Kuinka tavallista on +60v muistelee jatkuvasti nuoruuttaan?
Hei onkos muilla kokemuksia.
olen kiinnittänyt äitini puheisiin huomiota.
Kun olen hänen seurassaan perheeni kanssa hän usein rupeaa muistelemaan millaista aika oli, usein jutut 30-40v takaa, jopa lapsuuteensa palaa..
millaisia lapsia olimme, minkälaista työarkea hän silloin eli, ystävyyssuhteitaan,sukulaisuussuhteitaan, jopa jotain keskusteluja mitä käynyt jonkun kanssa, omia lapsuus juttujaan jne.
en tällaista näin jatkuvaaa wanhojen muistelua muiden saman ikäluokan ihmisissä ole huomannut joiden kanssa olen tekemisissä.. Millaisia kokemuksia muilla on, liittyykö tämä tietyssä iässä ilmiöön itse en osaa oikeen muistella wanhoja samall tavalla. Eikä äitini aina tällainen muistelija ole ollut, mutta useamman vuoden tällaista pitänyt. Ei se minua haittaa siis, mutta välillä ihmettelen miten ne wanhat asiat tulee sieltä kuin olis eilen tapahtunut.
Lähisuvussa on muistisairauksia ja olen miettinyt liittyykö johonkin alkavaan sellaseen oireita on muutakin, unohtelee sovittuja juttuja tai asioita muita, syö huonosti, välillä hän tuntuu omassa arjessaan saamattomalta ja isäni usein on se joka hoputtelee asioiden pariin esim päivisin kävelylle muuten istuisi sohvan nurkassa.
muuten on kyllä hyvän tuulinen ja puhelias
Kommentit (9)
Ihan tavallista on. Ole kiitollinen, että kuulet.
Kyllä itse jubaan sentään vielä ihan nykyisestä ajasta. Toki joskus tulee muisteltua erityisesti millaista oli kasarilla. Juuri naureskelin vanhoja Miami Vice matskuja. Ja sitä eilen kaverin kanssa muisteltiin, miten 60 - 70 lukujen vaihteessa kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että lauantaista tehdään vapaapäivä, ja työnteko ja koulunkäynti lauantaisin lopetettiin, siirryttiin viisipäiväiseen viikkoon. Sen koomin sitä ihmisen vapaa-aikaa ei ole lisää tullutkaan?
Näin alkoi äitini muistisairaus. Viime viikon asiat olivat vähän hämäriä, siksi niistä ei osannut luontevasti puhua, mutta vuosikymmeniä sitten tapahtuneet asiat olivat kirkkaassa muistissa. Seuraavaksi alkoivat olla tavarat hukassa.
Puhu isällesi, että seuraavalla lääkärikäynnillä muistavat ottaa tämän asian puheeksi.
Jo tässä päälle nelikymppisenä on alkanut kaipaamaan takaisin lapsuuteen ja tulevaisuus ahdistaa kun näkyy vain vaivoja ja vanhuutta.
Vierailija kirjoitti:
Näin alkoi äitini muistisairaus. Viime viikon asiat olivat vähän hämäriä, siksi niistä ei osannut luontevasti puhua, mutta vuosikymmeniä sitten tapahtuneet asiat olivat kirkkaassa muistissa. Seuraavaksi alkoivat olla tavarat hukassa.
Puhu isällesi, että seuraavalla lääkärikäynnillä muistavat ottaa tämän asian puheeksi.
Seuraavalla lääkärikäynnillä...Oletat, että tämä henkilö käy yhtenään lääkärissä. Äitini 80 v kävi lääkärissä syksyllä, edelliskerrasta kai 10 vuotta. Että voi kyllä venyä aika pitkälle tuon asian tutkiminen.
Appiukko on samanlainen. Jokaiseen keskusteluun tuo jonkun muiston työelämästä tai muuten eletystä elämästä. Sama levy pyörii. Muistaa kyllä hyvin myös nykyajan ja on oikein skarppi, eläkkeellä ollut jo useamman vuoden. Vähän raskasta kuunella noita samoja juttuja kun olisi muutakin puhuttavaa.
On se tavallisempaa kuin että -60v muistelisi.
On normaalia ja tavallista, ja liittyy yleensä ihmisen haluun käydä läpi muistojaan ja menneisyyttään. Etenkin silloin jos menneisyys on ollut mukavaa tai jos siellä on ollut joku sellainen vaikeus, josta on selvitty voittajana. Nämä ihmiset tulevat jostain ja ajattelevat, että heillä on tulevaisuuskin.
Ajelehtivilla ja paikalleen jåmähtäneillä ihmisillä ei ole muistoja eikä halua muistellakaan. Olisin siis enemmän huolissani aapeestä kuin hänen äidistään.