Lue keskustelun säännöt.
Miten toimii avioliitto, jossa toinen tulee uskoon ja toinen ei?
08.12.2025 |
Mietin asiaa erään lähisukulaiseni tilanteen takia.
Heidän tapauksessa vaimo on tullut uskoon ja on menossa saamaan aikuiskasteen voidakseen liittyä helluntaiseurakuntaan.
Mies (joka on veljeni) ei ole lainkaan uskonnollinen. Heillä on ollut aika myrskyisä liitto johon on mahtunut väkivaltaa, erossaoloa ja lasten syntymät.
Nyt kun heillä näyttäisi olevan kaikki hyvin, toivon että uskonto ei tule heille kerrottavaksi tekijäksi, vaikka molemmat eivät ole uskossa.
Onko muita pariskuntia, joissa vain toinen on uskossa? Miten elämä sujuu?
Kommentit (84)
No olen itse ex Helluntailainen. Ei yleensä tuollaiset parisuhteet suju. Tulee sen uskovaisen puolelta ja seurakunnan puolelta painostusta, että sen ei uskovankin pitäisi tulla uskoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka sekopää jatkaa väkivaltaisen kumppanin kanssa? Tai jos riitaa. Hakisi eron ja avun. Tai suku apuun. Kai ne keksivät mitä tekevät katsomustensa kanssa. Vai lisää väkivaltaa? Lapsille ei hyvä koko suhde.
Riippuu rakkaudesta ja toisen arvojen kunnioittamisesta.
Paljon on rakkautta ja toisen arvojen kunnioitusta ollutkin jos väkivaltaa suhteessa ollut.
Jompikumpi täytyy kohtapian kärrätä houruinhuoneeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vegaani ja sekaani - riitelyä siitä miksei toinen muutu
Uskovainen ja ei uskossa - riitelyä siitä miksei toinen muutu
Pinnallinen ja luonnollinen - riitelyä siitä miksei toinen muutu
Varakkaampi ja köy... Yskän varmaan ymmärtää?
Minä (vaimo) tulin uskoon useampi vuosi sitten. Mieheni ei ole uskova vaan määrittelee itsensä ateistiksi. Minä käyn messussa ja lapset ovat vaihtelevasti mukana, miehelle tämä on ok. En saarnaa miehelleni eivätkä usko tai uskonasiat ole kovin paljoa esillä keskusteluissamme. En niitä pyri aktiivisesti piilottelemaan mutta en myöskään koe, että niiden jatkuva esilläpitäminen olisi sekään hyödyllistä. Mies ei myöskään vastaavasti pilkkaa tai räävi uskoani. Käyn luterilaisessa seurakunnassa (en kuitenkaan evankelisluterilaisessa), en osaa arvioida eroja helluntailaisiin. Molemminpuolista kunnioitusta tarvitaan, sen voin sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset kasvatetaan kristinuskoon (se ei-uskova vanhempikin kuuluu kirkkoon.
Jouluisin käydään perheenä kirkossa, uskova ei hihhuloi puolisolleen. Joskus voi tietysti jutella uskonnosta, mutta sillä tavalla ja määrällä mikä molemmille sopii.
Muistan kun lapsuudenkotini naapuripariskunnalle syntyi vammainen lapsi. Pariskunnan nainen tuli uskoon. Joka kerran kun nähtiin ulkona, hän sanoi että antaisit sinäkin elämäsi Jeesukselle. Miehensä taas alkoholisoitui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka sekopää jatkaa väkivaltaisen kumppanin kanssa? Tai jos riitaa. Hakisi eron ja avun. Tai suku apuun. Kai ne keksivät mitä tekevät katsomustensa kanssa. Vai lisää väkivaltaa? Lapsille ei hyvä koko suhde.
Sellainen joka liittyy helluntailaisiin. Sääliksi käy lapsia.
Meillä niin päin, että tavatessamme oltiin molemmat helluntailaisia, mutta minulta meni usko jossain vaiheessa. Nykyään olen agnostikko. Mies on edelleen helluntailainen. Eipä tuo elämää haittaa. Olemme sopineet, että kumpikaan ei saa yrittää käännyttää toista omaan näkemykseen, ja toisen hengellisiä näkemyksiä pitää kunnioittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vegaani ja sekaani - riitelyä siitä miksei toinen muutu
Uskovainen ja ei uskossa - riitelyä siitä miksei toinen muutu
Pinnallinen ja luonnollinen - riitelyä siitä miksei toinen muutu
Varakkaampi ja köy... Yskän varmaan ymmärtää?
Vegaani ja sekaani - riitelyä siitä miksei toinen muutu -> tää ei muuten päde kaikkiin
Vierailija kirjoitti:
Vegaani ja sekaani - riitelyä siitä miksei toinen muutu
Uskovainen ja ei uskossa - riitelyä siitä miksei toinen muutu
Pinnallinen ja luonnollinen - riitelyä siitä miksei toinen muutu
Varakkaampi ja köy... Yskän varmaan ymmärtää?
Hmm. Meillä minä kasvissyöjä, agnostikko, vasemmistolainen. Mies lihansyöjä, helluntailainen, persu. Ei riidellä. Mielenkiintoisia keskusteluja kyllä käydään, kun katsotaan maailmaa niin eri kulmista, mutta osataan keskustella sivistyneesti ja toista kunnioittaen. Asiat riitelee, ei ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vegaani ja sekaani - riitelyä siitä miksei toinen muutu
Uskovainen ja ei uskossa - riitelyä siitä miksei toinen muutu
Pinnallinen ja luonnollinen - riitelyä siitä miksei toinen muutu
Varakkaampi ja köy... Yskän varmaan ymmärtää?
Vegaani ja sekaani - riitelyä siitä miksei toinen muutu -> tää ei muuten päde kaikkiin
Ei niin. Itse vegaanina jopa usein teen miehelle sen liharuoan. Esim. eilen syötiin kurpitsarisottoa, jonka kanssa itse söin falafel-pullia ja tsatsikia, miehelle paiston pihvin kun ei tykkää falafeleista ja saa niistä vatsavaivoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vegaani ja sekaani - riitelyä siitä miksei toinen muutu
Uskovainen ja ei uskossa - riitelyä siitä miksei toinen muutu
Pinnallinen ja luonnollinen - riitelyä siitä miksei toinen muutu
Varakkaampi ja köy... Yskän varmaan ymmärtää?
Vegaani ja sekaani - riitelyä siitä miksei toinen muutu -> tää ei muuten päde kaikkiin
Ei niin. Itse vegaanina jopa usein teen miehelle sen liharuoan. Esim. eilen syötiin kurpitsarisottoa, jonka kanssa itse söin falafel-pullia ja tsatsikia, miehelle paiston pihvin kun ei tykkää falafeleista ja saa niistä vatsavaivoja.
Meillä sama. Tyttöystävä ei ollenkaan painosta olemaan Vegaani
Riippuu fanaattisuuden asteesta. Jos kumpikin saa elää omaa elämäänsä rauhassa eikä toinen siihen puutu tai vaadi osallistumaan niin mikäs siinä. Läheisriippuvaisilla ei onnistu.
Ei siihen parisuhteen kaatua tarvitse, mutta se on uudestisyntyneelle jatkuva raastava suru tietää mihin rakkain ihminen on matkalla.
Kysykää nyt hittovie myös siltä Uskolta!
Vaikeaa varmasti on. Mutta monihan silti kitkuttelee epätäydellisessä liitossa. Joko tällaisesta näkemyserosta tai muusta syystä huolimatta.
Heikosti.