Lue keskustelun säännöt.
Miten puhua "miestä"?
10.12.2025 |
En ymmärrä kuinka miehen kanssa voi tulla kuulluksi kipeistä asioista, joita itse haluaisin muuttaa välillämme. Mies kuittaa sellaiset sanat hänen moittimisenaan tai valituksena, jota hänen ei pitäisi joutua sietämään. Eli jokin outo defenssi. Yhä uudelleen ja uudelleen.
Miten asiaa voisi lähestyä?
En osaa kuvitella samanlaista ongelmaa yhdenkään naisen kanssa.
Kommentit (155)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iänikuisen kliseen mukaisesti mies keskustelee ratkaistakseen ongelmia, nainen jakaakseen asioita. Jos haluat ratkaista ongelmia, niin keskity vähemmän ongelmien jakamiseen ja enemmän niiden ratkaisemiseen.
Miten se miesten halu ratkaista ongelmia sitten tulee esiin, mikäli mies ei edes suostu kuuntelemaan mikä ongelma on?
Kerro ratkaisu jonka haluat, älä jauha ongelmasta: Vastaisuudessa, tässä tilanteessa, voitaisiinko B, C ja D? Se olisi minusta kivempaa kuin A.
Eli tämä miesten ratkaisukeskeisyys ja halu ratkaista asia tulevat esiin heti sen jälkeen, kun nainen on tarjonnut hänelle ratkaisun :D
Minulle on ihan sama ymmärrätkö vai et. Minulle on myös ihan sama
Ei minulla ole mitään ongelmaa, kun elän normaalin ihmisen kanssa parisuhteessa. Kunhan vaan nauran taas näille palstamiehille, joiden mukaan miesten ratkaisukeskeinen luonne ilmenee siten, että nainen tarjoaa heille valmiin ratkaisun, muuten ei olla kykeneväisiä edes kuuntelemaan ongelmaa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Iänikuisen kliseen mukaisesti mies keskustelee ratkaistakseen ongelmia, nainen jakaakseen asioita. Jos haluat ratkaista ongelmia, niin keskity vähemmän ongelmien jakamiseen ja enemmän niiden ratkaisemiseen.
Tämä on totta. Miehenä sinä et saa tarjota ratkaisuja, vaan osoittaa sympatiaa.
Vierailija kirjoitti:
Samaa meillä. Kun yritän aloittaa vakavaa keskustelua, mies alkaa valittaa, että olen taas jostain naistenlehdestä lukenut, että parisuhteessa pitää keskustella, ja siksi täytyy tikusta tehdä asiaa ja keksiä ongelmia sinne, missä niitä ei ole. Jos yritän selittää, että mulla on ongelma, ja haluaisin kertoa sen ja kuulla mitä mies ajattelee, niin tulee ylimielistä naureskelua akkojen kaakatuksesta. Sitten mies häipyy ulos lenkille.
Mistä tällaisia miehiä löytyy? En voisi ajatella suhdetta näin epäkypsän ja ylimielisen tyypin kanssa.
Itse olen tuntenut vain fiksuja, normaalin ihmisen lailla käyttäytyviä miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata kiinnittää huomiota niin paljon siihen mitä mies sanoo asiaan vaan painottaa oman asiansa merkitystä.
Jos mies vastaa loukkaavasti tai muuten vähättelevästi eikä tuntunut ymmärtävän että olet tosissasi niin kerro tämä asia myös hänelle.
Painota että asia on tärkeä ja olet tosissasi.
Taistele asian suhteen, älä miehen suhteen.
Arvasin että alanuoli tulee ensimmäisenä kun antaa ainoan oikean vastauksen.
Aloitus on tyypillinen nykyajassa jossa on paljon ylimielisiä naisia jotka kuvittelevat olevansa älykkäitä ja fiksuja.
Fiksut hoitavat asiansa fiksusti ja ovat siksi oppivaisia ja älykkäitä.
Aikansa voi tuhlata typeryyteenkin ja tehdä kaikesta mahdollisimman vaikeaa jotta elämä olisi kaikin puolin sitä mitä siitä on itse tehnyt.
<
Kyllä fiksu ihminen pärjää vaikeammankin persoonan kanssa ja et ehkä tiedäkään millainen lottovoitto tälläinen fiksu ihminen on vaativan persoonan elämässä.
Yksinkertainen ohje. Puhu asioista suoraan, mutta loukkaamatta. Älä vihjaile tai anna vihjeitä. Älä käytä kielikuvia elleivät ne ole sellaisia mitkä jokainen ymmärtää selittämättä. T:M49
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap kirjoitti:
En ymmärrä kuinka miehen kanssa voi tulla kuulluksi kipeistä asioista, joita itse haluaisin muuttaa välillämme. Mies kuittaa sellaiset sanat hänen moittimisenaan tai valituksena, jota hänen ei pitäisi joutua sietämään. Eli jokin outo defenssi. Yhä uudelleen ja uudelleen.
Miten asiaa voisi lähestyä?
En osaa kuvitella samanlaista ongelmaa yhdenkään naisen kanssa.
Mutta sinähän nimenomaan haluat kertoa mikä hänessä on vikana ja mitä hän tekee väärin ja sellainen tekee kipeää. En tiedä ehkä te muijat sitten tykkäätte mollata toisianne ja korostaa toinen toistenne puutteita kun et voi kuvitella ongelmaa, mutta miehet eivät keskimäärin toimi tällä tapaa.
En ymmärrä, miksi se että omaa toimintaa kritisoidaan pitäisi tulkita mollaamiseksi. Kipeää se voi toki tehdä, kun huomaa ettei ole
Ihan varmasti riippuu siitäkin, miten asian ilmaisee.
Vanhemmillani ei ole lainkaan yhteistä säveltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iänikuisen kliseen mukaisesti mies keskustelee ratkaistakseen ongelmia, nainen jakaakseen asioita. Jos haluat ratkaista ongelmia, niin keskity vähemmän ongelmien jakamiseen ja enemmän niiden ratkaisemiseen.
Miten se miesten halu ratkaista ongelmia sitten tulee esiin, mikäli mies ei edes suostu kuuntelemaan mikä ongelma on?
Kerro ratkaisu jonka haluat, älä jauha ongelmasta: Vastaisuudessa, tässä tilanteessa, voitaisiinko B, C ja D? Se olisi minusta kivempaa kuin A.
Tämä voi olla hyvä pointti myös. Kiitos!
Ap
Itse olen sellainen, että ymmärrän kaiken paremmin ja toimin välittömämmin, kun käsitän mistä on kyse. Minull
Huomaatko, että näet asian vain omasta näkökulmastasi? Minä sitä, minä tätä. Sillä, miten sinä käsittelet informaatiota, ei ole tässä merkitystä. Koko harjoituksen tarkoitus on saada viesti läpi erilailla informaatiota käsittelevälle ihmiselle. Silloin täytyy kommunikoida tavalla jonka toinen osaa ottaa vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa meillä. Kun yritän aloittaa vakavaa keskustelua, mies alkaa valittaa, että olen taas jostain naistenlehdestä lukenut, että parisuhteessa pitää keskustella, ja siksi täytyy tikusta tehdä asiaa ja keksiä ongelmia sinne, missä niitä ei ole. Jos yritän selittää, että mulla on ongelma, ja haluaisin kertoa sen ja kuulla mitä mies ajattelee, niin tulee ylimielistä naureskelua akkojen kaakatuksesta. Sitten mies häipyy ulos lenkille.
Mistä tällaisia miehiä löytyy? En voisi ajatella suhdetta näin epäkypsän ja ylimielisen tyypin kanssa.
Itse olen tuntenut vain fiksuja, normaalin ihmisen lailla käyttäytyviä miehiä.
Muun muassa isäni on tuollainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iänikuisen kliseen mukaisesti mies keskustelee ratkaistakseen ongelmia, nainen jakaakseen asioita. Jos haluat ratkaista ongelmia, niin keskity vähemmän ongelmien jakamiseen ja enemmän niiden ratkaisemiseen.
Miten se miesten halu ratkaista ongelmia sitten tulee esiin, mikäli mies ei edes suostu kuuntelemaan mikä ongelma on?
Kerro ratkaisu jonka haluat, älä jauha ongelmasta: Vastaisuudessa, tässä tilanteessa, voitaisiinko B, C ja D? Se olisi minusta kivempaa kuin A.
Eli tämä miesten ratkaisukeskeisyys ja halu ratkaista asia tulevat esiin heti sen jälkeen, kun nainen on tarjonnut hänelle ratkaisun :D
Minulle on ihan sa
Toivotan mukavaa passiivis-agressiivista keskiviikkoa ja poistun linjoilta. Elämä on liian lyhyt kanssasi inttämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Samaa meillä. Kun yritän aloittaa vakavaa keskustelua, mies alkaa valittaa, että olen taas jostain naistenlehdestä lukenut, että parisuhteessa pitää keskustella, ja siksi täytyy tikusta tehdä asiaa ja keksiä ongelmia sinne, missä niitä ei ole. Jos yritän selittää, että mulla on ongelma, ja haluaisin kertoa sen ja kuulla mitä mies ajattelee, niin tulee ylimielistä naureskelua akkojen kaakatuksesta. Sitten mies häipyy ulos lenkille.
Mee naapurin Jormalle juttelemaan jos se kuuntelee!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entinen työkaveri kutsui vaimonsa keskusteluyrityksiä paskanvatkaamiseksi :-)
Oli muutenkin suoraluonteinen mies.
Opetti minulle, että parhaiten toimeen tulee perinjuurin v ttumaisen ihmisen kanssa sillä sen kanssa toimiessa aina tietää mitä sieltä on tulossa.
Pidin tyypistä ja käytiin usein yhdessä kahvilla.
Näissä aina mietin mitä mies saa suhteesta. Nainen ainakin yrittää saada rakkautta ja kumppanuutta. Unelma se on saavuttamatonkin unelma. Mutta entä mies? Jos hän puhuu ja ajattelee puolisostaan noin, eikö ole vähän itsekidutusta olla naimisissa?
Ymmärrän, että naisella on romanttinen illuusionsa. Mutta entä miehillä?
Seksi, tai edes mahdollisuus seksiin. Hyvä ruoka, siisti koti, lastenhoito. Ei tarvitse olla täysin yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaa meillä. Kun yritän aloittaa vakavaa keskustelua, mies alkaa valittaa, että olen taas jostain naistenlehdestä lukenut, että parisuhteessa pitää keskustella, ja siksi täytyy tikusta tehdä asiaa ja keksiä ongelmia sinne, missä niitä ei ole. Jos yritän selittää, että mulla on ongelma, ja haluaisin kertoa sen ja kuulla mitä mies ajattelee, niin tulee ylimielistä naureskelua akkojen kaakatuksesta. Sitten mies häipyy ulos lenkille.
Mistä tällaisia miehiä löytyy? En voisi ajatella suhdetta näin epäkypsän ja ylimielisen tyypin kanssa.
Itse olen tuntenut vain fiksuja, normaalin ihmisen lailla käyttäytyviä miehiä.
Muun muassa isäni on tuollainen.
Samoin minun exä on tuollanen. Se oli aina lähdössä jonnekin, kun rupesin puhumaan vähänkään vakavemmista asioista.
M50
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertainen ohje. Puhu asioista suoraan, mutta loukkaamatta. Älä vihjaile tai anna vihjeitä. Älä käytä kielikuvia elleivät ne ole sellaisia mitkä jokainen ymmärtää selittämättä. T:M49
Hyvä kommentti. Suoraa avointa puhetta.
Ja miehille myös tiedoksi ettei saisi kiusata ja väittää ettei ymmärrä, kun fiksu nainen huomaa että mies kiusaa tälläkin tavalla vielä niin hän alkaakin opettamaan asioita kuin pikkulapselle. Tästä miehet eivät välttämättä enää tykkääkään mutta fiksu nainen ei jousta tärkeiden asioiden äärellä.
Jos ihmiset eivät lopulta kuitenkaan kohtaa toisiaan niin ero tulee varmastikin eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee mieleen se "Puhu äänellä jonka kuulen" -biisi.
Jostain syystä sitä pidetään jotenkin ihanana biisinä, vaikka se vain kuvaa täysin tunnevammaista miestä, joka ei ymmärrä, eikä viitsi yrittääkään ymmärtää naistaan. Vieläpä herjaa, että "suhun tarvii tekstityksen".
Eikö aloittaja käynyt koskaan treffeillä miehensä kanssa?
Eivätkö he treffeillä puhuneet lainkaan?
Miksi aloittaja, kuten monet muut, eivät ole selvittäneet OLENNAISIA asioita, ihmisestä jonka kanssa menevät naimisisin ja tekevät lapset. Näin on todella monen kohdalla ja se todellakin ihmetyttää?
Vierailija kirjoitti:
Eikö aloittaja käynyt koskaan treffeillä miehensä kanssa?
Eivätkö he treffeillä puhuneet lainkaan?
Miksi aloittaja, kuten monet muut, eivät ole selvittäneet OLENNAISIA asioita, ihmisestä jonka kanssa menevät naimisisin ja tekevät lapset. Näin on todella monen kohdalla ja se todellakin ihmetyttää?
Tilanteessamme "käännösvaikeus" tulee esiin hetkissä, jossa kaikki ei ole hyvin sellaisenaan. Hiljaisuus on hänelle hyvä, iloisuus on hänelle hyvä. Ongelma syntyy, kun jokin ei olekaan hyvin tai sattuu.
Siis toivoakin on, luulisin. On kyse erilaisesta suhtautumisestamme toisen ihmisen kipuihin ja toiveisiin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entinen työkaveri kutsui vaimonsa keskusteluyrityksiä paskanvatkaamiseksi :-)
Oli muutenkin suoraluonteinen mies.
Opetti minulle, että parhaiten toimeen tulee perinjuurin v ttumaisen ihmisen kanssa sillä sen kanssa toimiessa aina tietää mitä sieltä on tulossa.
Pidin tyypistä ja käytiin usein yhdessä kahvilla.
Näissä aina mietin mitä mies saa suhteesta. Nainen ainakin yrittää saada rakkautta ja kumppanuutta. Unelma se on saavuttamatonkin unelma. Mutta entä mies? Jos hän puhuu ja ajattelee puolisostaan noin, eikö ole vähän itsekidutusta olla naimisissa?
Ymmärrän, että naisella on romanttinen illuusionsa. Mutta entä miehillä?
Seksi, tai edes mahdollisuus seksiin. Hyvä ruoka, siisti koti, lastenhoito. Ei tarvitse olla täysin yksin.
Verrattuna aitoon kumppanuuteen tuo tuntuu niin tyhjältä. Mutta kiinnostava vastaus silti, enkä sinällään epäile.
Vierailija kirjoitti:
Eikö aloittaja käynyt koskaan treffeillä miehensä kanssa?
Eivätkö he treffeillä puhuneet lainkaan?
Miksi aloittaja, kuten monet muut, eivät ole selvittäneet OLENNAISIA asioita, ihmisestä jonka kanssa menevät naimisisin ja tekevät lapset. Näin on todella monen kohdalla ja se todellakin ihmetyttää?
Kyllä. Mulla tökkää jo ensitreffeillä, jos toinen ei osaa keskustella asioista. Ehkä toiset sit ihastuvat välittömästi ulkokuoreen ja sen jälkeen enää millään ole väliä.
M50
Vierailija kirjoitti:
Tulee mieleen se "Puhu äänellä jonka kuulen" -biisi.
Jostain syystä sitä pidetään jotenkin ihanana biisinä, vaikka se vain kuvaa täysin tunnevammaista miestä, joka ei ymmärrä, eikä viitsi yrittääkään ymmärtää naistaan. Vieläpä herjaa, että "suhun tarvii tekstityksen".
Minä taas ymmärrän tätä biisiä oikein hyvin.
Myönnän kyllä että ko. persoonallisuus olisi hieman haasteellinen ja ehkä jopa rankkakin minunkin näkökulmastani mutta täytyisi lähinnä auttaa itseilmaisussa, rohkaista siihen ja auttaa ymmärtämään sekin asia että kaikkia ihmisiä ei tarvitse koko ajan epäillä jostakin. Kiusaaminen olisi varmasti dynamiikalle se tuhoisa tekijä enkä usko että ko. persoonallisuus haluaisi puhua niin että tarve tyydyttyy koska tämä teatteri on juuri se juttu. Täytyisi lopuksi tyytyä antamaan olla ja tyytyä vastaamaan aina kaikkiin skeptisyyteen.
Itse olen sellainen, että ymmärrän kaiken paremmin ja toimin välittömämmin, kun käsitän mistä on kyse. Minulle tunteiden (ja ongelman) kuvailu siis toimii. Mutta ehkä se on päinvastoin jollekin toiselle.
Ap