Röntgenhoitajan työllisyys?
Nykyisellä alalla ei töitä, olen miettinyt röntgenhoitajaksi kouluttautumista. Millaista käytännön työ on ja millainen työllisyys röntgenhoitajilla on? Myös bioanalyytikon työ kiinnostaa ja teoriaopinnoista varmasti selviäisin, mutta en ole kovin sorminäppärä ja näytteenotto/verikokeiden suoritus mietityttää.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Särkeviin niveliin sitten lääkkeet kohdilleen. Mut eipä tuossa työssä hirveästi voi valita mitä tekee. Jos niitä kuvattavia tulee liukuhihnalla kaks tuntia putkeen tai kauemmin niin työt pitää tehdä. Jähmeyteen taukojumppaa siinä missä ehtii, buranaa niveliin ja menoksi. Sairaalassa työskentely on fyysistä, joskus pitää nostaa tajuton 150kilonen kuvaus koneeseen.
Ei siinä kuvauksessa tule samanlaista sormiliikettä kuin näytteenotossa, vaikka sitä tekisi 8 tuntia putkeen. Jatkuvaa nostelua en pysty tekemään, satunnaista kyllä. Onko tuo koneeseen nostaminen siis röntgenhoitajan tehtävä ja ovatko potilaat yleensä tajuttomia?
41 asteen kuume, voi olla aika tajuton. Päänsä loukannut kaatunut,niskatuki, se nostetaan. Jalat murtunut,nostetaan. Jalaton,no
Ainakin päivystyksessä sillä yhdellä hoitajalla voi olla vaikka 8 potilasta, muutamat ylipaikalla. Ei se sieltä tule rtg huoneeseen sulle nostamaan,koska sulla päiväkiintiö nostamisessa täynnä ,rtg hoitajat hoitavat itse nostamiset. Toki jos alimiehitys rtgssä ja iso potilas, voi soittaa nostoapua. Esim. työpaikassani on rtgssä yksi hoitaja yöllä, sillon on suotavaa soittaa nostoapua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin paljon pieniä yksiköitä sote-uudistuksen ja säästöjen myötä poistettu, joten paikkoja vähemmän auki kuin aiemmin.
Se kyllä tiedetään, että minkään hoitoalan työllisyystilanne ei ole sama kuin aiemmin. Lähinnä mietin, että onko työllisyys silti edes jonkinlaista, jos nyt on alalla jolta ei useamman vuoden aikana ole löytynyt työtä, huolimatta halukkuudesta muuttaa ympäri Suomea. Olin nuori kun valitsin alan enkä miettinyt työllisyyttä tarpeeksi.
Kai se nyt jonkinlaista on, mutta tällä hetkellä sote-alalle työllistyminen on todella kiven alla (paitsi lääkärit), katso netistä avoimet työpaikat niin saat käsityksen. Muutaman vuoden päähän tuskin kukaan osaa ennustaa, kun leikkauksia tehdään koko ajan lisää ja toisaalta samalla osa henkilöstöstä eläköityy ja osa vaihtaa alaa. Jos jotain ihan varmaa työllistäjää vuosikausiksi eteenpäin etsit, niin sote ei ole se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja riippuu mitä niveliä sattuu. Sitten tehdään tietokone työt napu napu napu napu, sormi jumppaa jos sormiin sattuu.
Oletko itse alalla? Tuntuu ettet ihan ymmärrä, mistä puhun. Tietokoneella näpyttely ei ole sama asia. Muutenkin täällä nyt nostellaan esiin asioita joita työssä voi tulla vastaan ehkä pari kertaa päivässä (kuten elvyttäminen), mikä on täysin eri asia kuin se että työ on pääosin pelkästään sitä.
Olen alalla. En rtg hoitajan kuitenkaan. Mutta kuulostaa siltä, että haluat itse päättää kuinka usein sopii nostella potilaita kuvattavaksi, et tiedä että heitä voi olla paljonkin tajuttomia. Ei siinä voi valita mitä tekee ja mitä jättää tekemättä. Joskus tehdään ihan liukuhihnalla päivystyksessä eikä loppua tunnu näkyvän, kun tuntuu et kaikki potilaat tuli samalla bus
Nivelissä ei ole pahaa vikaa, löytyy myös koneen ääressä ongelmitta opiskeltu ja naputeltu korkeakoulututkinto oppareineen. Itsellä on kuitenkin käsitys, että bioanalyytikon työ on jatkuvaa näytteenottoa (TODELLA monia kertoja päivässä), jossa sormia hitaasti jännitetään paikoillaan/vastusta vasten näytettä ottaen ja sitten toistetaan taas identtisesti sama liike kymmeniä/satoja kertoja, samalla kun päivän 49. kerran pitää olla yhtä tarkka ja sujuva kuin ensimmäisen, koska pieninkin käsien tärinä tai jähmeys voi aiheuttaa vaaraa. Se ei täysin poissulje bioanalyytikon alaa, mutta sai epäröimään sitä.
Soittoharrastukseni vei aiemmin noin 3 tuntia päivässä, nyt olen vähentänyt sitä noin puoleen tuntiin. Eli ei ole tarvetta vältellä kanyylien laittoa, lähinnä se toisteisuus olisi ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Särkeviin niveliin sitten lääkkeet kohdilleen. Mut eipä tuossa työssä hirveästi voi valita mitä tekee. Jos niitä kuvattavia tulee liukuhihnalla kaks tuntia putkeen tai kauemmin niin työt pitää tehdä. Jähmeyteen taukojumppaa siinä missä ehtii, buranaa niveliin ja menoksi. Sairaalassa työskentely on fyysistä, joskus pitää nostaa tajuton 150kilonen kuvaus koneeseen.
Ei siinä kuvauksessa tule samanlaista sormiliikettä kuin näytteenotossa, vaikka sitä tekisi 8 tuntia putkeen. Jatkuvaa nostelua en pysty tekemään, satunnaista kyllä. Onko tuo koneeseen nostaminen siis röntgenhoitajan tehtävä ja ovatko potilaat yleensä tajuttomia?
41 asteen kuume, voi olla aika tajuton. Päänsä loukannut kaatunut,niskatuki, se nostetaan. Jalat murtunut,nostetaan. Jalaton,nostetaan. Umpi humalassa päänsä loukannut,nostetaa
Siirtolevyä käytetään, ei koneisiin nostella. Suurin osa siirtyy omien jalkojen avulla. Riippuu tapauksesta.
Kaikessa hoitotyössä on oltava nopea, järjestelmällinen kaaoksen keskellä. Kiirettä ilman että potilaat kärsii . Moni on oikeasti tuodessa pyörätuolissa tai vanhus kaatunut tai päänsä lyönyt ja onnettomuuksista tuotu. Kaatuneita . Työtapaturmia . Hoitoalan työ on urakka työtä kun autettava on ihminen eikä kone ja koneet huoltaa ammattilaiset . Hoitoalan työ tauteja on kulumat ja selkä vammat kuin erilaiset roiskeet. Varpaat on kovilla vaatii kunnon työkenkiä. Hoitotyö perustuu auttamiseen. Parantamiseen. Etsitään missä on luita poikki ja korjataan ne. Päävammat on vaikeampia. Pitää muistaa lääkärikin että tyrmäystippa ryöstelyhuumeet aiheuttaa halvaantumisen myös. Muumaalaiset kuin suomalaiset ovat myös varastelleet potilailta ja vanhuksilta että tämä on nyt otettava vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Särkeviin niveliin sitten lääkkeet kohdilleen. Mut eipä tuossa työssä hirveästi voi valita mitä tekee. Jos niitä kuvattavia tulee liukuhihnalla kaks tuntia putkeen tai kauemmin niin työt pitää tehdä. Jähmeyteen taukojumppaa siinä missä ehtii, buranaa niveliin ja menoksi. Sairaalassa työskentely on fyysistä, joskus pitää nostaa tajuton 150kilonen kuvaus koneeseen.
Ei siinä kuvauksessa tule samanlaista sormiliikettä kuin näytteenotossa, vaikka sitä tekisi 8 tuntia putkeen. Jatkuvaa nostelua en pysty tekemään, satunnaista kyllä. Onko tuo koneeseen nostaminen siis röntgenhoitajan tehtävä ja ovatko potilaat yleensä tajuttomia?
41 asteen kuume, voi olla aika tajuton. Päänsä loukannut kaatunut,niskatuki
Kyllä nosto/siirtoapua saa päivystysaikana, jos olet yksin. Potilaan tuova henkilö jää avuksi. Ei siellä tarvitse yksistään raataa.
Riippuu miten kovia kipuja potilaalla on ei häntä voi miten tahansa liikutella .
Eläkkeelle jää seuraavan 10 vuoden aikana paljon hoitajia , myös röntgenhoitajia. Jonkun täytyy kuitenkin tehdä työt. Työ on haastavaa ja monipuolista, usein 3-vuorotyötä.
Vierailija kirjoitti:
Tee ammatinvalintatesti tai kysy tekoälyltä, voi sieltä joku järjellinenkin ehdotus tulla. Jos varhaiskasvatusta mietit, niin kyllä siinäkin jonkin verran nostelua ja hankalia työasentoja on, toki nosteltavat pieniä. Mites joku koulunkäynninohjaaja tai koulunkäyntiavustaja? Vaatii tietysti ihan eri tavalla jo vuorovaikutustaitoja ja pitkäjänteisyyttä kuin röntgenhoitajan homma.
Se nostelu on ongelma lähinnä työssä, joka olisi pelkkää raskaiden asioiden nostelua tai kantamista (kuten varastotyö tai pyöräillen tehtävä postinjakelu, jossa postikuorma kuljetetaan selässä). Arjessakin tulee nosteltua kauppakasseja, pyykkikoreja ym.
Ammatinvalintatestit ehdottavat näitä aloja tai aloja, joilla ei ole minkäänlaisia työmahdollisuuksia.
Varhaiskasvatus ja koulunkäyntiavustajan työ alkavat vaikuttaa todennäköisemmiltä vaihtoehdoilta kuin hoitoala. Missään työssä ei voi välttyä pitkäjänteisyyden tai vuorovaikutustaitojen tarpeelta ja olen valmis opettelemaan niitä siinä määrin kuin työ vaatii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella vaikeeta päästä töihin. Perushoitajalla ehkä parempi mahdollisuus
Onko oikeasti näin? Onko yhtä huono tai huonompi kuin vaikka sosionomeilla (sitäkin olen miettinyt)? Ymmärrän, että työllisyys on huonompaa kuin aikaisemmin, mutta jos on valmis muuttamaan työn perässä minne tahansa? Perushoitaja tai muu nostelua vaativa ala ei sovi selkävaivojen ja lievien nivelongelmien takia. En siis voi tehdä kovin fyysistä työtä, mutta työttömyys alkaa aiheuttaa epätoivoa ja yritän tässä keksiä jotain koulutusalaa joka työllistäisi edes vähän paremmin kuin nykyinen.
Varhaiskasvatus? Se ei kiinnosta samalla tavalla, mutta kunhan olisi töitä niin voin tehdä sellaistakin joka ei ole unelma-ala. Isossa perheessähän tässä on kasvettu ja kasvatuspsykologia voisi olla mielenkiintoista.
Edelleen rt
Seisomatyötä suurin osa päivästä, riippuu työpisteestä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja riippuu mitä niveliä sattuu. Sitten tehdään tietokone työt napu napu napu napu, sormi jumppaa jos sormiin sattuu.
Oletko itse alalla? Tuntuu ettet ihan ymmärrä, mistä puhun. Tietokoneella näpyttely ei ole sama asia. Muutenkin täällä nyt nostellaan esiin asioita joita työssä voi tulla vastaan ehkä pari kertaa päivässä (kuten elvyttäminen), mikä on täysin eri asia kuin se että työ on pääosin pelkästään sitä.
Vaikea sanoa onko just ja ainostaan tietty asento sormillesi ettei tykkää niinku neulan laitto, kun taas joillain ottaa se hiiren käsittelykin ärsyttämään vaikka rannetta. Tai se sormien koukistelu näppäimillä. Sairaalassa vaan ei voi valita mitä se koko päivä tuo tullessaan. Joskus voi olla koko päivä vaan eristyspotilaita. Joskus pelkkiä kaatuneita tajuttomina olleita juopuneita. Joskus on niin rauhallinen päivä, et vaan ollaan. Joskus tuntuu että koko päivä on pelkkää erilaista eritettä joka paikassa. Joskus voi olla että on ollu kaksi viikkoa putkeen tosi kiireistä. Joskus menet töihin ja ihmettelet,onko täällä potilaita ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Särkeviin niveliin sitten lääkkeet kohdilleen. Mut eipä tuossa työssä hirveästi voi valita mitä tekee. Jos niitä kuvattavia tulee liukuhihnalla kaks tuntia putkeen tai kauemmin niin työt pitää tehdä. Jähmeyteen taukojumppaa siinä missä ehtii, buranaa niveliin ja menoksi. Sairaalassa työskentely on fyysistä, joskus pitää nostaa tajuton 150kilonen kuvaus koneeseen.
Ei siinä kuvauksessa tule samanlaista sormiliikettä kuin näytteenotossa, vaikka sitä tekisi 8 tuntia putkeen. Jatkuvaa nostelua en pysty tekemään, satunnaista kyllä. Onko tuo koneeseen nostaminen siis röntgenhoitajan tehtävä ja ovatko potilaat yleensä tajuttomia?
Siirtoapua saa yksin työskennellessä esim.yöllä, potilaan tuova henkilö auttaa siirroissa ja nostoissa, jos asiakas ei itse pääse siirtymään. Ei tarvitse yksin selviytyä ja satuttaa itseään.
Vierailija kirjoitti:
Mikään hoitotyö ei työllistä enää.
Aina voi hoitajana lähteä merta edemmäksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella vaikeeta päästä töihin. Perushoitajalla ehkä parempi mahdollisuus
Onko oikeasti näin? Onko yhtä huono tai huonompi kuin vaikka sosionomeilla (sitäkin olen miettinyt)? Ymmärrän, että työllisyys on huonompaa kuin aikaisemmin, mutta jos on valmis muuttamaan työn perässä minne tahansa? Perushoitaja tai muu nostelua vaativa ala ei sovi selkävaivojen ja lievien nivelongelmien takia. En siis voi tehdä kovin fyysistä työtä, mutta työttömyys alkaa aiheuttaa epätoivoa ja yritän tässä keksiä jotain koulutusalaa joka työllistäisi edes vähän paremmin kuin nykyinen.
Varhaiskasvatus? Se ei kiinnosta samalla tavalla, mutta kunhan olisi töitä niin voin tehdä sellaistakin joka ei ole unelma-ala. Isossa perheessähän tässä on kasvettu ja kasvatuspsykologia voisi olla mi
Eihän varastotyön välttely poissulje sitä, etteikö seisomatyötä voisi tehdä. Seisomatyö tai liikkuva työ ei ole mikään ongelma, olen tehnyt aiemminkin seisomatöitä ja kotona on seisomatyöpöytä. Myös nivelongelmat tulevat esiin lähinnä instrumentin soitossa (parin tunnin jälkeen ääni ei ole enää yhtä puhdas) eivätkä arkisessa tekemisessä, kuten tietokoneella kirjoittamisessa.
Mainitsin nuo kantamisen rajoitteet siksi, ettei tämän alan sijasta alettaisi ehdotella sitä postinjakelua tai urakkahommia vaikka rakennustyömaalla (koska ne työllistävät paremmin). En ole kokonaan kantokyvytön eikä minulla ole suuria liikuntarajoitteita.
Varhaiskasvatus? Se ei kiinnosta samalla tavalla, mutta kunhan olisi töitä niin voin tehdä sellaistakin joka ei ole unelma-ala. Isossa perheessähän tässä on kasvettu ja kasvatuspsykologia voisi olla mielenkiintoista.
Tarhantädille löytyy töitä.
Osa kansasta lisääntyy ja käyttäytyy huonosti.
Vaka vaka
Mielestäni tekstin näpyttely tai jonkin instrumentin soitto on kuitenkin yksitoikoisempaa liikettä sormille kuin bioanalyytikon näytteenotto, en tiedä millaista työnjakoa heillä on mutta kyllähän he "valmistavatkin" näytteet, eivät pelkästään ota niitä.
Mitä nostamisen tulee, muistan kun olin jalkaleikkauksesssa ja leikkauksen jälkeen jalka kuvattiin, paikalla oli 6 siirtäjää, vähän sitä 75kg tunsin itseni norsunluu, ehkä siinä varmistettiin kivuttomuus ja uuden nivelen paikallaan pysyminen.
En usko kyllä että sulle bioanalyytikkonakaan olisi ongelmia se sorminäppäryyden puute. Mulla on itselle alan koulutus ja olen muutaman vuoden tehnyt niitä hommia ennen kuin vaihdoin it-alalle.
Ei se mitään pakkotahtista jatkuvaa laskimoverinäytteiden ottoa ole, kuten tunnut ajattelevan. Näytteitä otetaan ensinnäkin monia erilaisia, monesta eri ruumiinosasta, joten tulee vaihtelua kuormitukseen. Esim. itse olin duunissa pienen kaupungin labrassa, siellä otettiin niin papakokeita, niitä verikokeita, nieluviljelyitä, sydänfilmejä, kaikenlaista. Ei siinä mikään ruumiinosa kovasti rasittunut, huono palkka ja työn älyllisen haastavuuden puute oli lähinnä se miksi itse vaihdoin alaa.
Toinen juttu on, ettei bioanalyytikon välttämättä tarvi työskennellä potilastyössä ollenkaan. Patologialla voi työskennellä lähinnä kudosnäytteiden parissa, mikrobiologiassa pöpöjen, lääketehtailla on paljon työpaikkoja bioanalyytikoille ja kemianteollisuuskin heitä palkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tekstin näpyttely tai jonkin instrumentin soitto on kuitenkin yksitoikoisempaa liikettä sormille kuin bioanalyytikon näytteenotto, en tiedä millaista työnjakoa heillä on mutta kyllähän he "valmistavatkin" näytteet, eivät pelkästään ota niitä.
Mitä nostamisen tulee, muistan kun olin jalkaleikkauksesssa ja leikkauksen jälkeen jalka kuvattiin, paikalla oli 6 siirtäjää, vähän sitä 75kg tunsin itseni norsunluu, ehkä siinä varmistettiin kivuttomuus ja uuden nivelen paikallaan pysyminen.
6 siirtäjää kyllä ihan puppua ja höpöhöpöä, ehkä leikkauspöydältä siirrettäessä vuoteeseen mutta ei kuvattaessa. Kuvaus tehdään suoraan vuoteeseen.
Tee ammatinvalintatesti tai kysy tekoälyltä, voi sieltä joku järjellinenkin ehdotus tulla. Jos varhaiskasvatusta mietit, niin kyllä siinäkin jonkin verran nostelua ja hankalia työasentoja on, toki nosteltavat pieniä. Mites joku koulunkäynninohjaaja tai koulunkäyntiavustaja? Vaatii tietysti ihan eri tavalla jo vuorovaikutustaitoja ja pitkäjänteisyyttä kuin röntgenhoitajan homma.