Miehestäni on muuttunut lapselliseksi ja on jatkuvasti pahalla päällä
Meillä on miehen kanssa kohta 2 vuotta täyttävä taapero, ja 7kk vauva. En ymmärrä mistä tämä muutos on tullut? Yhden lapsen kanssa ei tätä ongelmaa ollut.
Arvostan miehen maksavan meidän elämää, asuntoa, ruoat (maksan myös) ja laskut. Hänellä on ollut tapana kotona auttaa kaikessa.
Nyt hänestä on tullut ILKEÄ haukkuu ja puhuu rumasti, kiinnosta vaikka lapset kuulevat.
Miehestä on tullut kotona laiska, ei auta siivoamaan läheskään aina. Sanoo vain ettei aio siivota jos hänelle vain valitetaan. Se ei motivoi. Kerroin, että lasten kanssa on jatkuvaa siivoamista, ruoan laittoa, leikkimistä u name it.
Ja nyt on alkanut kaikista pahin. Olen valmis laittaa lusikat jakoon tämän takia. Miehen ollessa pahalla päällä, hän ei todellakaan auta missään. EIKÄ ETENKÄÄN LASTEN KANSSA. Ei edes vilkaise lapsiaan. On vain hiljaa, sängyssä tai sohvalla selaamassa puhelinta.
Olen puhunut hänelle miten se vahingoittaa lapsia ja millainen olo minulle itselle tulee. Ei häntä kiinnosta. Hänellä mennyt motivaatio kun mikään ei riitä ja aina vain minä valitan ja taapero riehuu.
Eilen hän kysyi milloin muutan pois. En vastannut mitään, mielestäni asiaa ei oteta noin esille.
En ymmärrä häntä tällä hetkellä ollenkaan.
Onko miehellä burn out? Tämä ei ole hänen tapaistaan.
Pahoittelut sekavasta tekstistä ja puhelimella tulee k-virheitä
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ulkonäköni liittyy mihinkään? Käyn kampaajalla muutama kerran vuodessa, olen hoikka, pitkät hiukset ja no useammin voisiko pukeutua muuhun kuin legginseihin kotona. Pidän myös meikkaamisesta.
Ulkonäössäni ei ole mitään vikaa, kiitos vain. Opetan lapsilleni tervettä ulkonäön panostamista ja itseensä tyytyväisyyttä.
Ja, ei kolmatta lasta meille ei tule. Olemme aina tienneet kahden olevan hyvä luku. Terveydellisistä syystä en saa tulla raskaaksi.
Ap
Tässä on nyt alkuun kaksi vaihtoehtoa. Olet kotona ja syötät lapsesi ja pidät kodin normisiistinä. Kun mies tulee kotiin, lähdet tunnin lenkille tai salille ,jos mahdollista. Et puhu miehelle paljon mitään. Jos on inhottava ja yrittää provosida riitaan , et vastaa juuri mitää, vain tyyliin ,jahas tai vai
Joo todella "hyvä vaihtoehto ":D jätä muksut henkilön kanssa joka ei siedä lapsiaan ja liukene paikalta👍 tän täytyy olla vitsi:D
No, tuohan eron jälkeen on muutenkin edessä, kun mies on lapsiensa kanssa omat viikonloppuajat keskenään.
Muistinkin tästä keskustelusta, miksen enää koskaan muuta kenenkään kanssa yhteen. Eron jälkeen on ollut ihanan rauhaisaa, kun vuosien mittaa ne eronvanhemman rutiinit syntyvät.
Vierailija kirjoitti:
Meillä osittain sama homma, paitsi että itse en ole kotiäitinä vaan ollaan kummatkin vanhemmat töissä ja meillä minä tienaan vielä enemmän eli mies ei myöskään elätä minua tai perhettä.
joka hiivatin kotityöstä saa sanoa että tekisitkö sitä ja tätä, kaikesta kotityöstä pitäisi kiittää ja ylistää jne. Ei minuakaan kukaan erityisesti kiitä tai ohjeista jokapäiväisissä askareissa kuten siitä että laitan ruuan joka päivä, siivooan, pesen koko perheen pyykit, ajan taloyhtiön nurmikon tai kolaan asunnon oven edustan jota huoltoyhtiö ei tee, jne. Ihan teen nämä koska olen aikuinen ja tajuan että jonkun nämäkin hommat on tehtävä ihan ilman eritystä kaitsemista ja ylistystä. Miksi miestä pitää erityisesti kiittää ja maanitella tekemään ko.hommat, eikö nämä kuulu ihan normaaleihin arjen hommiin jotka pitää tehdä ihan ilman erillistä kehotusta?!
Meillä ei ole edes niitä perinteisiä miesten töitä häne
Miehesi on vaimoni ja minä olen sinä.
Eroat tietysti, ja haet asianajajan avustuksella niin korkeat elarit kuin ikinä mahdollista. Et jätä minkään sossuapulaisen varaan, vaan ihan kunnon asianajana. Jollei tee velvollisuuksiaan isänä, sitten itkee ja tekee velvollisuutensa elättäjänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ulkonäköni liittyy mihinkään? Käyn kampaajalla muutama kerran vuodessa, olen hoikka, pitkät hiukset ja no useammin voisiko pukeutua muuhun kuin legginseihin kotona. Pidän myös meikkaamisesta.
Ulkonäössäni ei ole mitään vikaa, kiitos vain. Opetan lapsilleni tervettä ulkonäön panostamista ja itseensä tyytyväisyyttä.
Ja, ei kolmatta lasta meille ei tule. Olemme aina tienneet kahden olevan hyvä luku. Terveydellisistä syystä en saa tulla raskaaksi.
Ap
Tässä on nyt alkuun kaksi vaihtoehtoa. Olet kotona ja syötät lapsesi ja pidät kodin normisiistinä. Kun mies tulee kotiin, lähdet tunnin lenkille tai salille ,jos mahdollista. Et puhu miehelle paljon mitään. Jos on inhottava ja yrittää provosida riitaan , et vast
No, tuohan eron jälkeen on muutenkin edessä, kun mies on lapsiensa kanssa omat viikonloppuajat keskenään.
Miksi olisi, jos mies ei lapsia halua hoitaa. Ei niitä vastentahtoisen ukon hoiviin kannata työntää pilattaviksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän on pettynyt omiin valintoihinsa ja katuu oerheen perustamista. Hän tuntee olevansa loukussa ja purkaa pahaa oloaan ilkeilemällä sinulle. Olisiko teittä mahdollisuutta lähteä parisuhdeterapiaan?
Eilen hän sanoi ettei jaksa lapsia ja minua. Ehdotin terapiaa, ei suostu koska ne ei hänen mielestään auta ketään.
Ap
Millä tiedoilla hän voi vetää tuollaisia johtopäätöksiä? Onko hänellä omakohtaisia kokemuksia terapiasta?
Eihän se auta, jos motivaatio on mennyt.
Vierailija kirjoitti:
#miesvihanäkyväksi
Kyllä, miesten vihainen käytös näkyväksi.
Ap, ei tuosta varmaan ole paluuta. Osoita omaavasi edes omanarvontuntoa ja selkärankaa, se voi olla ainoa tapa saada edes kunnioitusta jonkin verran. Älä pyydä, koska ei saa kuitenkaan. Äläkä ainakaan anele. Äläkä itke hänen nähtensä. Ala tehdä exit plania.
Molemmat on sit ihan kakaroita mies ja lapsi. Taitaa olla huomion puutetta. Stn takia äksyilee..
Oli syy paskamaiseen käytökseen mikä hyvänsä, sitä ei tarvitse eikä kannata jäädä katselemaan. Tiedä vaikka äityy vielä väkivaltaiseksikin.
Vierailija kirjoitti:
Molemmat on sit ihan kakaroita mies ja lapsi. Taitaa olla huomion puutetta. Stn takia äksyilee..
Äksyily nyt pikkasen ehkä vähättelevä ilmaus. Minusta kuulostaa potentiaalisesti vaaralliselta tyypiltä ja suosittelen aloittajaa lähtemään lasten kanssa niin pian kuin mahdollista.
Vastaus #77 taitaa olla lähimpänä totuutta.
Vierailija kirjoitti:
Asumme vuokralla, sillä meillä on tavoitteena muuttaa omistusasuntoon tulevaisuudessa. Luonnollisesti kotona ei rahaa hirveästi kerry
Ap
Uneksit vielä omistusasuntoon muuttamisesta tuollaisen miehen kanssa, joka kiukuttelee ja on lapsellinen? Kun näyttää siltä että ukko haluaa eron. Onko juttusi edes totta?
Teet väärin, jos vain sivuutat miehen eropuheet. Hän on aika selvästi kertonut, mikä hänen näkökulmastaan mättää. Mikset itse ottaisi kummankin tyytymättömyyksiä puheeksi lasten mentyä nukkumaan?
Vierailija kirjoitti:
Teet väärin, jos vain sivuutat miehen eropuheet. Hän on aika selvästi kertonut, mikä hänen näkökulmastaan mättää. Mikset itse ottaisi kummankin tyytymättömyyksiä puheeksi lasten mentyä nukkumaan?
Nyt ei kyllä ap.n kannata erota. Jos ei saakaan töitä, niin ei nyky yhteiskunnassa tuilla pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Ja, kyllä on tullut miehelle valitusta. Mielestäni itsestäänselvistä asioista ei pitäisi edes sanoa (esim: taapero potalle, lautasten laittaminen koneeseen, ei jätä leluja ympäriinsä vaan siivoaa lapsen kanssa.) Esim pintapuolisesti. Muuten itselle jää hirveä siivoaminen. Ei kukaan sano myöskään minulle näistä ja hoidan silti
Ap
Mies on töissä päivät ja maksaa teidän elämisen.
Sinä olet päivät kotona, ja hoidat lapset, se on sun "työ".
Mutta sulle ei riitä mikään, vaan mies ei saisi työpäivän jälkeen levätä, nalkutat vain. Miksi et puhu miehelle nätisti?
Voithan ehdottaa miehelle, että maksatte kulut puoliksi ja hoidatte lapset puoliksi. Silloinhan se on tasajako
Ap, muotoilepa aloituksesi uudelleen. Miksi aloitat sanalla "Miehestäni" ja jatkat "on muuttunut"?
Pitikö sinun kirjoittaa: Miehestäni (siis mieheni mukaan) olen muuttunut lapselliseksi ja olen jatkuvasti pahalla päällä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hänellä mennyt motivaatio kun mikään ei riitä ja aina vain minä valitan ja taapero riehuu.
Näemmä tiedät, mistä pahantuulisuus johtuu, joten miksi et sitten tee muutoksia? Valitus ei korjaa asioita, joten lakkaa valittamasta ja keksi paremmat vuorovaikutustavat. Ala osoittaa tytyväisyyttä, kun mies jotain joskus tekee, äläkä aina valita siitä, mitä ei tee. Ja keksikää, miten taapero laannutetaan, jos hän riehuu.
Ja kuka muka auttaa pahalla tuulella ollessaan? Ei kukaan.
Olen kiittänyt häntä useasti ja kehunut kun on keksinyt kivan jutun. Kehun aina arjessa ja käytän paljon sanaa "kiitos."
Teen ruoan valmiiksi, kiitän viestillä kun hän on vaikka laittanut kahvinkeittimen valmiiksi yms.
Ja minähän taaperon kanssa touhuan ja hoidan melkein kokonaan. Mies harvoin tekee muuta kuin leikkii legoilla ja rie
Eli sinun tapasi on ainoa oikea ja käskytät miestä kokoajan. Anna sen miehen tehdä asiat omalla tavallaan. Eihän se ehdi tehdä, kun olet jo nalkuttamassa.
Meillä oli aikalailla samanlaista. Alkoi tehdä niin älyttömiä juttuja, että näin jälkikäteen mietin, että hakiko näillä riitaa ja syytä lähteä ovet paukkuen (eli jättää minut yksin vastuuseen taaperosta).
Ja juu, olemme eronneet.