Minä vuonna olet syntynyt? Piiskattiinko sinua lapsena?

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu, että vanhemmalla sukupolvella on ollut kovasti ongelmia vihanhallinnassa. Toivottavasti asiat on nyt paremmin? 

Mä luulen että sillon kun on ollut niin paljon vapaanpaa lasten liikkua pitkin kyliä ja olla koko päivä pois kotoa, on pitänyt olla jokin tarpeeksi suuri pelote pitää lapset pois vaarasta ja pahanteosta. Ja kotiintuloajoista kiinni kun ei paljoa voinu perään soitella

-72. Sain kerran piiskaa ja varsin usein tukkapöllyä, yleensä niskan pikkuhaivenista jotka on varsin herkkätuntoisia, sekä luunappeja pään alueelle. Vitsaa pidettiin pikkusiskolle -77 oven päällä valmiina kun oli tiukempiluontoinen. Ja ihan normaali hyvin toimeentuleva perhe, äiti sairaanhoitaja.

88, kerran piiskattiin kun olin 7, koska kiusasin kuulemma pikkuveljeä. Hävettää vieläkin vaikkei ollut oma vika. Pikkuveli on samanlainen kuin äitini, vahva narsisti. Äsyttää, ylittää rajoja, hakee huomiota ja sörkkii kunnes toinen suuttuu ja menettää hermonsa. Olen luonteeltani kiltti ja annan kohdella huonosti kunnes lopulta hermostun. 

Sekin hävetti että piiskaaja oli isäni. Silloin jo tajusin että paljaan pyllyn näyttäminen voidaan kokea seksuaalisena, samoin kuin piiskaaminen. Meni lapsuuden viattomuus siinä sivussa. Olen todella onnellinen että piiskaaminen on kriminalisoitu nykyään. Tuli syvä tunne etten kelpaa ihmisenä vanhemmilleni siinä hetkessä. Se tunne jäi elämään. 

Tuntuu toi pyllyn paljastaminen olleen oleellinen osa häpeärangaistusta. Vyöt ja risut olis varmaan kipeetä tehny housujenkin päältä. 

-75v syntynyt. En ole saanut piiskaa, 2-3 kertaa tukkapöllyä.

66 ja kyllä, se oli ihan luonnollista ja ansiosta sain.

Vierailija kirjoitti:

66 ja kyllä, se oli ihan luonnollista ja ansiosta sain.

Oikea asenne!

Olen syntynyt 1971, enkä kokenut lapsena fyysistä kuritusta. Se oli isältäni ihan tietoinen päätös. Isäni syntynyt 1944, koki lapsena rankkaa fyysistä väkivaltaa omalta isältään, siis hakkaamista, potkimista sillä tasolla, että sukulaiset oli miettinyt selviääkö poika hengissä.  Mummo koki myös perheväkivaltaa.

Isä katkaisi sukupolvien ketjun, itse olen jatkanut isäni tiellä. Jälkeenpäin ajatellen, merkittävä syy onnistumisen tiellä oli, että isäni muutti Ruotsiin 1965. Ruotsissa puhuttiin perheväkivallasta ja kurittamisesta paljon ennen kuin se tuli puheenaiheeksi Suomessa.

Haluaisiko joku pienenä piiskaa saanut nainen purkaa patoutumiaan ja piiskata minut. Lupaan laskea housut ja pyllistää sinulle. M81

Vierailija kirjoitti:

Olen syntynyt 1971, enkä kokenut lapsena fyysistä kuritusta. Se oli isältäni ihan tietoinen päätös. Isäni syntynyt 1944, koki lapsena rankkaa fyysistä väkivaltaa omalta isältään, siis hakkaamista, potkimista sillä tasolla, että sukulaiset oli miettinyt selviääkö poika hengissä.  Mummo koki myös perheväkivaltaa.

 

Isä katkaisi sukupolvien ketjun, itse olen jatkanut isäni tiellä. Jälkeenpäin ajatellen, merkittävä syy onnistumisen tiellä oli, että isäni muutti Ruotsiin 1965. Ruotsissa puhuttiin perheväkivallasta ja kurittamisesta paljon ennen kuin se tuli puheenaiheeksi Suomessa.

Hyvä että pystyi katkaisemaan ketjun. Tuntui olevan hirveän vaikeaa sille sukupolvelle. Seuraava kyllä onnistui siinä siitä huolimatta että oli surutta piiskattu mennen ja tullen.

-79 ja kyllä.

Syntynyt 1986 ja viimeisin tukkapölly vuonna 2000

1974.

Kotona ei mitään. 

Koulussa ala-asteella tuli niskavillaa ja toisinaan sorminippuria kalloon opelta.

- rovaniemi -

1958 ja kyllä. En kuitenkaan pidä sitä minään pahoinpitelynä vaan ihan tavallisena sen aikaisena kasvatuksena eikä siitä todellakaan ole jäänyt minulle mitään traumoja.

Vierailija kirjoitti:

1970-luvun loppu ja 1980-luvun alku olivat viimeistä aikaa, jolloin vielä monikin sai piiskaa. Satuin kerran selailemaan Iltalehden arkistoa, ja jostain vuodelta 1980 löysin artikkelin, jossa kokenut suomalainen lastenlääkäri jopa suositteli vitsan antamista! Siinä mielessä ei ole ihme, että me 80-luvun lapset vielä jouduimme tätä huonoa kasvatusmenetelmää kokemaan.

Oliko sillä lääkärillä jotain oikeita perusteluita tähän suositukseen?

Vierailija kirjoitti:

1966

Ikinä ei piiskattu. Kerran sain tukistuksen.

Siis kerran. 

 

Ai monesti?

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmille kiukuttelu tai tiuskiminen aiheutti kipua päänahassa. Niskahiuksista kunnon ote ja pyöräytys ja napakka ravistus

Joo, meilläkin niinkin vakavasta asiasta kuin kiukuttelusta. Olin tosi kiltti, en koskaan tehnyt mitään oikeasti tyhmää. En sano, että olisin traumatisoitunut tai muuta, mutta ihmettelen vähän sitä epäloogisuutta rangaistuksen ankaruuden suhteen, kun se vielä vaikutti olevan harkittua eikä pikaistuksissa tehty kuritus, niin kuin joillain muilla ilmeisesti oli.
Esimerkki kun olin jo vähän isompi, kutosluokkalainen, muistan ajankohdan tuosta tavarasta... Oltiin ostoksilla ja manguin tätä tavaraa, jonka olisin halunnut, mutta en saanut, ja muutenkin taisin vängätä kaikesta vastaan. Sitten kotona, ei heti kotiin tultua, vaan myöhemmin illalla, sanottiin, että äiti ja isä olivat miettineet huonoa käytöstäni ja päättivät, että tarvitsen kurituksen, joka käytännössä oli se nahkavyöllä paljaalle takapuolelle kurittaminen, ja tosi kovasti, ainakin siltä se tuntui!
Oliko muilla tällaista?
N -83

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmille kiukuttelu tai tiuskiminen aiheutti kipua päänahassa. Niskahiuksista kunnon ote ja pyöräytys ja napakka ravistus

Joo, meilläkin niinkin vakavasta asiasta kuin kiukuttelusta. Olin tosi kiltti, en koskaan tehnyt mitään oikeasti tyhmää. En sano, että olisin traumatisoitunut tai muuta, mutta ihmettelen vähän sitä epäloogisuutta rangaistuksen ankaruuden suhteen, kun se vielä vaikutti olevan harkittua eikä pikaistuksissa tehty kuritus, niin kuin joillain muilla ilmeisesti oli.
Esimerkki kun olin jo vähän isompi, kutosluokkalainen, muistan ajankohdan tuosta tavarasta... Oltiin ostoksilla ja manguin tätä tavaraa, jonka olisin halunnut, mutta en saanut, ja muutenkin taisin vängätä kaikesta vastaan. Sitten kotona, ei heti kotiin tultua, vaan myöhemmin illalla, sanottiin, että äiti ja isä olivat miettineet huonoa käytöstäni ja päättivät, että tarvitsen kurituksen, joka k

Kyllä oli harkittua. Joskus sanottiin, että illalla seuraa rangaistus. Siinä oli aikaa miettiä tekosia, mutta olisi ollut myös aikaa vanhemmilla miettiä tarvitseeko sitä piiskaa oikeasti antaa. Aina sitä kumminkin sai jos oli luvattu. 

Kaupassa kiukuttelu oli  aika varma tapa saada selkäsauna kotona. Ilmeisesti vanhemmille ei saanut aiheuttaa häpeää näyttämällä olevansa huonosti kasvatettu. 

Mulle ei ainakaan tullut varoituksia vaan oli suoraan että kotona on sitten luvassa piiskaa koska käyttäydyin huonosti. 

1979 kotona kuritusväline oli aina vyö koska asuttiin kaupungissa. Muualla kun kotona tapahtuvat kuritukset oli lähinnä tukkapöllyä ja luunappia.