Miten lapsiperheen metatyötä siirretään miehelle ilman, että lapsi siitä kärsii?
Oma kokemus omasta miehestä on tämä. Jos miehelle sanoo, että tänä syksynä sinä huolehdit lapsen talvivaatteet, niin joko mitään ei tapahdu niiden suhteen eli lapsella ei sitten ole talvivaatteita, tai sitten mies käy ostamassa vain haalarin, joka on väärää kokoa ja jättää hankkimatta pipot, kintaat ja talvikengät ym. Eli lapsi on ilman niitä. Kamala tilanne lapselle, koska ei Suomessa voi olla ilman talvivaatteita. Jos miehelle sanoi, että sinä huolehdit lapsen synttärit tänä vuonna, niin lapsi saa yhden lahjan ja pöydässä on tarjolla suklaalevy. Ja lapsi itkee lohduttomana minulle miksi ei ole kakkua, miksi tänä vuonna ei tullut yhtään vieraita jne. Jos miehelle sanoo, että sinä vastaat wilmasta joulukuun, niin mies kyllä käy lukaisemassa wilman, mutta ei huolehdi wilmaviestien ohjeiden mukaan, että lapsi olisi oikeaan aikaan koulun joulujuhlassa, siellä olisi siistimmät vaatteet päällä, lapsella olisi mukana jotain herkkuja luokan pikkujoulutunnille kuten piti jne. Ja lapsi kärsii tästäkin, tietenkin, ja itkee minulle. Ja meillä sentään on vain yksi lapsi.
Joten, miten perheen metatyötä siirretään miehelle niin, että lapsi ei tässä joudu kärsijäksi?
Kommentit (339)
Vierailija kirjoitti:
Joiltain miehiltä vain puuttuu hoivaamisvietti. Asialle ei ehkä voi tehdä yhtään mitään.
Mies voi kyllä hoitaa asiat omalla tavallaan, kuten tuomalla sen palkkansa kotiin perheelle.
Eroamalla voi myös saada tilanteen, ettei tule edes sitä palkkaa, jos mies vaikka sekoaa erosta.
Eli myös naiselle riittää, että tuo palkkansa perheelle? Eihän Suomessa mitään kotirouvakulttuuria ole.
Saa olla aika huono isä, että ei löydy sen vertaa hoivaviettiä, ettei halua lapsensa paleltuvan pakkaseen.
Mies ei siis tällä hetkellä hoida lapseen liittyviä metatöitä yhtään. Omat metatyönsä hoitaa kyllä. Ap
Ja sitten sinä vaadit, että mies hoitaisi metatyöt, vaikka jo nyt hoitaa niistä puolet.
Luehan tuo nyt uudestaan. Mies ei yksin vastaa mistään. Joko hommat tehdään puoliksi, tai ap hoitaa. Esim lapset, joka on kuitenkin se kaikkein työläin juttu, on kokonaan aloittajan vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan, että teette aluksi vaikka puolen vuoden ajan yhdessä nämä kuvaamasi työt. Istutte keittiön pöydän ääreen, juttelette, ideoitte, kirjoitatte kalenteriin kuka tekee mitä ja milloin. Anna tilaa isän mielipiteille, esim synttäreillä ei tarvita välttämättä kakkua, jos isä on ideoinut jäätelöbuffetin tms.
Jos lapsi haluaa kakun niin miksi isä alkaa ideoimaan jotain jäätelöbuffettia? Lapsen synttärit on helpoimmat juhlat järjestää. Kysyy vaan lapselta millaiset juhlat haluaa ja sitten vaan toteuttaa lapsen toiveet. Ei vaadi aikuiselta muuta.
Asiahan on niin, että ei sitä miestä kiinnosta vittuakaan. Muistaa edellisenä iltana että ai niin ne synttärit, ja kuittaa sen ostamalla suklaalevyn. Ei hänellä ole mitään tarvetta huomioida sitä lastaan.
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten sinä vaadit, että mies hoitaisi metatyöt, vaikka jo nyt hoitaa niistä puolet.
Luehan tuo nyt uudestaan. Mies ei yksin vastaa mistään. Joko hommat tehdään puoliksi, tai ap hoitaa. Esim lapset, joka on kuitenkin se kaikkein työläin juttu, on kokonaan aloittajan vastuulla.
Totta kai lapset on ap;n vastuulla, kun hän ei ole suostunut puhumaan lasten asioista miehensä kanssa vaan kiukkuisena olettaa, että mies lukee ajatuksia! Kun ap ei ole alusta alkaen antanut miehen olla tasaveroinen vanhempi, niin miksi hän nyt kyllästyttyään vastuuseen haluaa vierittää kaiken miehelle, jonka kanssa ei ole vuosiin halunnut puhua lapsista, kunhan on tuhahdellut ja osittanut miehelle, että et sinä osaa.
Edelleenkään ap ei halua hoitaa asiaa aikuisesti keskustelemalla.
Kuulostaa tutulta.
Yritän myös kovasti jakaa metatyötä miehelle, mutta käytännössä joudun itse kuitenkin huolehtimaan. Ei hän vaan millään muista asioita itse. Eikä viitsi tai osaa kirjoittaa muistilappuja. Ja monet asiat on "hälläväliä ja ei kiinnosta". Monista ihan perusasioista joutuu myös "keskustelemaan" ja selittämään. Esim. Varavaatteiden osto päiväkotiin oli hänen mielestään turhaa. Miksi pitää olla kolmet samankokoiset talvisaappaat ja aina kaikkia vaatteita kolmet? Jne.
Meillä on yksi lapsi ja enempää ei tule.
Töissä mies on erittäin vastuullisissa tehtävissä ja harrastaa vapaa-ajalla haastavia juttuja, jotka vaatii älyä, hyvää kuntoa ja keskittymistä. Että älyssä ei siis ole vikaa, eikä jaksamisessa. On myös akateemisesti kouluttautunut.
Hänellä on veljiä, joilla on useampia lapsia. Veljet näyttäisivät ottavan enemmän vastuuta metatyöstä sekä lasten osalta, että kodin askareissa ja suunnittelussa, juhlapäivien viettoa ja sukulaisten juhlia unohtamatta. Veljet myös ottivat vastuuta yöheräämisistä ja jopa yösyötöistä jne. He myös muistavat ihan itse oma-aloitteisesti sukulaisten juhlapäivät, suunnittelevat lapsen synttäreitä ja askartelevat joulukalentereita, leipovat, miettivät mitä ostetaan kenellekin joululahjaksi, paketoivat, suunnittelevat viikkoruokalistoja, siivoavat niin, ettei tarvitse kulkea perässä laittamassa tavaroita paikoilleen ja osaavat lapselle oma-aloitteisesti ja mukisematta oikean kokoisia vaatteita ja riittävästi varavaatteita. jne.
Miestä harmittaa, kun en ole halunnut enempää lapsia. On kyllä muitakin syitä, mutta tämä metatyön kaatuminen itselleni 99,9% osuudella on yksi isoimmista syistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Me naiset tehdään ne itse. Meillä on ihan omat liittymät ja vakuutukset omissa nimissä. Miehen ei tarvitse niihin puuttua. Nyt ei eletä enää 60-luvulla."
Kyse onkin siitä, tekeekö ap esim nämä metatyöt, vai tekeekö mies heillä kaikenlaista, jotka ap ottaa itsestäänselvyyksinä.
Te miehet ilomielin teette noita mukavia metatöitä, jossa saatte istuskella perseellänne ja soitella ympäriinsä tarjouksia etsien. Lisäksi ajelette kerran vuodessa auton katsastukseen. Siitä pitäisi olla niiiin helkkarin kiitollinen, kun naiselle jää kaikki muu vastuu.
Te miehet? Keille miehille sinä nyt oikein luulet kirjoittavasi? Mitä jos jätettäisiin ne sukupuoli oletukset sikseen? Nainen on joku lapsen tasolle typistetty uhri? Nainen ei ole toimiva subjekti, joka tekee omia valintoja, arviota ja päätöksiä omassa elämässään?
Vierailija kirjoitti:
Mies ei siis tällä hetkellä hoida lapseen liittyviä metatöitä yhtään. Omat metatyönsä hoitaa kyllä. Ap
Jaxuhali.
Sujuisikohan ainakin osittain ystävällisyydellä?
En minäkään tekisi mitään, jos toinen osapuoli on vuosia nalkuttanut.
Nyt tässä on käsitys, että ap on uhri ja mies hirviö?
Koska en tunne teitä henkilökohtaisesti, varmasti avioliittoneuvoja voisi auttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten sinä vaadit, että mies hoitaisi metatyöt, vaikka jo nyt hoitaa niistä puolet.
Luehan tuo nyt uudestaan. Mies ei yksin vastaa mistään. Joko hommat tehdään puoliksi, tai ap hoitaa. Esim lapset, joka on kuitenkin se kaikkein työläin juttu, on kokonaan aloittajan vastuulla.
Totta kai lapset on ap;n vastuulla, kun hän ei ole suostunut puhumaan lasten asioista miehensä kanssa vaan kiukkuisena olettaa, että mies lukee ajatuksia! Kun ap ei ole alusta alkaen antanut miehen olla tasaveroinen vanhempi, niin miksi hän nyt kyllästyttyään vastuuseen haluaa vierittää kaiken miehelle, jonka kanssa ei ole vuosiin halunnut puhua lapsista, kunhan on tuhahdellut ja osittanut miehelle, että et sinä osaa.
Edelleenkään ap ei halua hoitaa asiaa aikuisesti keskustelemalla.
Älä nyt viitsi. En ole olettanut miehen lukevan koskaan ajatuksia. Ja olen antanut hänen olla alusta saakka ja koko ajan tasavertainen vanhempi, olisin mielelläni antanut hänelle jopa yli puolikkaan osuuden vanhemmuudesta, jotta olisin voinut keskittyä uraani enemmän. Mutta mistään tällaisesta antamisesta huolimatta mies ei ole suostunut ottamaan sitä vastuuta. Ja on tästä keskusteltu vuosien varrella paljonkin. Ne keskustelut vain ei johda mihinkään. Mies lupaa ottaa vastuuta mutta käytännössä sitten aina vain jättää hoitamatta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Me naiset tehdään ne itse. Meillä on ihan omat liittymät ja vakuutukset omissa nimissä. Miehen ei tarvitse niihin puuttua. Nyt ei eletä enää 60-luvulla."
Kyse onkin siitä, tekeekö ap esim nämä metatyöt, vai tekeekö mies heillä kaikenlaista, jotka ap ottaa itsestäänselvyyksinä.
Te miehet ilomielin teette noita mukavia metatöitä, jossa saatte istuskella perseellänne ja soitella ympäriinsä tarjouksia etsien. Lisäksi ajelette kerran vuodessa auton katsastukseen. Siitä pitäisi olla niiiin helkkarin kiitollinen, kun naiselle jää kaikki muu vastuu.
Pari vuotta sitten veli vaimoineen teki mökillä remppaa ja riitautui jostain turhasta, kun olimme siellä apuna. Kun tuli aika peruuttaa peräkärry mökin vierelle, sanoi veli va
Juuri tätä vastausta odotin!
Vain nainen voi sivuuttaa kaikki miehen tekemiset talkooavun hommaamisesta alkaen ja narista siitä, että miehen ei mökkirempassa muuta tarvitse tehdä kuin peruuttaa peräkärry ja senkin jätti tekemättä.
Ei ihme, että miehet ei tee lapsiin liittyviä metatöitä, kun naiset eivät mökkirempassa huomaa, mitä kaikkea piti tehdä, että päästiin peräkärryn peruuttamiseen asti. Eivät he huomaa niitä lapsiinkaan liittyviä tekemisiä, jotka mies huomaamatta hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Sujuisikohan ainakin osittain ystävällisyydellä?
En minäkään tekisi mitään, jos toinen osapuoli on vuosia nalkuttanut.
Nyt tässä on käsitys, että ap on uhri ja mies hirviö?
Koska en tunne teitä henkilökohtaisesti, varmasti avioliittoneuvoja voisi auttaa?
Sinä oikeasti jättäisit omat lapsesi hoitamatta, jos miehesi valittaa? Eikö terveempi ratkaisu olisi kantaa edelleen vastuuta lapsista, mutta erota miehestä, joka kuormittaa enemmän kuin antaa?
Vierailija kirjoitti:
Ei taida tuossa tilanteessa onnistua metatöiden siirtäminen. Mielestäni lapsen hyvinvointi on tärkeintä, joten ehdottaisin, että tee itse metatyöt ja siirrä miehelle mahdollisimman paljon käytännön töitä, jos mahdollista. Sinä teet ostoslistan, mies käy kaupassa. Sinä huolehdit, että kaverin synttäreille on lahja ja sopivat vaatteet, mies vie lapsen juhliin, jne.
Tässä oikeat neuvot.Turha ärsyyntyä ja laskea taulukkoon kumman vuoro nyt, ei auta mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joiltain miehiltä vain puuttuu hoivaamisvietti. Asialle ei ehkä voi tehdä yhtään mitään.
Mies voi kyllä hoitaa asiat omalla tavallaan, kuten tuomalla sen palkkansa kotiin perheelle.
Eroamalla voi myös saada tilanteen, ettei tule edes sitä palkkaa, jos mies vaikka sekoaa erosta.
Lapsen talvivaatteiden hankinta ei liity hoivaamisviettiin mitenkään. Vaan vain ja ainoastaan haluun kantaa vastuuta. Vastuuta siitä, että jos menee hankkimaan lapsen, niin tekee sille lapselle myös perustarpeiden mukaisen elämän.
Tätähän miehet eivät ollenkaan tajua. Ei lasten hoitaminen motivoi heitä, koska he eivät itse hyödy siitä mitenkään. Naista vielä saatetaan jaksaa hiukan huomioida, pillun toivossa. Jos mies hoitaa lapsia, hän tekee omia juttujaan, eikä kiinnitä siinä pyöriviin lapsiin mitään huomiota. Kun oma mieheni oli viimeisen, eli viidennen lapsen kanssa kotona, tälle tapahtui seuraavia: poltti itsensä kiukaalla, kun mies jätti taaperon yksin saunaan, käsi meni sijoiltaan, kun leikkiä isomman sisaruksen kanssa ei vahdittu, tuli iso ommeltava haava, kun ei vahdittu vaarallisia esineitä. Lisäksi ruoka nyt oli mitä sattui ja kotia ei siivottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten sinä vaadit, että mies hoitaisi metatyöt, vaikka jo nyt hoitaa niistä puolet.
Luehan tuo nyt uudestaan. Mies ei yksin vastaa mistään. Joko hommat tehdään puoliksi, tai ap hoitaa. Esim lapset, joka on kuitenkin se kaikkein työläin juttu, on kokonaan aloittajan vastuulla.
Totta kai lapset on ap;n vastuulla, kun hän ei ole suostunut puhumaan lasten asioista miehensä kanssa vaan kiukkuisena olettaa, että mies lukee ajatuksia! Kun ap ei ole alusta alkaen antanut miehen olla tasaveroinen vanhempi, niin miksi hän nyt kyllästyttyään vastuuseen haluaa vierittää kaiken miehelle, jonka kanssa ei ole vuosiin halunnut puhua lapsista, kunhan on tuhahdellut ja osittanut miehelle, että et sinä osaa.
Edelleenkään ap ei halua hoitaa asiaa aikuisesti keskustelemalla.
Vika onkin siinä, että sinä olet valmis antamaan pois itseltäsi jotain sellaista, mitä sinulla ei ole koskaan ollutkaan! Et sinä ole lapsesi ainoa vanhempi, vaikka niin yrität itsellesi selittää.
Kirjoitat miehen vanhemmuudesta olemisena, omastasi tekemisenä etkä huomaa, että jo sanavalinnoissasi suljet miehen hoitamat asiat pois keskustelusta.
Olet itse valinnut tuon tavan olla perheenä, lannistanut miehen vanhemmuuden tottelemiseksi ja sitten ihmettelet, että miksi se ei ole kuin koira ja nöyränä tee mitä käsketään.
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten sinä vaadit, että mies hoitaisi metatyöt, vaikka jo nyt hoitaa niistä puolet.
Luehan tuo nyt uudestaan. Mies ei yksin vastaa mistään. Joko hommat tehdään puoliksi, tai ap hoitaa. Esim lapset, joka on kuitenkin se kaikkein työläin juttu, on kokonaan aloittajan vastuulla.
Työläin? Lapset on joku toinen päivätyö? Lapset menee musta enemmän siinä arjen ohessa, ruoka ei tule itsestään pöytään, eikä koti siivoa itse itseään, jne, mutta lapset sentään toimii kun niille antaa mahdollisuuden, eikä omi kaikkea itselleen. Se on ihan oma valinta millainen taakka ne lapset on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten sinä vaadit, että mies hoitaisi metatyöt, vaikka jo nyt hoitaa niistä puolet.
Luehan tuo nyt uudestaan. Mies ei yksin vastaa mistään. Joko hommat tehdään puoliksi, tai ap hoitaa. Esim lapset, joka on kuitenkin se kaikkein työläin juttu, on kokonaan aloittajan vastuulla.
Työläin? Lapset on joku toinen päivätyö? Lapset menee musta enemmän siinä arjen ohessa, ruoka ei tule itsestään pöytään, eikä koti siivoa itse itseään, jne, mutta lapset sentään toimii kun niille antaa mahdollisuuden, eikä omi kaikkea itselleen. Se on ihan oma valinta millainen taakka ne lapset on.
Ei lasten talvikengät, puhtaat paidat, vaipat ym kyllä mitenkään itsestään tule.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sujuisikohan ainakin osittain ystävällisyydellä?
En minäkään tekisi mitään, jos toinen osapuoli on vuosia nalkuttanut.
Nyt tässä on käsitys, että ap on uhri ja mies hirviö?
Koska en tunne teitä henkilökohtaisesti, varmasti avioliittoneuvoja voisi auttaa?
Sinä oikeasti jättäisit omat lapsesi hoitamatta, jos miehesi valittaa? Eikö terveempi ratkaisu olisi kantaa edelleen vastuuta lapsista, mutta erota miehestä, joka kuormittaa enemmän kuin antaa?
Lapselle riittää kyllin hyvä vanhempi. Väittäisin, että varsinkin naiset kunnostautuvat tässä loppumattomassa, mikään ei riitä, kun ei riitä itselleen. Missä mukamas on se täydellisen ihmisen malli, jonka mukaan meitä mitataan? Ei missään. Olemme itse kehittäneet sen omassa päässämme.
Vierailija kirjoitti:
Minun mies hoitaa nuo asiat sitten, kun päiväkodissa/kerhossa on huomautettu puuttuvista varusteista. Sitten kyllä kurvataan siltä istumalta vaatekauppaan, mutta kun minä pyydän loppusyksystä ostamaan talvihaalarin, villapuvun yms lämmintä vaatetta niin mäkättää, että eikai siellä nyt niin kylmä ole. Viidentoista asteen pakkaseenkin yrittää lapsen työntää pelkässä softshell-haalarissa. Eli meillä auttaa se, että joku perheen ulkopuolinen huomauttaa. Lapset eivät kärsi, koska päiväkodissa on varavaatteita.
Yleensä huomauttavat sille äidille. Vaikka isä olisi se, joka käy joka päivä autolla isossa marketissa ja äiti on kotona pikkutaaperon ja vauvan kanssa syrjäseudulla ilman autoa!
Silti huomautetaan aina ÄIDILLE ja jopa soitetaan sieltä päiväkodista ÄIDILLE! Vaikka ISÄ OLISI JUURI HAKENUT LAPSET sieltä päiväkodista!
Ymmärrän ap, minä tein niin, että en antanut lasten kärsiä tilanteesta vaan huolehdin ne asiat itse. Sellaiset, mitkä kolahtivat vain miehen omaan nilkkaan, jätin hänelle. Minulle on henkisesti helpompaa se, että hoidan asiat itse enkä edes oleta saavani apua, kuin se, että oletan toisen tekevän ja sitten joudun pettymään ja tekemään kuitenkin itse.