Miten lapsiperheen metatyötä siirretään miehelle ilman, että lapsi siitä kärsii?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Ja sitten sinä vaadit, että mies hoitaisi metatyöt, vaikka jo nyt hoitaa niistä puolet. 

 

Luehan tuo nyt uudestaan. Mies ei yksin vastaa mistään. Joko hommat tehdään puoliksi, tai ap hoitaa. Esim lapset, joka on kuitenkin se kaikkein työläin juttu, on kokonaan aloittajan vastuulla. 

Totta kai lapset on ap;n vastuulla, kun hän ei ole suostunut puhumaan lasten asioista miehensä kanssa vaan kiukkuisena olettaa, että mies lukee ajatuksia! Kun ap ei ole alusta alkaen antanut miehen olla tasaveroinen vanhempi, niin miksi hän nyt kyllästyttyään vastuuseen haluaa vierittää kaiken miehelle, jonka kanssa ei ole vuosiin halunnut puhua lapsista, kunhan on tuhahdellut ja osittanut miehelle, että et sinä osaa.

Edelleenkään ap ei halua hoitaa asiaa aikuisesti keskustelemalla.

Isä ottaa ITSE sen paikkansa isänä heti eikä odota että äiti osoittaa isälle milloin on aika olla tasaveroinen vanhempi.

En voisi ikinä kunnioittaa miestä joka on niin tahdoton lapanen että odottaa minulta jotain lupaa hoitaa ja kasvattaa omaa lastaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Ja sitten sinä vaadit, että mies hoitaisi metatyöt, vaikka jo nyt hoitaa niistä puolet. 

 

Luehan tuo nyt uudestaan. Mies ei yksin vastaa mistään. Joko hommat tehdään puoliksi, tai ap hoitaa. Esim lapset, joka on kuitenkin se kaikkein työläin juttu, on kokonaan aloittajan vastuulla. 

Totta kai lapset on ap;n vastuulla, kun hän ei ole suostunut puhumaan lasten asioista miehensä kanssa vaan kiukkuisena olettaa, että mies lukee ajatuksia! Kun ap ei ole alusta alkaen antanut miehen olla tasaveroinen vanhempi, niin miksi hän nyt kyllästyttyään vastuuseen haluaa vierittää kaiken miehelle, jonka kanssa ei ole vuosiin halunnut puhua lapsista, kunhan on tuhahdellut ja osittanut miehelle, että et sinä osaa.

Edelleenkään ap ei halua hoitaa asiaa aikuisesti keskustelemalla.

Mies lupaa ottaa vastuuta mutta käytännössä sitten aina vain jättää hoitamatta. Ap

Miehiä ei naisten keskustelut kiinnosta. Naisen puhe on ininää korvissa. Menee toisesta sisään ja toisesta ulos. Miehiä ei kiinnosta sanat vaan teot. 

Joihinkin miehiin tehoaa kun nainen suuttuun. Siis todella vetää sellaiset raget, ettei ole suomalaisessa kulttuurissa ennen nähty.

Joihinkin tehoaa myös se eropaperi. Ei siis erolla uhkailu, vaan sen näyttäminen että jos ei asiat muutu, niin lusikat jakoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sujuisikohan ainakin osittain ystävällisyydellä? 

En minäkään tekisi mitään, jos toinen osapuoli on vuosia nalkuttanut.

Nyt tässä on käsitys, että ap on uhri ja mies hirviö?

Koska en tunne teitä henkilökohtaisesti, varmasti avioliittoneuvoja voisi auttaa?

Sinä oikeasti jättäisit omat lapsesi hoitamatta, jos miehesi valittaa? Eikö terveempi ratkaisu olisi kantaa edelleen vastuuta lapsista, mutta erota miehestä, joka kuormittaa enemmän kuin antaa?

Lapselle riittää kyllin hyvä vanhempi. Väittäisin, että varsinkin naiset kunnostautuvat tässä loppumattomassa, mikään ei riitä, kun ei riitä itselleen. Missä mukamas on se täydellisen ihmisen malli, jonka mukaan meitä mitataan? Ei missään. Olemme itse kehittäneet sen omassa päässämme.

Ap kirjoittaa tilanteesta, jossa mies ei hanki lapselle talvivaatteita vaikka on sovittu että se on miehen vastuulla, ei järjestä edes synttäreille synttärikakkua vaikka se oli miehen vastuulla jne. Ei se ole kyllin hyvänä vanhempana olemista, ei millään mittapuulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olis kyllä aina pirun kiva kuulla sen toisen osapuolen näkemys.

Meillä vaimon kanssa sovitaan just esim näistä vaate ostoksista.  Minä ostan lasten talvivaatteet. No syyskuussa alkaa mäkätys kun +15.   Lokakuussa kun +10 hermo menee ja hän on käynyt ostamassa kuteet.  Joulu/ tammikuussa ne sitten menee käyttöön. 

Tätä on tapahtunut ihan älyttömän usein meidän pitkän liiton aikana. Kaikki pitäisi hoitaa heti vaikka ei ole mitään kiirettä.

Jo marraskuussa voi olla pakkasta, ja talvivaatteiden pitää olla käytettävissä heti kun niitä tarvitaan. Ei siis riitä, että mennään ostoksille vasta kun syysvaatteissa ei enää tarkene. Pitää mennä viimeistään lokakuussa.

Kyllä ne viimeistään syysloman aikoihi

Naisenhan pitää aina suunnitella kaikkea todella paljon, mies ei juuri suunnittele vaan tekee. Niinhän se on kaikki kauppareissutkin ruokaksuppaan, ei miehen tarvitse niitä suunnitella. Tai häistä puolta päivää kuinka pyykit pitäis pestä, tiskit laittaa jne. Ei niistä kiinnosta nostaa keskustelua ku pyykit koneeseen ja tiskit koneeseen ja that's it iskäx3

Suomalainen nainen ei osaa suuttua. Kerrankin kun mies jättää lupauksen pitämättä, niin siitä jos vaimo vetää sellaset kilarit, että mies saa lepytellä viikon kukkaupuskien ja muun kanssa ja tietysti parantaa tapansa. 

Tai sit viileästi. 

kultaseni, laiminlyöt lapsiasi. En kunnioita sinua enää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taida tuossa tilanteessa onnistua metatöiden siirtäminen. Mielestäni lapsen hyvinvointi on tärkeintä, joten ehdottaisin, että tee itse metatyöt ja siirrä miehelle mahdollisimman paljon käytännön töitä, jos mahdollista. Sinä teet ostoslistan, mies käy kaupassa. Sinä huolehdit, että kaverin synttäreille on lahja ja sopivat vaatteet, mies vie lapsen juhliin, jne. 

 

Mahtava ratkaisu, ap haluaa kontolleen vähemmän metatöitä niin sinun ratkaisusi on että ap tekisi enemmän metatöitä.

Ap:n ja miehen talous koostuu kahdesta aikuisesta ja yhdestä huollettavasta. Ei ap:llekaan kukaan tule kädestä pitäen selittämään että tässä on luuttu ja valmiiksi sekoitettu siivousaine, luuttu laitetaan tähän kepin päähän, luutulla pyyhitään lattiat, lattiat löytyvät huoneen alareunasta seinien välistä, seinät ovat nuo pystysuorat pinnat joiden jälkeen a

Joo, mutta mikä on sinun ratkaisusi tilanteeseen? Ero? En usko, että se lisäisi lapsen hyvinvointia tai juurikaan vähentäisi äidin työmäärää. Jos miestä ei kiinnosta, niin ei sille mitään voi. Pitää vaan tehdä parhaansa tuossa tilanteessa ja minusta vaikuttaa, että paras ratkaisu on se, että äiti hoitaa lapseen liittyvät metatyöt ja sitten lähettää lapsen ja isän vaikkapa neljäksi tunniksi kaverisynttäreille ja ottaa rennosti sillä aikaa. 

Olen niitä inhottavia ihmisiä joiden mielestä asenne ratkaisee. Nuo toisten mielestä kuormittavat "metatyöt" on minulle vain luonnollinen osa arkea. Lasten vaatteiden hankinnan lykkääminen miehelle olisi ollut vain typerää, koska yleensä aina oli jemmassa jo kaverilta saatuja tai isosisaruksen vanhoja tai sitten edellisvuoden alennusmyynnistä tai kirpparilta ohimennen etukäteen hankittuja. Sama pipo tai kauluri voi mennä monta vuotta. Jos kaksi ihmistä siihen tyyliin hankkii varusteita, niin ylimääräistähän siinä vain kertyy.

Lasten kaverit ja heidän vanhempansa tunnen minä paremmin, joten kaverisynttärien järjestäminen tai niihin osallistuminen oli helposti minun vastuullani ja oikeasti kivaa eikä jokin pakkotyö. 

Harrastukset hoidin minä, vaihtoehtoja oli kiva tutkia ja suunnitella lasten kanssa. Uimakoulut oli kätevä tapa päästä itsekin uimaan. Viikonloppuisin oli yhteistä aikatauluttamatonta tekemistä. 

Miehellä oli oma roolinsa ja vastuualueensa esim polkupyörät tai laskettelukamat ja matkojen järjestelyistä iso osa. Autoon liittyvät asiat hoitui myös. Wilman lukeminenkin onnistui ja juhliin pääsy. Vanhempainvartit sovittiin yhdessä kummallekin sopivalle ajalle. Ruokaa kannettiin kaupasta molemnat. 

Joku puhui sektoroinnista ja sitähän tässä paljon on mutta joustavasti. Sanoisin että hyödynnetään molempien vahvuuksia ja jos toinen osaa jonkin asian paremmin, voi tarvittaessa ohjeistaa toisen yksityiskohtaisestikin. Tyyliin "osta sieltä tai täältä sen ja sen koon lapselle mieleisen värinen haalari, pipo ja hanskat ja tuolta sen tai tuon merkin talvikengät, muista kengän kasvu- ja käyntivara niin ja niin paljon" tai jalan pahvimalli mukaan. 

Kunnon raivari ja huudot on ainoa keino. Mies pitää murskata totaalisesti kun se epäonnistuu piittaamattomuuttaan yksinkertaisissa asioissa. Oppii varomaan sitä raivaria, niin alkaa hoitaa hommansa. Myös pitää vaatia, että laiminlyödyt asiat tehdään heti paikalla kuntoon, siis vaikka kello kolmelta yöllä tai sunnuntaipäivänä kun piti mennä pelaaman korista kavereiden kanssa. Ei pääse nukkumaan tai pelaamaan, koska pitää etsiä ja hankkia talvikengät ja kintaat lapselle. Ikävä juttu, ensi kerralla suunnittelet paremmin, mutta huomisaamuna lapsella on oltava kunnolliset varusteet ja sinä teet nyt ihan mitä vaan, jotta tämä toteutuu. Muutut vaikka niiksi kintaiksi, kun et pystynyt parempaan.

Jos metatyöt eivät suju, valitsisin miehelle sellaisia tehtäviä, jotka ovat selkeitä ja kuitenkin aikaavieviä. Harrastuksiin viemistä ja siellä odottelua, lasten kanssa ulkoilua jne. Myös vanhempainillat ja vastaavat alkavat olla samaa kauraa kun niissä on pari kertaa käynyt, hyvin voi siellä tönöttää. Päiväkodin suhteen enemmän vienti- ja hakuvastuuta, tai jos kouluikäisiä vaikka vastuu läksyissä auttamisessa.

Tällä tavalla vapautat omaa aikaasi muuhun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei taida tuossa tilanteessa onnistua metatöiden siirtäminen. Mielestäni lapsen hyvinvointi on tärkeintä, joten ehdottaisin, että tee itse metatyöt ja siirrä miehelle mahdollisimman paljon käytännön töitä, jos mahdollista. Sinä teet ostoslistan, mies käy kaupassa. Sinä huolehdit, että kaverin synttäreille on lahja ja sopivat vaatteet, mies vie lapsen juhliin, jne. 

 

Mahtava ratkaisu, ap haluaa kontolleen vähemmän metatöitä niin sinun ratkaisusi on että ap tekisi enemmän metatöitä.

Ap:n ja miehen talous koostuu kahdesta aikuisesta ja yhdestä huollettavasta. Ei ap:llekaan kukaan tule kädestä pitäen selittämään että tässä on luuttu ja valmiiksi sekoitettu siivousaine, luuttu laitetaan tähän kepin päähän, luutulla pyyhitään lattiat, lattiat löytyvät huoneen alareunasta seinien välistä, s

Kuten sosiaaliviranomainen sanoi, sitä on vaan siedettävä. Jos yhdellä perheessä on mennään sieltä mistä aita on matalin -mentaliteetti, niin sitten näin on. Mies on juridisesti täysin tasavertainen naisen kanssa. Vaimo voi ensinnäkin lakata itse holhoamasta miestä ja antaa miehen holhoutua neuvolan ja päikkytätien kautta. Mies tietysti manspleinaa näitä oppeja sitten lapsen äidille, vaikka nainen olisi tiennyt nämä asiat jo vuosia, sillä mikään ei ole suurempaa kuin miehen halveksunta omaa puolisoaan kohtaan. Ap sietää tilannetta sen aikaa kun sietää ja sitten kun ei enää siedä, lähtee.

Lapsi on miehen ja naisen liitto. Ei vain naisen projekti. Jos tiimissä on yksi paskaläjä niin totta kai lopputulos kärsii, näin se vaan menee. Itse teen työni niin, että säästän energiani sooloprojekteihin, joissa vaivannäköni voi oikeasti kantaa hedelmää ja tulee näkyväksi. Jos jossakin projektissao n miehiä niin sitten voi itsekin perseillä ja heilutella mulkkuaan sen projektin ajan :D

Vierailija kirjoitti:

Jos metatyöt eivät suju, valitsisin miehelle sellaisia tehtäviä, jotka ovat selkeitä ja kuitenkin aikaavieviä. Harrastuksiin viemistä ja siellä odottelua, lasten kanssa ulkoilua jne. Myös vanhempainillat ja vastaavat alkavat olla samaa kauraa kun niissä on pari kertaa käynyt, hyvin voi siellä tönöttää. Päiväkodin suhteen enemmän vienti- ja hakuvastuuta, tai jos kouluikäisiä vaikka vastuu läksyissä auttamisessa.

Tällä tavalla vapautat omaa aikaasi muuhun.

Niinpä, koirakin oppii nämä! Sopivat hyvin myös miehelle.

Vierailija kirjoitti:

Suomalainen nainen ei osaa suuttua. Kerrankin kun mies jättää lupauksen pitämättä, niin siitä jos vaimo vetää sellaset kilarit, että mies saa lepytellä viikon kukkaupuskien ja muun kanssa ja tietysti parantaa tapansa. 

Tai sit viileästi. 

kultaseni, laiminlyöt lapsiasi. En kunnioita sinua enää. 

Miehen moraali ei ole naisen vastuulla. Jos mies ei pidä lupauksiaan ilman voimankäyttöä niin sitten hän voi mennä vaikka puolustusvoimiin avioliiton sijaan, siellä on tuollainen mentaliteetti. Avioliitot sitten vähän fiksummille.

Vierailija kirjoitti:

Kunnon raivari ja huudot on ainoa keino. Mies pitää murskata totaalisesti kun se epäonnistuu piittaamattomuuttaan yksinkertaisissa asioissa. Oppii varomaan sitä raivaria, niin alkaa hoitaa hommansa. Myös pitää vaatia, että laiminlyödyt asiat tehdään heti paikalla kuntoon, siis vaikka kello kolmelta yöllä tai sunnuntaipäivänä kun piti mennä pelaaman korista kavereiden kanssa. Ei pääse nukkumaan tai pelaamaan, koska pitää etsiä ja hankkia talvikengät ja kintaat lapselle. Ikävä juttu, ensi kerralla suunnittelet paremmin, mutta huomisaamuna lapsella on oltava kunnolliset varusteet ja sinä teet nyt ihan mitä vaan, jotta tämä toteutuu. Muutut vaikka niiksi kintaiksi, kun et pystynyt parempaan.

Niinpä, uga bugalla ottaa dominanssihierarkiassa ALFAN ROOLI eli käyttää voimaa ja näyttää valtaa miehelle! Muuten mies pitää itsestäänselvyytenä ja kohtelee huonosti. 

Jos mies kunnioittaa voimaa niin maailmassa on kyllä paljon voimakkaampiakin kumppaneita, kuin nainen... Vink vink!

On tullut kyllä raivottua miehelle muutamaan kertaan. Yksi tilanne jäi mieleen, kun mies ei ollut ostanut uusia talvikenkiä lapselle(ei ollut rahasta pulaa) ja oli lähdössä lapsen kanssa kirjastoon. Mies väitti, että kengät on ihan hyvät ja lapsi itki, että kengät on niin pienet, ettei villasukka mahdu ja jalka on kauhean kipeä. Kenkä oli tosiaankin ihan liian pieni! 

Vitsi että raivostuin! Huusin niin pirusti. Kyllähän se mies sitten kävi lopulta kenkäostoksilla.

Erotiikan tuollainen vätystely kyllä tappaa ja varmasti raivoaminen myös, mutta minkäs teet, kun muu ei tehoa. Vauvakuume häviää myös tehokkaasti. 

Vierailija kirjoitti:

On tullut kyllä raivottua miehelle muutamaan kertaan. Yksi tilanne jäi mieleen, kun mies ei ollut ostanut uusia talvikenkiä lapselle(ei ollut rahasta pulaa) ja oli lähdössä lapsen kanssa kirjastoon. Mies väitti, että kengät on ihan hyvät ja lapsi itki, että kengät on niin pienet, ettei villasukka mahdu ja jalka on kauhean kipeä. Kenkä oli tosiaankin ihan liian pieni! 

Vitsi että raivostuin! Huusin niin pirusti. Kyllähän se mies sitten kävi lopulta kenkäostoksilla.

Erotiikan tuollainen vätystely kyllä tappaa ja varmasti raivoaminen myös, mutta minkäs teet, kun muu ei tehoa. Vauvakuume häviää myös tehokkaasti. 

Kohta olet yksinhuoltaja

Vierailija kirjoitti:

Miksi se mies on edes halunnut lapsen, kun häntäei kiinnosta hoitaa sen asioita?

Koska olisihan sellainen nyt kiva ja kavereillakin on. Eli samat syyt taustalla kuin lapsilla, jotka kinuavat vanhemmiltaan koiranpentua.

Ottakaa naiset ne miehet mukaan aina kaikkeen niin ei tule näitä ongelmia. Nyt on ilmeisesti kyse siitä että ap:n mies on niin pihalla asioista ettei ne onnistu. Voisiko ap sinulta vaatia että hyppää finnairin koneeseen ja lennä se pariisiin? Ei voi, mutta jos miehesi olisi lentäjä ja olisit istunut vieressä katsomassa 500 kertaa, se onnistuisi. Ei ole sama asia, mutta periaatteessa kyse täysin samasta syystä. Jos se mies ei ole koskaan leiponut sitä täytekakkua niin ethän sä voi vaatia että nyt leipoo. Miksi ette leivo niitä kakkuja yhdessä jossa molemmat oppii. Jos ei se yhteistyö onnistu niin luultavasti teillä ei ole tarpeeksi yhteistä kemiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Ja sitten sinä vaadit, että mies hoitaisi metatyöt, vaikka jo nyt hoitaa niistä puolet. 

 

Luehan tuo nyt uudestaan. Mies ei yksin vastaa mistään. Joko hommat tehdään puoliksi, tai ap hoitaa. Esim lapset, joka on kuitenkin se kaikkein työläin juttu, on kokonaan aloittajan vastuulla. 

Totta kai lapset on ap;n vastuulla, kun hän ei ole suostunut puhumaan lasten asioista miehensä kanssa vaan kiukkuisena olettaa, että mies lukee ajatuksia! Kun ap ei ole alusta alkaen antanut miehen olla tasaveroinen vanhempi, niin miksi hän nyt kyllästyttyään vastuuseen haluaa vierittää kaiken miehelle, jonka kanssa ei ole vuosiin halunnut puhua lapsista, kunhan on tuhahdellut ja osittanut miehelle, että et sinä osaa.

Edelleenkään ap ei halua hoitaa asiaa aikuisesti keskustelemalla.

Tämä. Ei töissäkään voi vain istua passiivisena sohvalla odottamassa, että joku tulee kertomaan mitä pitää tehdä. Eikä tehdä työtehtäviä hutiloiden ja sitten murjottaa, että noille muille ei mikään kelpaa enpä tee enää mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta kaikesta selviää sillä, että vauvan synnyttyä ei ryhdy määräämään miehen tekemisistä. Sen sijaan keskustelee päivittäin vauvan tarvitsemista asioista, keskustelee hankinnoista, sopii (ei määrää!) kumpi selvittää hintoja, hankintapaikkaa tms. ja tekee ihan kaiken lapseen liittyvän pohdinnan yhdessä miehen kanssa! Tämä on todella tuskaisaa, koska näin ei saa päättää, minkämerkkinen itkuhälytin hankitaan tai edes lapsen vaatteiden väriä, monessa asiassa joutuu suostumaan kompromissiin.

Mutta niinpä kouluikäisen lapsen kanssa mies tietää, mitä talvikamppeita pitää hankkia, koska asiasta keskustellaan yhdessä, katsotaan liian pienet vaatteet sivuun, laitetaan ne kiertoon yhdessä päättäen, mitä myydään, mitä annetaan tutuille ja mitä viedään roskiin. 

Ihmiset ovat siitä outoa väkeä, että kun heidät on ensin sysätty vuosiksi sivuun, niin eivät he os

Tyhmänä lapsettomana kysyn, että kun kumppani kysyy minkäkokoinen vaate pitää ostaa lapselle, niin eikö sille voi sanoa että konsultoikoon lapsen päälläolevan puseron niskalappua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On tullut kyllä raivottua miehelle muutamaan kertaan. Yksi tilanne jäi mieleen, kun mies ei ollut ostanut uusia talvikenkiä lapselle(ei ollut rahasta pulaa) ja oli lähdössä lapsen kanssa kirjastoon. Mies väitti, että kengät on ihan hyvät ja lapsi itki, että kengät on niin pienet, ettei villasukka mahdu ja jalka on kauhean kipeä. Kenkä oli tosiaankin ihan liian pieni! 

Vitsi että raivostuin! Huusin niin pirusti. Kyllähän se mies sitten kävi lopulta kenkäostoksilla.

Erotiikan tuollainen vätystely kyllä tappaa ja varmasti raivoaminen myös, mutta minkäs teet, kun muu ei tehoa. Vauvakuume häviää myös tehokkaasti. 

Kohta olet yksinhuoltaja

Ja sinäkö hymyilisit kiltisti, kun lapsi kulkee jalat hiertyneenä liian pienissä kengissä? 

Toinen vaihtoehto on, että ostan ne kengät itse, kuten yleensäkin teen. Tässä tapauksessa olimme sopineet, että mies hommaa ne kengät!

Kengät. Yksi pieni asia, joita on arjessa loputtomasti. Se metatyö ei nimittäin lopu tekemällä, vaan sitä tulee ihan kokoajan lisää!