Tunnustan: en koe miestäni enää viehättäväksi. Ja tämä surettaa kovasti :(

Olen ollut naimisissa mieheni kanssa kohta 40 vuotta. Mahtuuhan siihen kaikenlaista ylä ja alamäkeä, mutta kyllä rakkaus, kiintymys ja toisen kunnioittaminen ovat olennaisia tekijöitä siinä, että yhdessä ollaan ja pysytään. Hormonit heilauttivat itseäni joskus 48 -vuotiaana, mutta totesin, että ei pidä ottautua kaikenlaiseen. Enää ei vongata seuraa ja se on helpotus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole keski-ikäisillä naisilla sitten kovinkaan kova menekki mies maailmassa, jotkut parikymppiset äitihahmoa etsivät nulikat saattaa pyytää opettamaan itseään ja kuusikymppiset etsiä itselleen hoitajaa.

Olette tottuneet liian hyvään ja kaipaatte jotain mitä ei ole edes saatavilla. 

Turkissa ainakin vientiä,  nuoria miehiä riittää kyllä.

N.57

Lompakollesi on varmasti menekkiä.

Miten kukaan keski-ikäinen voi olla enää noin pinnallinen? Ehkä se vika on peilissä ja alkavissa vaihdevuosissa tai jotain?

Omistan tutun ja turvallisen perheauton, mutta haluaisin ajella ferrarilla, yhyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole keski-ikäisillä naisilla sitten kovinkaan kova menekki mies maailmassa, jotkut parikymppiset äitihahmoa etsivät nulikat saattaa pyytää opettamaan itseään ja kuusikymppiset etsiä itselleen hoitajaa.

Olette tottuneet liian hyvään ja kaipaatte jotain mitä ei ole edes saatavilla. 

Turkissa ainakin vientiä,  nuoria miehiä riittää kyllä.

N.57

Ilmaisena huo*ana heille.

Vierailija kirjoitti:

Mulla samantyylinen ongelma, ikäkin lähestulkoon sama ja miehen kanssa vietetty aika miltei myös. 

Tai meillä vika ei suoranaisesti ole mieheni kropassa, hän edelleen objektiivisesti katsottuna on mies jollaisista pidän, mutta. 

Arki on jo niin voimakkaasti kuvioissa ollut vuosikausia, etten enää syty miehestäni. Arki rullaa, on läheisyyttä, vastavuoroista huolenpitoa ja huumoriakin, mutta... Mitään vetovoimaa, eikä kipinää enää ole. Mieheni on paras ystäväni, mutta kaipaan ihan hirveästi tuntevani vielä halua ja himoa ja vetovoimaa. Se saa tuntemaan että on elossa ja Nainen, ja elämään säpinää. Nyt tunnen olevani näivettynyt pystyynkuollut muumimamma kuokkimassa kukkamaata. Ihan vielä en haluaisi kokea näin. (huom en näytä muumimammalta, pidän itsestäni huolta, mutta tämä vallitseva tilanne saa minut _tuntemaan_ itseni sellaiseksi) 

Jaa ja jos joku ehdottaa hepeneitä, leluja, uusia asentoja ja paikk

Ei se vika siinä saman pysyneessä miehessä ole. Sulla on tulossa vaihdevuodet.

Vierailija kirjoitti:

Luuletko että joku mies oikeasti vielä kiihottuu 48-vuotiaasta naisesta :DDDDD

Kyllä luulen. Oma vaimo on 47, eikä homma voi vuoden sisällä kovin paljoa muuttua.

Joku on joskus väittänyt että kaiken voi saada ja mihinkään ei pidä tyytyä. Typeryyden sanoja. Vain joitakin asioita voi saada ja jos kaikkea kohti kurkottaa ei lopulta saa mitään. Se ettei tyydy mihinkään tekee ihmisestä tyytymättömän.

Vierailija kirjoitti:

Joku on joskus väittänyt että kaiken voi saada ja mihinkään ei pidä tyytyä. Typeryyden sanoja. Vain joitakin asioita voi saada ja jos kaikkea kohti kurkottaa ei lopulta saa mitään. Se ettei tyydy mihinkään tekee ihmisestä tyytymättömän.

Silloin saa kaiken haluamansa kun lakkaa haluamasta.

Itse olen 32v, erosin juuri 5v etäsuhteesta ja olen mietiskellyt paljon kaikenlaista. Yksi on juuri tämä että miten pitää yllä halua pitkässä suhteessa? Itse en vielä ole onnistunut ja ärsyttää se että tuntuu se että olen ns. elossa ja intohimoinen vain siinä uuden ihmisen huumassa. Parisuhteessa tulee esiin toisesta ne huonotkin puolet jotka ehkä pidemmän päälle käy rasittamaan ja tietysti hiipivät myös sitten siihen miten haluttavana näkee toisen ja kun kaikki on sitten ennalta-arvattavaa. Ja oikeasti siis haluisin pitkän loppuelämän kestävän parisuhteen, jossa oltaisiin parhaat kaverit ja henkinen yhteys olisi vahva. En vaan usko siihen että seksuaalinen kemia toimii vuodesta toiseen, itsellä muutenkin halut hiipuu suhteessa enkä oikeastaan edes himoitse muitakaan miehiä, harmi ettei miehille käy samoin vaan haluaisivat joka päivä ja siitäkös ne ongelmat alkavat sittennn.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä suurin tarkoitus ei ole juosta sinne tänne fiiliksen tai himojen perässä.

Tämä. Itsellä ikää 51, ja vaikka edelleen seksistä tykkään, niin en kyllä minkään viehättävyyksien tai himojen perässä elämääni ohjaisi. Kyllä ne on muut asiat elämässä ja parisuhteessa tärkeämpiä. Se sielunkumppanuus, elämänkumppanuus, ystävyys. En niistä luopuisi vaikka kuinka ulkoisesti epäviehättäväksi toinen muuttuisi, tai jos vaikka menisi seksuaaliset kyvyt kokonaan (hoitaisin sitten tyydytykseni itse).

En osaa yhtään AP:tha auttaa, mutta en ole koskaan kokenut kumppaniani viehättäväksi. Pidän häntä mukavana ihmisenä ja tiimityö pelaa, mutta muuten...

Olen jotenkin luullut, että muilla menee tismalleen samoin, ja nyt tavallaan harmittaa, että toisinkin voisi olla.

Kerrot kuin vaimoni, sillä erolla että itse olen se harteikas äijä eikä lähelläkään maratoonarin ulkonäköä.

Roteva kuvaisi ehkä minua sanana parhaiten.

P.

Vierailija kirjoitti:

Kerrot kuin vaimoni, sillä erolla että itse olen se harteikas äijä eikä lähelläkään maratoonarin ulkonäköä.

Roteva kuvaisi ehkä minua sanana parhaiten.

 

P.

Jos vaimosi lähtisi niin olisitko kiinnostunut viiskymppisestä naisesta joka jättänyt miehensä tämän mahan puutteen takia? 

Vierailija kirjoitti:

Luuletko että joku mies oikeasti vielä kiihottuu 48-vuotiaasta naisesta :DDDDD

Olen paljon vanhempi ja mieheni kiihottuu kyllä ja seksiä on meillä paljon. Avaajalle vinkiksi, että tee hyvää ruokaa, niin mies ei pääse ainakaan lisää laihtumaan

Mieheni painaa 77-78 kg eli ei ole mahaa ja lihaksiakin löytyy. Yritän aina itse syödä vähemmän kuin hän, että en pääse lihomaan. 

Vierailija kirjoitti:

Itse olen 32v, erosin juuri 5v etäsuhteesta ja olen mietiskellyt paljon kaikenlaista. Yksi on juuri tämä että miten pitää yllä halua pitkässä suhteessa? Itse en vielä ole onnistunut ja ärsyttää se että tuntuu se että olen ns. elossa ja intohimoinen vain siinä uuden ihmisen huumassa. Parisuhteessa tulee esiin toisesta ne huonotkin puolet jotka ehkä pidemmän päälle käy rasittamaan ja tietysti hiipivät myös sitten siihen miten haluttavana näkee toisen ja kun kaikki on sitten ennalta-arvattavaa. Ja oikeasti siis haluisin pitkän loppuelämän kestävän parisuhteen, jossa oltaisiin parhaat kaverit ja henkinen yhteys olisi vahva. En vaan usko siihen että seksuaalinen kemia toimii vuodesta toiseen, itsellä muutenkin halut hiipuu suhteessa enkä oikeastaan edes himoitse muitakaan miehiä, harmi ettei miehille käy samoin vaan haluaisivat joka päivä ja siitäkös ne ongelmat alkavat sittennn.

Minulla on 37 vuotta kestänyt parisuhde, eikä seksuaalinen vetovoima näytä hiipumisen merkkejä vielä. Sinun täytyy vain löytää se oikea, jonka kanssa vietät loppuelämäsi. Kun rakastaa tarpeeksi, huonot puolet puolisossa lakkaa häiritsemästä.

Tämä saattaa olla provo, mutta vastaan silti. Olen vanhempi ja pitemmässä liitossa, mieheni on mielestäni vielä komeampi kuin nuorena. Hän on juuri tuollainen pitkä, harteikas järkäle, olen aina tykännyt vain sellaisista miehistä ja he onneksi myös minusta.

Olitko siis aluksi viehättynyt kevytrakenteisista miehistä vai muuttuiko miehesi liiton aikana maratoonariksi? Täytyy sanoa, että se olisi todella ikävä käänne, muutos ei ole ulkoisesti hyvään suuntaan. En lainkaan pidä myöskään lihaksikkaista miehistä, vain tuollainen luonnostaan harteikas käy.

Vierailija kirjoitti:

Joku on joskus väittänyt että kaiken voi saada ja mihinkään ei pidä tyytyä. Typeryyden sanoja. Vain joitakin asioita voi saada ja jos kaikkea kohti kurkottaa ei lopulta saa mitään. Se ettei tyydy mihinkään tekee ihmisestä tyytymättömän.

En ole koskaan tyytynyt mihinkään ja juuri siksi olen onnellinen. Joka päivä saan katsoa todella komeaa miestäni, hän vastaa täysin ihannettani ulkoisesti ja sisäisesti. Sama muissa asioissa. Tyytyväisyys syntyy siitä, että tekee aitoja valintoja.

Seksuaalinen vetovoima tarvitsee kitkaa tunteen erilaisuudesta. Sitä on vaikea ylläpitää jos kaikki on kovin harmonista. Näin voi tietty helposti käydä jos tuntee toisen läpikotaisin. Sä kaipaisit hullaantumista, sitä että toinen veisi jalat alta. kyllä se onnistuu vanhankin suhteen kanssa, jos toinen vaan lähtee leikkiin mukaan.  Toisen pieni kiusoittelu, puolin ja toisin tekee hyvää. Useimmat vaan ei viitsi nähdä vaivaa sen vanhan parisuhteen kanssa

Lopeta ruikutus. Eroa jos ei nappaa. Tai tyydy siihen velisuhteena kärsien. Moni eroaa.

Olen ollut mieheni kanssa kohta 40 vuotta. Olisi hassua, jos pitäis tuntua jotenkin samalta vuosikymmenet. Minäkin olen muuttunut ja puoliso on pysynyt rinnallani, vaikka olen sairastunut vakavasti. En vaihtaisi häntä keneenkään muuhun. Meidän suhde on muotoutunut ja elänyt vuosien varrella. Odotan mielenkiinnolla vanhuutta. Saammeko viettää sen yhdessä, vai puuttuuko kohtalo jollakin tavalla peliin? Toivon, että saan olla hänen seurassaan loppuun asti.