Minä vuonna olet syntynyt? Piiskattiinko sinua lapsena?

Kyllä kuritettiin ja pahinta oli se väkivallalla uhkailu, joka oli luontevasti läsnä koko lapsuuden. Kärsin vieläkin, 64-vuotiasna, kammottavista traumoista.

Omia lapsia ei olisi tullut mieleenkään lyödä eikä mitään riitoja ole koskaan ollut. Kerran kyllä hieman tukistin molempia poikia, mutta he olivat silloin jo parikymppisiä.

Sairaita vanhempia monella teistä. Varmasti heitä on kuritettu väkivaltaisesti ja luulisi tietävän miltä se lapsesta tuntuu. Eikä kyseessä edes ole mikään lapsen kasvattaminen vaan pelolla hallinta ja oman vihan purkaminen lapseen.

Olen syntynyt 1977 eikä meillä käytetty remmiä koskaan. Tukkapöllyä muistan muutaman kerran saaneeni mutta sekin oli hyvin hellävaraista siihen verrattuna mitä ravistelua jotkut ovat tässä ketjussa kuvanneet.

Omat lapseni ovat syntyneet 2000-luvulla eikä ole koskaan ollut tarvetta olla väkivaltainen. 

1946, eikä piiskattu. Isä oli kyllä impulsiivinen ja räväkkä luonteeltaan, mutta ei minkäänlaiseen väkivaltaan taipuvainen. Äiti oli juureva ja rauhallinen emäntä, enkä voisi kuvitella, että hän olisi koskaan edes tukistanut. Vai oltiinko me neljä niin kilttejä laps👩👦👦ia, ettei ollut aihetta?👧👨👩👴

1950 syntynyt enkä koskaan saanut piiskaa. Nurkkaan jouduin kotona pari kertaa.

Koulussakin käytettiin siihen aikaan rangaistuksena nurkkaan laittoa. Jotkut vain virnuilivat siellä. Nyt se tuntuu melko hassulta kasvatuskeinolta.

-72. Koivuniemen herra puhutteli jos teki pahuuksia. Tukkapöllyä sai myöskin. Kun rankaisua sai vain syystä, niin eipä traumojakaan jäänyt. En kannata kuitenkaan ruumiillista kuritusta.

1954 syntynyt, kerran sain yhden läimäytyksen pepulle ja myöhemmin muutaman luunapin ohimolle.

Ei ole traumoja jäänyt näistä pienistä kurinpitotoimista, aiheellisia ne oli.

Surettaa naapurin villinä ja vapaana ilman rajoja kasvanut 40v poika, kaikki mahdolliset pahuudet ja rikokset on pilanneet pojan ja koko perheen elämän.

Vierailija kirjoitti:

Lyöminen loppui siihen, kun tajusin olevani isompi ja vahvempi Pistin turpaan ja sanoin, että joka kerta, kun lyö lyön takaisin.

Mitenköhän lapset nykyään tekevät? 55v pikkuäiti tulee takavarikoimaan ladonoven kokoiselta teiniltä puhelinta, ja homma päättyykin siihen, että teini takavarikoi äitinsä puhelimen.

1959 kyllä

Synnyin 1967, sain pari kertaa vitsaa. Ei kuitenkaan kuin pari lyhyttä ripsausta. Ei ole jäänyt siitä mitään hampaankoloon. 

-84, vyötä, korkokenkää otsaan. 

-50 ja kirveellä viilleltìn seiniä, piiskaahan sìtä tuli. Haki pihakoivusta vitsan ja sillä paiskoi.

Vierailija kirjoitti:

1946, eikä piiskattu. Isä oli kyllä impulsiivinen ja räväkkä luonteeltaan, mutta ei minkäänlaiseen väkivaltaan taipuvainen. Äiti oli juureva ja rauhallinen emäntä, enkä voisi kuvitella, että hän olisi koskaan edes tukistanut. Vai oltiinko me neljä niin kilttejä laps👩👦👦ia, ettei ollut aihetta?👧👨👩👴

Emojit ei täsmää kertomaasi.

-59 ja kyllä, enemmän kuin laki sallii. Vyöllä, risuilla, henkseleillä, kädellä jos ei kättä pidempää siihen äkkiseltään löytynyt.

Vierailija kirjoitti:

Lyöminen loppui siihen, kun tajusin olevani isompi ja vahvempi Pistin turpaan ja sanoin, että joka kerta, kun lyö lyön takaisin.

Sama. Vedin puujalan faijalle ja siihen loppui vittuileminen ja remmiminen. T. N41 v.

-87, sain tukkapöllyä, luunappeja ja piiskaa kärpäslätkän metallivarrella. Pitääkö ottaa kärpäslätkä esille tarkoitti meidän taloudessa jotakin muuta kuin sisälle eksynyttä pörisijää. 

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt v. 1956 eikä meidän perheessä harrastettu ruumiillista kuritusta. Tukkapölllyä ehkä olen saattanut saada, mutta sekin on ollut niin helläkätistä ettei siitä ole muistikuvaa jäänyt. Meilllä ratkaistiin asiat puhumalla ja ääntäkin joskus korotettiin jopa huutamiseen asti jos viesti ei muuten mennyt perille.

Tuota huutamista harrastetaan enemmän kuin koskaan. Mutta eipä se usein auta siltikään vaikka huudettaisiin kymmeniä tunteja. Jotain kunnon tehokeinoja pitäisi löytyä niin ei tarvitsisi huutaa. Mutta kun tehokeinot ovat "väkivaltaa" niin minkäs teet.

Sain nahkavyöstä varmuuden vuoksi koska saatoin suunnitella pahojani.

Vanhempani olivat fiksuja ja osasivat ennakoida asiat.

Isän mukaan "saatana lähtee pieksämällä". Ei se kyllä lähtenyt, mutta olen jatkanut perinnettä omassa lapsessani ja he omissaan. T: vuosimallia 1939

Olen syntynyt 1959. Piiska ja remmi oli tuntematon asia kotonani. Muutaman kerran sain hieman tukkapöllyä ansaitusti. Siinä pahimmat rangaistukset.

1967. Sain tukkapöllyä ja luunappeja, tosin enemmän ehkä veljeltä kuin äidiltä (vanhemmat eronneet). Vanhemmat sisarukset olivat saaneet ihan piiskaa, itse olin yllätysvauva ja ehkä olin siksi erityisasemassa.