Lue keskustelun säännöt.
Miehen suvussa ei ole juuri mitään juhlaperinteitä tai juhlavuutta
11.12.2025 |
Minusta on hirveän surullista, että mieheni perhe ja suku on niin perinneköyhää. Heillä ei ole koskaan ollut mitään erityisiä juhlatapoja, vaan juhla muistuttaa kovasti arkea. Mitään juhlavuutta ei ole missään.
Joulu nyt on selkein esimerkki. Omassa lapsuudenkodissani jouluksi koristeltiin talo, laitettiin jouluvalot pihalle, siivottiin, aattona sitten vähän siistimpää päälle, käydään haudoilla ja kauniisti katetun juhlapöydän ääressä nautitaan joulun ateria. Ei se pönötystä ollut, mutta tietynlainen juhlallisuus kuuluu asiaan. Mieheni kotona taas ei ole mitään joulukoristeita eikä mitään kummoisia jouluperinteitä. Jouluateria kyllä on, sekään ei jouluruokaa kun siitä eivät tykkää (mikä on ihan ok), mutta siitäkin ruuasta puuttuu juhlavuus, syödään tyyliin lihapullia ja perunamuusia. Mistään kattauksesta ei kannata edes puhua.
Tämä sama näkyy muissakin juhlissa, ei vain joulussa. Viime kuussa oli miehen isoisän hautajaiset. Se oli vain nopea siunaus ja kaikki kotiin, ei muistotilaisuutta, ei edes kahvittelua sukulaisten kesken. Puhe vainajasta tai ylipäätään vainajan muistelu olisi ihan ennenkuulumatonta. Se oli vain nopea toimitus ja takaisin kotiin katsomaan telkkaria.
Ja kun olemme järjestäneet omia juhliamme, kuten häitä ja lasten ristiäisiä, sinnekin miehen perhe tulee paikalle lahjoitta, arkivaatteissa, ihmettelemään kun on oikein juhlaruokaa ja ohjelmaakin vielä. Tuntuu, että he eivät vain ole tottuneet minkäänlaiseen juhlavaan tilaisuuteen tai mitenkään juhlimaan oikein mitään. Kaikki on vain sitä samaa arkista puurtamista. Tämä on hassua, koska ihmisinä he ovat oikein mukavia ja lämpimiä.
Kommentit (9)
Meillä on vähän sama, mutta toisinpäin. Miehen suku on tosi juhlavaa ja perinteitä on paljon, omassani taas ei ja ollaan juhlittu vaatimattomasti, jos ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa mun miehen perheeltä. Ja jos esimerkiksi vaikka katan pöydän, on se heidän mielestään hössöttämistä. Heillä ei ole juhlia, mutta ei myöskään mitään muitakaan tapoja.
Tämä vihreä aate on ta....anut kaiken ...... ei Joulua , ei isänmaata, ei kristilistä perinettä.... nautikaa nyt keitoksesta...
No jopas nyt jotakin. Mitä saatte näiden aloitusten suoltamisesta päivittäin?
Tykkääkö joku oikeasti tuollaisesta juhlavuudesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä vihreä aate on ta....anut kaiken ...... ei Joulua , ei isänmaata, ei kristilistä perinettä.... nautikaa nyt keitoksesta...
En tiennytkään ett tuota oli silloin 60 luvulla kun puolisoni oli lapsi ja heillä ei ollut perinteitä eikä juhlavia juhlia.
Kyllä tuo kuullostaa pönötykseltä.
Jos on elämäänsä tyytyväinen ne 362 muutakin päivää vuodessa, ei ole tarvetta säätää niiden 3:n takia erityisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin voisiko syy olla mieheni isoisän isässä, joka kuulemma oli lähtenyt jostain tiukasta uskonlahkosta. Ehkä sieltä ei vain siirtynyt sitten mitään juhlavia perinteitä eteenpäin. Sukupolvelta toiselle siirtynyt alitajuinen ajatus olla vain Herran harmaassa nuhteessa ja juhliminen on syntiä. Mutta ei mieheni perhe ole ollenkaan uskonnollinen, ja semmoinen virsien veisaaminenkin tai saarnaaminen olisi juhlavampaa kuin tuollainen arkinen oleminen.
Onneksi mieheni on minulta vähän oppinut juhlavuutta, vaikka nyt muistuttelen pistämään häihin puvuntakin päälle, mutta hän on tainnut oppia vähän nauttimaankin siitä, että "pröystäily" voi olla kivaakin.
(Aloittaja)
Ei kuulu suomalaisuuteen tuommoinen juhlavuus.