Löysitkö kumppanisi sattumalta vai pitikö etsimällä etsiä?

Olin kirjoittanut lohduttavan kirjeen eräälle ystävälle. Mies luki kirjeen ja tahtoi tavata minut. Soitti ensin pari kertaa.Tapasimme viimein.  Se oli siinä,mutta jatko kesti kun olen vanhempi, en kovin kauniskaan. 

paaristahan kaikki löytynyt.susikrapulakin koettu.

Vierailija kirjoitti:

Baarista löysin mieheni. Vein sen kotiini seksiä harrastamaan. Sitten ajattelin että onpa mukava mies ja pyysin sitä 2 viikon jälkeen muuttamaan luokseni.

Olet idiootti.

Olin kyllä vähän haku päällä, toivoin löytäväni elämänkumppanin, mutta taustalla oli myös huonoja kokemuksia.

Ja baarista puoliso lopulta löytyi, niin kuin moni muukin siihen aikaan puolisonsa löysi (25 v. sitten). Hän teki aloitteen, tapailimme muutaman kerran, mutta minusta kuitenkin tuntui, etten ollut huonojen kokemusten jälkeen valmis parisuhteeseen. Tapasimem sattumalta uudelleen vuoden päästä, kävihän puyysi uudelleen treffeille. Olin siinä vaiheessa päässyt yli huonoista kokemuksistsa ja yht'äkkiä juttu oli ihan selvä minulle, tässä se oikea mies on. Hän muutti luokseni kahden viikon päästä ja nyt ollaan oltu yli 20 v. naimisissa.

Vierailija kirjoitti:

paaristahan kaikki löytynyt.susikrapulakin koettu.

paareilahan tuo on rötköttänyt jatkuvasti.

"Miksi moni vaikuttaa löytävän ja kohtaavan sen oman rakkaansa ja erityisensä, ainakin ulkoapäin katsoen, niin paljon mutkattomamman oloisesti(?)"

Koska kun kaksi toiselleen oikeasti sopivaa ihmistä kohtaa, se on oikeasti usein hyvin mutkatonta. Se vain ei ole niin kauhean tavallista joten yleensä saa olla tosi monta vaikeampaa kohtaamista ennen kuin se mutkaton tulee eteen.

Olin leskeytymisen jälkeen kuusi vuotta sinkkuna. Asuin yksin maalla, metsän keskellä, työ etätyötä, eli ei pahemmin mahiksia ihmisten tapaamiseen. En tykkää käydä baareissa,toki tuli välillä käytyä tanssimassa Kallessa. "Sattumalta" ei ketään tullut eteen. Olin kyllä aktiivinen ottamaan katsekontaktia ja juttelemaan tuntemattomien kanssa kaupassa. Ei mitään.
Olin eri deittiäpeissä ja sivustoilla. Nykyinen kumppani löytyi sitten Happy Pancakesta. Eli sinällään etsimällä tuli.

Sekä että.

Etsimällä etsin puolisoa mutta kun tämä näytti kestävän niin hain vaan paikallisen baaritiskiltä pillua etsiskelyn ajaksi ja löysinkin puolison.

Vierailija kirjoitti:

Ennustajalla kävin kun 2 miestä mielessä, oikean valitsin, nyt yhdessä 25vEi todella helppoa aina mut sit on aivan loistavat hetket. Upeet muistot, ollaan rakasteltu 40 kertaa pväs,lennetty helikopteilla, ajettu limolla, kuuma ilmapallolla, mutta ollaan ollaan eletty myös kädestä suuhun, joskus meni rahallisesti hyvin ja nyt ei mennyt kun mies jäi työttömäksi 4v sitten itse käyn töissä mut pienempi palkka, paljon vastoin käymistä ja kituuttelua kun jouduin 3 hlöstä ja kisusta huolehtimaanNyt vihdoin kolmen kk taisteluiden jälkeen sai Kelalta takautuvat rahat, itse joutunut ottamaan velkaa

40 kertaa päivässä :O

Etsimällä etsin vuosia, mutta työpaikalta lopulta löysin.

m

Netissä tavattiin. olemme olleet pian 20 vuotta yhdessä, siitä 10 vuotta naimisissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Löysin mieheni Tinderistä. Meillä takana lapsiperheliitot ja likaiset avioerot. 
 

Jossain vaiheessa eron jälkeen tein Tinderiin profiilin ja käytin sitä tosi laiskasti pari vuotta. Tuntui ettei siellä ole mitään minulle, joka etsii pitkää tavallista suhdetta. No sitten mätsäsin mieheni kanssa ja kuukauden tapailun jälkeen tiesi että tässä on jotain erityistä. 
 

Ollaan tosi onnellisia ja yhteistä elämää takana vuosi. Lapset on jo maailmalla, joten tämä on aikuisten suhde.

 

Paskaläjästä löysit, mutta parempaa et saa, joten tyydy siihen.

Vastasit ihmiselle, joka kertoi olevasi onnellinen. Ei ole tyytymistä jos on onnellinen. Osaatko sä sanoja lainkaan?

Kummatkin löytyneet sattumalta. Ensimmäinen vaihtoi minut Jeesukseen. Toinen saa jäädä viimeiseksi. Kummatkin löytyneet 'vanhanaikaisen biletyksen' jälkimainingeista.

Etin kyllä. Deittipalstalta löytyi. Helpotti elämää kun etsi sieltä missä oli samalla asialla olevia ihmisiä. 

Perusmiehelle on vaikea mitään sattumalta löytää kun julkisella paikalla meis koetaan enemmin uhkaksi kuin mahdollisuudeksi. Ellei satu omaamaan tiettyä karismaa. Silloin voi olla vaikka täysi sika, mutta vientiä riittää. 

Minun suhteeni alkoi suunnittelematta. Oltiin pubissa, kun samaan pöytään tuli 2 naista. Alettiin juttelemaan ja lähdettiin porukalla baariin. Missä oli karaoke. Minä en laulanut eikä toinen naisistakaan. No, valomerkin jälkeen vaihdoimme yhteystietoja. Sen laulamattoman kanssa oltiin yhdessä 19 v. Vaikka hän aluksi sanoi ettei halua miestä häiritsemään hänen ja tyttökissansa rauhallista elämää. Mutta tein sen kissan kautta, kun ekan kerran menin hänen luokseen. Tiesin miten kissoja käsitellään, herkkuja taskuun... Aiempien miesystävien sänkyyn kissa oli pissannut mielenosoituksena, mutta me tultiin toimeen, kaikki kolme.

Siihen aikaan, kun netin treffipalstat toimi niin tämä landepaukku hinatiin Pk-seudulle. 15 vuotta on taisteltu. Molemmat maistä aika kärkäitä suustraan ,,,,,,Riita ...15 min päästä kaikki normaalia ja mäyräkoirakin on jo kuulostellut kaiken rauhoituneen ja tulleen sängynalta pois. 

Tapailin nuorta naista lähinnä pesä mielessä. Ei ollut oikein mitään yhteistä. Kysyi kerran, voiko tulla kaverinsa kanssa käymään. Tämän kaverin kanssa sitten synkkaskin hienosti heti.

Homotansseissa aikoinaan tavattiin. Ihan sattumalta tapahtui illan päättymisvaiheessa, ei oltu tekemisissä sitä ennen. 

Ihastuin rappukäytävässä. Menin soittamaan naisen ovikelloa ja pyysin kahville. Silloin ei ollut Tindereitä :)

Luin siskoni lehteä ja kirjeenvaihtopalstalta löytyi pari ilmoitusta joihin vastasin. Toisen kanssa vain muutama kirje vaihdettiin. Toisen kanssa muutama kuukausi kirjoiteltiin ja sitten tavattiin. Sillä. tiellä 40 vuotta.