Lue keskustelun säännöt.
Tunnustan: en koe miestäni enää viehättäväksi. Ja tämä surettaa kovasti :(
08.12.2025 |
Olen 48-vuotias naimisissa olevan nainen ja ollut saman miehen kanssa 28 vuotta. Lapset on ja kokonaisuutena arvioiden oikein hyvä parisuhde. Mieheni on monella tavalla hyvin ihana ihminen ja arvostan häntä kovasti. Viime vuosina olen kuitenkin alkanut huomaamaan, että en enää entiseen malliin pidä häntä viehättävänä. Kyse ei ole siitä, että hänen ulkonäkönsä olisi muuttunut tai ettenkö pitäisi häntä kivannäköisenä, mutta oma miesmakuni on ehkä vanhemmiten muuttunut. Oma mieheni on hyvin hoikka maratoonari ja sinänsä hyvinkin "revityssä" kunnossa, mutta omissa haaveissani nykyisin haaveilen isokokoista miehistä, joilla saa olla jopa ihan mahaakin. Sellaisista äijä-tyyppisistä.
Tilanne surettaa itse aika kovastikin, koska en samalla tavalla tietenkään enää syty omasta miehestä :( Jos jollakin on ollut vastaavia kokemuksia itsellä, kuulen niistä mielelläni.
Kommentit (13)
Se on ymmärrettävää. Toisesta tulee tosi arkinen kun asuu noin kauan yhdessä. Toisaalta rakastat häntä ihmisenä paljon. Luulen että aika moni elää saman ongelman kanssa ja siksi erotaan usein. Kaikki ei kuitenkaan eroa. Intohimo ei kuitenkaan kestä kuin sen 5 vuotta eli kannattaako vaihtaa hyvä mies epävarmaan vaihtoehtoon, jos ajattelee muuta elämää? En tiedä, jokainen tekee omat ratkaisunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuskinpa syy johtuu miehen vartalosta, vaan jostain muusta syystä. Jossain vaiheessa yhteys välillä ne on katkennut.
Eikun treffipalstalle siitä. Sieltä löytää hyvin salaseuraa. Varattuja miehiä vaikka kuinka paljon valmiina tunkemaan elintään vieraiden naisten aukkoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän tuo liene valitettavan yleistä noin pitkissä parisuhteissa. Itsellä ei ole kyse niinkään siitä ettenkö kokisi puolisoa viehättäväksi, mutta se, että tuntee toisen läpikotaisin vähän aiheuttaa tuota samaa fiilistä.
Ehkä joku lihoneen äijän vaimo haluaa vaihtaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyh ja pah tällekin keksitylle tarinalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höpö höpö, satusetä. Vastakohdat viehättää, mutta todellisuus on muuta. Jos eroaa, unohtuu kaikki tällaiset haaveet. Ruoho ei ole vihreämpää ja mitä kaikkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla samantyylinen ongelma, ikäkin lähestulkoon sama ja miehen kanssa vietetty aika miltei myös.
Tai meillä vika ei suoranaisesti ole mieheni kropassa, hän edelleen objektiivisesti katsottuna on mies jollaisista pidän, mutta.
Arki on jo niin voimakkaasti kuvioissa ollut vuosikausia, etten enää syty miehestäni. Arki rullaa, on läheisyyttä, vastavuoroista huolenpitoa ja huumoriakin, mutta... Mitään vetovoimaa, eikä kipinää enää ole. Mieheni on paras ystäväni, mutta kaipaan ihan hirveästi tuntevani vielä halua ja himoa ja vetovoimaa. Se saa tuntemaan että on elossa ja Nainen, ja elämään säpinää. Nyt tunnen olevani näivettynyt pystyynkuollut muumimamma kuokkimassa kukkamaata. Ihan vielä en haluaisi kokea näin. (huom en näytä muumimammalta, pidän itsestäni huolta, mutta tämä vallitseva tilanne saa minut _tuntemaan_ itseni sellaiseksi)
Jaa ja jos joku ehdottaa hepeneitä, leluja, uusia asentoja ja paikkoja, niin kaikki kokeiltu jo. Ei auta kuin korkeintaan pieneksi hetkeksi. Mies on ja pysyy silti vanhana tuttuna joka ei tuttuudessaan kiihota. Kamalaa ja hirveää, mutta valitettavan totta.
No eiku ero ja uutta putkeen.