Väittäisin, että useat, jotka arvostelevat yhden lapsen vanhempia

Ottaisin mielelläni juuri sinun lapsen/lapsesi itselleni! Kiitos!



t. lapseton (eikä omasta tahdostaan)

Kun on epävarma itsestään ja omista valinnoistaan, osoittelee muita sormella.



Tämä vanha totuus ei koskaan ole väärässä.

En tiedä muusta joten kasvatan lastani niin kuin minut on kasvatettu ja onnellinen olen ollut aina ilman sisaruksia ja ihan normaali mielestäni. Ei tässä huomaa sellasta varsinaista yksinäisyyttäkään kun en muusta tiedä ja meillä on niin ihana ja yhteinäinen suku että se kyllä paikkaa. Haluaisin kyllä enemmän lapsia koska rakastan niitä niin paljon mutta en tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta esikoiseni 7 vee on erittäin reipas ja ihana lapsi ja pärjää koulussakin yli odotusten että en tässä ainakaan ota siitä tressiä että on ainoa

Mutta voin luvata, että jos se aika tulee, sinäkin olet hyvin todennäköisesti joskus väsynyt, valitat ja menetät hermosi.



Koettu lapsettomuus ei tee vanhemmista pyhää. Meillä jokaisella on omat ongelmamme. Älä katkeroidu ja pistä toisten ongelmia arvojärjestykseen suhteessa omiisi. Sinä et edes tiedä, mitä kaikkea muuta kirjoittelijoiden elämään on mahtunut.

Mitä tuosta nyt tinkaamaan? Jokainen tekee omat päätöksensä elämässä. Toisille olisi kertakaikkiaan liikaa saada jo toinen lapsi kun taas toiset pärjää isonkin lapsikatraan kanssa. Ei monilapsiset vanhemmat ole silti kateellisia siitä että jollakin on " vain" se yksi lapsi. Kyllä suurin osa kuitenkin nykypäivänä voi itse päättää saattaako tähän maailmaan lisää lapsia vai ei. Ja jos siihen tulokseen tulee että lisää haluaa niin mitä sitä sitten kateellisena hillumaankaan? Sitä kun sopii itse kunkin miettiä siinä vaiheessa kun niitä lapsukaisia alkaa touhuilemaan. Ja vielä sen plussan jälkeenkin voi toki tehdä sen abortin jos se lisä lapsukainen ei millään omaan maailmaan mahdu!

olen yksinhuoltaja koska aloimme seurustelemaan liian nuorena ja teimme kolmen kuukauden seurustelun jälkeen lapsen. Ei harkitusti.. Emme tunteneet toisiamme tarpeeksi hyvin viettääksemme yhdessä koko loppu elämää

arvostelemassa usean lapsen äitejä. Sanon vain, että minä en halunnut kuin yhden. Ei se ole kenenkään arvostelua, jos on itse valinnut toisin ja on omaan valintaansa tyytyväinen.



T. 29

sillä joillain on yksi lapsi ja joillain useampi. onko pakko aina haukkua ja mollata toisten valintoja oli sitten yksi tai useampi mukula. tässä asiassa kun ei ole voittajia.

t: kahden lapsen äiti jolla monta yksilapsista ystävää

yhtään siedettävää 1-lapsisesta perheestä. Mun poikaystävistä ja ystävistäkin moni on ollut ainoa lapsi. Eniten varmaan heissä olen tykännyt siitä että he ovat olleet vahvoja persoonia ja pärjänneet hyvin elämässä, ammatissa yms. Yksi hyvä ystäväni on ehkä eniten ystäväpiiristäni se, joka ottaa toisten tunteet ja ajatukset huomioon, ehkä joskus vähän liikaakin.



Mut ei voi yleistää. Toki voin sanoa että en missään nimessä olisi halunnut elää ilman siskoani ja veljeäni. Mutta jos olisin ollut ainoa lapsi, sitten olisi varmaan ystävyyssuhteiden merkitys korostunut ja lapsesta lähtien.



Mielestäni ainoan lapsen vanhemmilla on se vastuu, että heidän pitää antaa lapselle tarpeeksi ulkopuolisia kontakteja sisaruussuhteiden korvikkeeksi. Siinä vaiheessa kun lapsi alkaa seuraa kaivata.