Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten lapsiperheen metatyötä siirretään miehelle ilman, että lapsi siitä kärsii?
Oma kokemus omasta miehestä on tämä. Jos miehelle sanoo, että tänä syksynä sinä huolehdit lapsen talvivaatteet, niin joko mitään ei tapahdu niiden suhteen eli lapsella ei sitten ole talvivaatteita, tai sitten mies käy ostamassa vain haalarin, joka on väärää kokoa ja jättää hankkimatta pipot, kintaat ja talvikengät ym. Eli lapsi on ilman niitä. Kamala tilanne lapselle, koska ei Suomessa voi olla ilman talvivaatteita. Jos miehelle sanoi, että sinä huolehdit lapsen synttärit tänä vuonna, niin lapsi saa yhden lahjan ja pöydässä on tarjolla suklaalevy. Ja lapsi itkee lohduttomana minulle miksi ei ole kakkua, miksi tänä vuonna ei tullut yhtään vieraita jne. Jos miehelle sanoo, että sinä vastaat wilmasta joulukuun, niin mies kyllä käy lukaisemassa wilman, mutta ei huolehdi wilmaviestien ohjeiden mukaan, että lapsi olisi oikeaan aikaan koulun joulujuhlassa, siellä olisi siistimmät vaatteet päällä, lapsella olisi mukana jotain herkkuja luokan pikkujoulutunnille kuten piti jne. Ja lapsi kärsii tästäkin, tietenkin, ja itkee minulle. Ja meillä sentään on vain yksi lapsi.
Joten, miten perheen metatyötä siirretään miehelle niin, että lapsi ei tässä joudu kärsijäksi?
Kommentit (1631)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juttelin oman mieheni kanssa tästä aiheesta. Yhdessä todettiin, että kyllä - onhan niitä huolehdittavia asioita varsinkin, kun on monta lasta.
Luonnollisesti kuuluu asiaan, että kartoitetaan vaateasiat, luetaan Wilmat ja järjestetään synttärit. Meillä nämä asiat on molempien vastuulla, koska kumpikin on työelämässä.
En tiedä minkälaista arkea ihmiset elää, jos nämä on jommallekummalle jotenkin ylivoimaisia asioita tai ne kuormittavat jotenkin valtaisasti. Ei ole kovin vaikeaa ostaa ennen varsinaisen tarpeen alkamista lapselle niitä ulkovaatteita ihan kokonaisuudessaan, ja kauden loppuessa silmäillä, onko kyseinen kokonaisuus millaisessa kunnossa ja jos kunto on hyvä, voiko mahdollinen pienempi sisarus esimerkiksi hyödyntää vaatepartta vaiko ei. Normaalit ihmiset kommunikoivat, kumpi sen haalarin käy ostamassa, tai voihan sen vaik
"En varmasti ole sen viisaampi kuin toisetkaan, mutta kyllähän tämä haalarihankintojen ympärille sijoittuva valitus tuntuu aika absurdilta."
No eiköhän nää haalarihankinnat tässäkin ole vain esimerkki siitä, mikä voi olla se ongelma. Ei kenenkään elämässä kyse ole vain haalareista. Esimerkki. Ymmärtänet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämäpä vasta haaste. Olen itse kokenut parempana hoitaa itse lasten asiat, sillä mieheni ei niitä muista hoitaa tai hoitaa jotenkin puolittain. Alkuun yritin saada miestä olemaan vastuussa ja aloitteellinen lasten asioissa, mutta tämä tuntui vain tuplaavan oman työmääräni. Nyt lasten asioiden järjestely ja hoito on minun vastuullani. Mieheni kyllä hoitaa lapsia, jos olen päivän tai pari pois kotoa, mutta kaikki metatyö noita päiviä varten jää minulle. Olen asian hyväksynyt, koska näin pääsen oikeasti vähemmällä.
Vastapainoksi olen ulkoistanut miehen vastuulle taloutemme kaikki auto-asiat, remonttiasiat sekä kodin ja tontin huoltotyöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä stressiä sitten puretaan siihen läheisiään eli puolisoon. Samalla tekeytyä keskustelu kyvyttömäksi idiootiksi.
Tässä keskustelussa kyseenalaistetaankin se että miksi ihmeessä se arjen elämänhallinta ja suunnittelu kaatuu äidin niskaan? Kyllä se lapsen hyvinvoinnista
Siksi koska se perus elämänhallinta ei ole mitään työtä. Se on elämää. Siitä selviää suurin osa ihmisistä hyvin helposti stressaamatta yhtään. Ehkä tässäkin kannattaisi miettiä miksi itse ei selviä?
Tämä. Itsekin ihmettelen miksi elämä pitää kokea suorittamiseksi. Me kasvatimme kaksi lasta aikuisiksi kahden uran ohella (molemmat johtavassa asemassa, ylimmässä tuledesiilissä) ilman suvun apuja (isovanhemmat asuivat muualla). Ilman muuta välillä oli kiirettä ja joskus haasteellistakin yhdistää kahdet urat, k
Helppoahan se on, kun on mammonaa niin paljon ettei kultalusikka perseessä haittaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tätä stressiä sitten puretaan siihen läheisiään eli puolisoon. Samalla tekeytyä keskustelu kyvyttömäksi idiootiksi.
Tässä keskustelussa kyseenalaistetaankin se että miksi ihmeessä se arjen elämänhallinta ja suunnittelu kaatuu äidin niskaan? Kyllä se lapsen hyvinvoinnista
Siksi koska se perus elämänhallinta ei ole mitään työtä. Se on elämää. Siitä selviää suurin osa ihmisistä hyvin helposti stressaamatta yhtään. Ehkä tässäkin kannattaisi miettiä miksi itse ei selviä?
Tämä. Itsekin ihmettelen miksi elämä pitää kokea suorittamiseksi. Me kasvatimme kaksi lasta aikuisiksi kahden uran ohella (molemmat johtavassa asemassa, ylimmässä tuledesiilissä) ilman suvun apuja (isovanhemmat asuivat muualla). Ilman muuta välillä oli kiirettä ja joskus haasteellistakin yhdistää kahdet urat, k
Ihanaa, miten jotkut eivät ymmärrä toisten ongelmia, kun elävät tasa-painoisessa parisuhteessa, molemmat vanhemmat osallistuvat lasten asioihin ja molemmilla on vielä hyvät tulot! Niin miten ihmeessä kenelläkään vois olla ongelmia (ilman näitä yksityiskohtia), kun heillä ei! Ja sit väitetään, et ihmisten empaattiauus vähenee varallisuuden myötä. Hmmm miksiköhän?
Vierailija kirjoitti:
No moniko isä oma-aloitteisesti lukee päikyn ja Wilma-viestit ja toimii niiden mukaan? Ennakoi että Emmalle täytyy ostaa ensi kuussa uudet kurikset ja ottaa selvää minkälaiset, mistä ja mitä maksaa? Varmistaa ajoissa että Ainolla on joulujuhlaan sopivat vaatteet ja hankkii tarvittavat? Katsoo ajoissa että luistimet, sukset, kausivaatteet on sopivat ja hankkii tarvittaessa uudet?
Siinä vain muutama esimerkki. Jos nuo hoituu oma-aloitteisesti ja ilman ohjeita ja muistutuksia, niin hieno homma. Silloin perheessä ei kukaan yksinään kuormitu metatöiden alle vaan arki sujuu.
Tossa tuli heti yksi turhuus esiin. Aino voi mennä joulujuhlaan ihan arki vaatteissa. Se ei haittaa Ainoa, Ainon luokkatovereita, opettajaa eikä ketään muutakaan paitsi sinua. Ainon juhla asussa on kyse sinun poseeraamisesta jossa lapsi on väline. Jos se on vain sinulle tärkeää niin älä inise siitä että mies ei reagoi SINUN tarpeeseen poseerata Aino välineenäsi. Jos juhla asu löytyy niin kiva. Jos ei löydy ja ei ehditä tai jakseta ostaa niin ilman pärjätään.
Kuinkahan monta muuta turhuutta päätäsi vaivaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitsemalla miehen, jota lapsi kiinnostaa ja jos ollaan haksahduttu sellaiseen jota ei kiinnostaa niin toteamalla, että kuukausi aikaa muuttaa käytöstä pysyvästi ja sen jälkeen-, tai tilanteen toistuessa pannaan lusikat ilman erillistä varoitusta jakoon? Ei sitten kannata huudella sellaista jota ei pysty pitämään, koska se tuhoaa oman uskottavuuden hyvin tehokkaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Kuis moni mies kuuluu kaikenmailman vauva/ äiti kerhoihin? Kuis monelle miehelle puskee viestiä WAP lastenvaate/ vauva tarjouksista. Kuis moni mies verkostoituu jo neuvolan ohjeistuksesta odottavien äitien kanssa?
Eli tavallaan joo ja tavallaan ei. Se nainen saa mm ne haalaritietoudet hyvin paljon helpommin kuin mies. Mullakin vaimo on varmaan 6 eri WAP ryhmässä. Meille tulossa vauva 2026.
Vähän väliä saa kuulla miten jotain pitää hankkia. Koska Katja kellä 4 lasta on suositellut. Et tavallaan kyllä nää naiset vähän helpommin tämän osaamisen saavat "
No ihan valintakysymyksiä, haluaako selvittää vai ei. Miniä ei ole missään tuollaisessa ryhmässä. Toki heidän parilla kaverilla on jo lapsi. Mut samalla tavalla on pojan kavereilla lapsia. Ja kyllä nämä nuoret miehet myös keskustelevat keskenään. ES
Se että sä et ymmärrä lukemaasi. Ei kukaan ole väittänyt ettå tämä olisi ongelma. Vaan sitä että kyllä usein naiset jo sukupuolen perusteella saavat valtavat määrät tietoa. Kuten nyt vaikka näistä face / WAP ryhmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähes jokaista lasta kiinnostaa, jos kaikilla muilla on nätit juhla-asut ja itsellä se likainen collegepuku. Ihmeellistä, että jotkut luulevat ettei lapset havainnoi ympäristöä.
En nyt lukenut koko ketjua kaikkine kommentteineen. Mutta aika usein käy niin että mies jää vähän ulkopuolelle lapsen vaua iässä. Usein miehet kantavat kortensa kekoon rahallisesti ja tekevät normaalia pidempää päivää. Mikä mielestäni on täysin väärin. Mahdollisimman paljon pitäisi olla kotona perheen kanssa ja vahvistaa perhe suhteita. Tutkimusten mukaan vain on näin että miehet ovat paljon töissä vaua iässä. Näin tulee aika helposti tilanne Äiti ja Lapsi + Isä.
Tästä asetelmasta ptäisi päästä eroon tekemällä yhdessä. Varmasti äidillä tulee usein olo että ei tätä näin voi hoitaa ainahan me ollaan tehty näin ja Isä on ihan ymmällään. Ymmärrän turhautumisesi mutta tuo synttäriesimerkki voisi mennä niin että. Jos minä hoidan kakun niin hoidatko sinä vaikka pomppulinnan tai vaikka siivoat? Eli tuota synttäritapahtumaa voisi lähteä tekemään yhdessä. Ja mielellään niin että suunnitellaan synttärit yhdessä jolloin päästään tuosta Äiti ja Lapsi + Isä asetelmasta eroon.
T:iskä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En nyt lukenut koko ketjua kaikkine kommentteineen. Mutta aika usein käy niin että mies jää vähän ulkopuolelle lapsen vaua iässä. Usein miehet kantavat kortensa kekoon rahallisesti ja tekevät normaalia pidempää päivää. Mikä mielestäni on täysin väärin. Mahdollisimman paljon pitäisi olla kotona perheen kanssa ja vahvistaa perhe suhteita. Tutkimusten mukaan vain on näin että miehet ovat paljon töissä vaua iässä. Näin tulee aika helposti tilanne Äiti ja Lapsi + Isä.
Tästä asetelmasta ptäisi päästä eroon tekemällä yhdessä. Varmasti äidillä tulee usein olo että ei tätä näin voi hoitaa ainahan me ollaan tehty näin ja Isä on ihan ymmällään. Ymmärrän turhautumisesi mutta tuo synttäriesimerkki voisi mennä niin että. Jos minä hoidan kakun niin hoidatko sinä vaikka pomppulinnan tai vaikka siivoat? Eli tuota synttäritapahtumaa voisi lähteä tekemään yhdessä. Ja mielellään niin että suunnitellaan synttärit yhdessä j
On myös miehiä, jotka jättäyvät ulkopuolelle. Äiti-lapsiyksikössä näkee näitä, makaavat sängyllä puhelinta räpläten eivätkä yritäkään olla avuksi synnyttäneelle. Onneksi vähemmistö, aina myötähäpeä.
Vierailija kirjoitti:
Lähes jokaista lasta kiinnostaa, jos kaikilla muilla on nätit juhla-asut ja itsellä se likainen collegepuku. Ihmeellistä, että jotkut luulevat ettei lapset havainnoi ympäristöä.
Minun koulu aikoina se oli vähän nolo olla siellä koulun joulujuhlassa yksi niistä harvoista äitinsä pynttäämistä nysveröistä kun muilla oli perus vaatteet. Ja vaatteiden puhtaus on asia erikseen. Ei liity tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja, en arvostellut sitä, ettet kykene perehtymään lastesi vaatteisiin tarvittavalla tavalla. Vaan sitä, miten määrittelet ne miehet, jotka kykenevät. Hyökkäät siis miesten kimppuun dissaamalla heidän miehisyyttään, koska ovat erilaisia tässä suhteessa sinuun verrattuna.
Ei kyseessä ole hyökkäys ketään kohtaan, vaan naureskelua naiiviudelle, jos ei tajuta tietyntyyppisten ominaisuuksien korreloivan muiden kanssa. Jos mies vaikka meikkaa paljon ja käyttää rakennekynsiä, ja on kiinnostunut Janica-Petterin balettitossujen väristä, se nyt vaan tarkoittaa että todennäköisesti ei ole hetero.
Ei tämä ole mitenkään tuomittava asia, ja kyllä homonkin kanssa voi lapsia tehdä.
Itse ostin heräteostoksena kauppakeskuksesta viimeksi vuosi sitten lapselle pari pokemon-paitaa kun halusi. No, kotona sitten kauhea valitus siitä, etteivä sovi kuosiin, 140 cm eikä 134 cm, jäkätijäkäti nalkun nalkun. Arvaa tekeekö mieli ostaa vaatteita lapsille tuon jälkeen? Suurimmalla osalla tuntemistani perheistä dynamiikka menee juuri noin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä. Itsekin ihmettelen miksi elämä pitää kokea suorittamiseksi. Me kasvatimme kaksi lasta aikuisiksi kahden uran ohella (molemmat johtavassa asemassa, ylimmässä tuledesiilissä) ilman suvun apuja (isovanhemmat asuivat muualla). Ilman muuta välillä oli kiirettä
Ihanaa, miten jotkut eivät ymmärrä toisten ongelmia, kun elävät tasa-painoisessa parisuhteessa, molemmat vanhemmat osallistuvat lasten asioihin ja molemmilla on vielä hyvät tulot! Niin miten ihmeessä kenelläkään vois olla ongelmia (ilman näitä yksityiskohtia), kun heillä ei! Ja sit väitetään, et ihmisten empaattiauus vähenee varallisuuden myötä. Hmmm miksiköhän?
Jäi pointtini näemmä ymmärtämättä, no rautalangasta pikaisesti ennen seuraavaa teamsia. Se, että molemmat osallistuvat tasapuolisesti on seurausta heti alusta asti tehdyistä käytännöistä. Minä naisena en ominut lapsia, suostuin jakamaan vanhempaislomat, hyväksyin, että lastenhoidossa ja kotihommissa on kaksi yhtä oikeaa tapaa toimia, en huomautellut miehen tavoista (täällä jatkuvasti kommentteja, kuinka mies hoitaa asiat väärin tai puolinaisesti, kuka päättää mikä tapa oikein?). Urat nostin esille siksi, että usein väitetään erityisesti uramiesten osallistuvan vähän lastenhoitoon, koska ura, no onnistuu vaikka molemmat tekisivät uraa.
Olen vierestä seurannut kuinka veljestäni löytyy kaksi ihan erilaista persoonaa suhteessa vastuunottoon perheessä. Ensimmäinen vaimonsa halusi jäädä kotiin pitkäksi aikaa, omi lapset ja kodin, veli oli statisti. Kuitenkin nalkutti ja arvosteli kaikesta (kuten täällä useat). Erohan siinä tuli. Veli löysi uuden naisen, menivät naimisiin ja nyt yksi yhteinen lapsikin. He ovat jakaneet kaiken alusta asti ihan sovussa. Ilmapiiri on aivan toisenlainen, paljon rennompi kuin aiemmassa kodissa, vanhemmat lapsetkin viihtyvät ja haluavat asua mieluummin isällään kuin äidillään.
Eli toisten ongelmia voi ymmärtää vaikka ei tarjoakaan pelkkää päänsilitystä. Joskus empaattisuuteen voi sisältyä myös esitys tilanteen korjaamiseksi. Sellainen voisi jossain tapauksessa olla peliinkatsominen: miten käyttäydyn parisuhteessani, saanko käytökselläni kumppanistani positiivisen ja yhteistyöhaluisen puolen esille vai ajanko omalla käyttäytymiselläni hänet viihtymään töissä ja haaveilemaan muunlaisesta elämästä. Parisuhde kun on vuorovaikutusta, enkä oikein usko parisuhteinen ongelmien johtuvan ainoastaan paskoista miehistä. Mutta nyt poistun ja virittäydyn jatkamaan töitä vielä pari tuntia, jatkakaa ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No moniko isä oma-aloitteisesti lukee päikyn ja Wilma-viestit ja toimii niiden mukaan? Ennakoi että Emmalle täytyy ostaa ensi kuussa uudet kurikset ja ottaa selvää minkälaiset, mistä ja mitä maksaa? Varmistaa ajoissa että Ainolla on joulujuhlaan sopivat vaatteet ja hankkii tarvittavat? Katsoo ajoissa että luistimet, sukset, kausivaatteet on sopivat ja hankkii tarvittaessa uudet?
Siinä vain muutama esimerkki. Jos nuo hoituu oma-aloitteisesti ja ilman ohjeita ja muistutuksia, niin hieno homma. Silloin perheessä ei kukaan yksinään kuormitu metatöiden alle vaan arki sujuu.
Tossa tuli heti yksi turhuus esiin. Aino voi mennä joulujuhlaan ihan arki vaatteissa. Se ei haittaa Ainoa, Ainon luokkatovereita, opettajaa eikä ketään muutakaan paitsi sinua. Ainon juhla asussa on kyse sinun poseeraamisesta jossa lapsi on väline. Jos se on vain sinulle tärkeää niin äl
Sinä se jaksat räkyttää turhuudesta. Sinulle on turhaa kaikki mitä et vain viitsi tehdä.
Jätän siis suosiolla vaatteiden ostamisen vaimolle, ei ole keltään pois, eikä hän muuta vaadikaan.
Huomaatteko, kuinka skitsofreenista on vaatia miestä osallistumaan lastenvaatteisiin ainoastaan päästäkseen nalkuttamaan siitä, kuinka väärin tehty?
Eihän nyt joku Reinokaan pyydä 45 kg rakennekynsi-Jemmicaa siirtämään kipsilevyt paikkaan x mahdollisimman tehokkaasti, ainoastaan päästäkseen nalkuttamaan? Hän murahtaa ja siirtää itse, kuten henkisesti aikuiset tekevät!
Miksi pitää "tasa-arvon" nimissä yrittää pakottaa mies tekemään jokin hänelle selvästikin epämieluisa ja epäluonnolliselta tuntuva asia? Kai se mieskin tekee jotain metatyötä tai ihan oikeaakin työtä teidän kotona, johon sinulla ei ole osaa eikä arpaa? Meillä ainakin näin. Voi ihan hyvillä mielin ostaa ne talvivaatteet ja sen jälkeen hyvällä omatunnolla olla välittämättä tippaakaan siitä, mitä meidän talon teknisessä tilassa tapahtuu. Mies hoitakoon insinöörinä sen. Eikö kotitöitä voi jakaa niin, että kumpikin tekee mieluisia hommia? Ja mitä pahaa siinä on, jos ne jakautuukin jonkun sukupuolen mukaan, kunhan kaikki tulee tehtyä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No moniko isä oma-aloitteisesti lukee päikyn ja Wilma-viestit ja toimii niiden mukaan? Ennakoi että Emmalle täytyy ostaa ensi kuussa uudet kurikset ja ottaa selvää minkälaiset, mistä ja mitä maksaa? Varmistaa ajoissa että Ainolla on joulujuhlaan sopivat vaatteet ja hankkii tarvittavat? Katsoo ajoissa että luistimet, sukset, kausivaatteet on sopivat ja hankkii tarvittaessa uudet?
Siinä vain muutama esimerkki. Jos nuo hoituu oma-aloitteisesti ja ilman ohjeita ja muistutuksia, niin hieno homma. Silloin perheessä ei kukaan yksinään kuormitu metatöiden alle vaan arki sujuu.
Tossa tuli heti yksi turhuus esiin. Aino voi mennä joulujuhlaan ihan arki vaatteissa. Se ei haittaa Ainoa, Ainon luokkatovereita, opettajaa eikä ketään muutakaan paitsi sinua. Ainon juhla asussa on kyse sinun poseeraamisesta jossa lapsi on väline. Jos se on vain sinulle tärkeää niin äl
Tuli mieleen eräs tuttu perhe, jossa mies on hiljainen ja alistuva. Nainen määrää aivan kaikesta, ja osoittaa miehelle kaikki kotityöt, mitä hänen tulee tehdä. Sen jälkeen sättii tätä avoimesti siitä, miten tekee huonosti/väärin.
Kauhea parisuhdedynamiikka, sääliksi käy. En ymmärrä, miksi on vapaaehtoisesti tuollaisen pirttihirmun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä te oikein löydätte näitä miehiänne? Äidin helman alta?
Löysin miehen yhteisen harrastuksen kautta. Hän oli jo 30 kun tavattiin, oli asunut pitkään yksin ja huolehti hyvin asuntonsa kotityöt ihan itse, oli hyvässä työssä ja hoiti vastuullisesti työnsä jne. Äitään tapasi satunnaisesti lähinnä käymällä äitinsä luona joskus kahvilla tms. Ihan tavallinen hyvä mies minusta. En minä arvannut, että vastuullisuus ei sitten kanna mihinkään lapseen liittyvään, vaikka hän nimenomaan lapsen ja perheen halusi. Ap
Kodin- ja lastenhoitoon on kaksi tapaa: naisen ja väärä.
Tätä on naisten todella vaikea tunnistaa ja mahdoton tunnustaa, että jos ei t ä s m ä l l e e n kuin nainen, niin sitten se on vain ja ainoastaan väärin. Ei, on väärin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää "tasa-arvon" nimissä yrittää pakottaa mies tekemään jokin hänelle selvästikin epämieluisa ja epäluonnolliselta tuntuva asia? Kai se mieskin tekee jotain metatyötä tai ihan oikeaakin työtä teidän kotona, johon sinulla ei ole osaa eikä arpaa? Meillä ainakin näin. Voi ihan hyvillä mielin ostaa ne talvivaatteet ja sen jälkeen hyvällä omatunnolla olla välittämättä tippaakaan siitä, mitä meidän talon teknisessä tilassa tapahtuu. Mies hoitakoon insinöörinä sen. Eikö kotitöitä voi jakaa niin, että kumpikin tekee mieluisia hommia? Ja mitä pahaa siinä on, jos ne jakautuukin jonkun sukupuolen mukaan, kunhan kaikki tulee tehtyä?
Eihän siinä ole mitään väärää. Kumpikin vaan pitää huolen, että on aina kotona ja terveenä. Siinä ei toinen lähde syystä tai toisesta minnekään viikoiksi. Ei, vaikka työnantaja käskisi tai joutuisi autokolariin ja lääkäri ehdottaisi teholle menemistä.
Alue: Aihe vapaa
"No minkä takia niihin äitikerhoihin tai faceryhmiin pitää kuulua? Miksi pitää liittää itsensä johonkin lastenvaatemerkin mainoslistalle ja lukea niitä kuin piru Raamattua? Eikö teillä ole ystäviä, sukua, opiskelukavereita, työyhteisöä, naapureita? Kas siinäpä verkosto. Ja tietysti jos ei ole, niin hyvähän se on verkostoitua.
Tässä erittäin hyvin nyt nähdään se, kuinka ihminen ihan itse luo ongelmansa."
Mikä siis mielestäsi tässä on ongelma?
Toiset kuuluu ryhmiin, toisilla on verkostoto ilman wappia. Ongelma siis on...mikä?