enää tekemisissä.
Miksi ette ole?
Alue: Aihe vapaa
Olen.