Lue keskustelun säännöt.
Miten lapsiperheen metatyötä siirretään miehelle ilman, että lapsi siitä kärsii?
Oma kokemus omasta miehestä on tämä. Jos miehelle sanoo, että tänä syksynä sinä huolehdit lapsen talvivaatteet, niin joko mitään ei tapahdu niiden suhteen eli lapsella ei sitten ole talvivaatteita, tai sitten mies käy ostamassa vain haalarin, joka on väärää kokoa ja jättää hankkimatta pipot, kintaat ja talvikengät ym. Eli lapsi on ilman niitä. Kamala tilanne lapselle, koska ei Suomessa voi olla ilman talvivaatteita. Jos miehelle sanoi, että sinä huolehdit lapsen synttärit tänä vuonna, niin lapsi saa yhden lahjan ja pöydässä on tarjolla suklaalevy. Ja lapsi itkee lohduttomana minulle miksi ei ole kakkua, miksi tänä vuonna ei tullut yhtään vieraita jne. Jos miehelle sanoo, että sinä vastaat wilmasta joulukuun, niin mies kyllä käy lukaisemassa wilman, mutta ei huolehdi wilmaviestien ohjeiden mukaan, että lapsi olisi oikeaan aikaan koulun joulujuhlassa, siellä olisi siistimmät vaatteet päällä, lapsella olisi mukana jotain herkkuja luokan pikkujoulutunnille kuten piti jne. Ja lapsi kärsii tästäkin, tietenkin, ja itkee minulle. Ja meillä sentään on vain yksi lapsi.
Joten, miten perheen metatyötä siirretään miehelle niin, että lapsi ei tässä joudu kärsijäksi?
Kommentit (1463)
501/1463
|
08.12.2025 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Metatyö, ajatusten sanoittaminen, kohtaanto, resonointi, ja mitä muuta. Kuinka vaikeaa aloittajan arki oikeasti on? Ilmeisesti mies tuo leivän pöytään ja pikkurouva siellä koettaa nyt jotenkin rimpuilla irti perusarjesta kun hommat ei suju niinkuin yhdessä päätettiin.
Sun ukko on kyllästynyt siihen miten sä määräät ja haluat asioiden olevan. Ei sillä vikaa ole päässä vaan sulla.
Selkeät ohjeet, muistilaput eikä mitään pilvipalveluappsseja kalentirissa, suukko poskelle aamulla ja bisse/pihvi/makkara silloin tällöin odottelemassa hikistä, väsynyttä ja pitkää päivää tekevää miestä niin alkaa tapahtua muutoksia.
Älä oleta, älä vaadi jos ei ole tarve, älä ole nössö, älä luule että kaikki tapahtuu sun mielen mukaan. Vaali sitä miestä. Sitten se tuo kukkia tai suklaata tai mistä ikinä tykkäätkään. Silleen se arvostaa sua vaikka ei muuta osaisi. Tai no osaa puhdistaa lavuaarin hiuksista ja vaihtaa renkaat autoon ja se on sen duuni jonka se ottaa tosissaan.
Ohjeistus, ymmärrys ja maltti. Niitä normaali mies tarvitsee naiselta. Silloin tällöin myös pussailua ja silmien räpsytystä makuuhuoneessa. Sitten ne on tyytyväisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen niin kiitollinen mun vaimosta tämän ketjun ansiosta. Kelatkaa me ollaan ostettu vaatteita ja haalarit ihan vaan kauppareissulla. Koko proseduuriin meni muutamia minuutteja. Synttäritkin ollaan järjestetty 14 kertaa ilman mitään draamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen voisi mikromanageroida vähemmän puolisoaan ja tämän tapaa toteuttaa isyyttään. Mitä sitten, jos isä unohtaa kakun mutta on aidosti läsnä lapselleen kun äiti vaan suorittaa itsensä uuvuksiin ja vaatii samaa puolisoltaan?
Joskus saattaa olla hyvä katsoa peiliin ja vähän höllättä. Lapsi ei mene rikki, jos ei saa juuri sitä, mitä haluaa esim. autokakkua ja tilalla onkin jäätelöä.
Mitä isä sitten laittaa tarjolle lapsen syntymäpäivänä? En kyllä ymmärrä, miten synttärikakun voi unohtaa. Tahallaan niin voi tehdä, mutta unohtaa ei voi.
Isä menee lapsen kanssa ulos syömään ja viettää mieluummin laatuaikaa kuin poseraa sukulaisille kakkujen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tämäpä juuri. Olin sinkku 6v . Asuin yksin. Ex tuli kylään häneen teki vaikutus siisteys. Hän kertoi tästä itse.
Noh 10v myöhemmin. Me tapeltiin siitä kun saatoin ottaa vaan yhtä-äkkiä imurin ja imuroida talon. Oikea oppisesti olisi pitänyt pyyhkiä ensin pölyt tasoilta ja ovien päältä.. Eli mä imuroin tein meidän kodin siistiksi. Ex tuli ja mitätöi koko homman tutkimalla oven karmia, täällä on pölyä..
Siis tuohan on ihan peruslogiikkaa että siivotaan ns. ylhäältä alas. Eri asia jos imuroit jonkin akuutin sotkun lattialta, kunhan tekee hyvin niin ei tarvitse olla pikkutarkka. Mutta jos aiot oikeasti olla avulias niin olisit tehnyt ekalla kerralla kunnolla, eikä niin että exäsi joutuu sitten muiden kotitöiden lomasta imuroimaan jälkee
Eihän noin voi tehdä. Herranjumala ihan laitonta 😭
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtamalla miestä, tuo sinun nykyinen ei älyä sädehdi.
Hän nyt kuitenkin esim. töissä on ihan pätevä, huolehtii siellä hyvin laajasti kaikenlaisia asioita ja vastaa työssään itsenäisesti isosta kokonaisuudesta. Yliopistotutkinnonkin suoritti. Eli kyllä hänellä älyä pitäisi olla. Ap
Voi kultapieni kun se sun ukkosi EI HALUA hoitaa lapsen asioita koska sitä EI KIINNOSTA lapsenne hyvinvointi. Oksettava tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen voisi mikromanageroida vähemmän puolisoaan ja tämän tapaa toteuttaa isyyttään. Mitä sitten, jos isä unohtaa kakun mutta on aidosti läsnä lapselleen kun äiti vaan suorittaa itsensä uuvuksiin ja vaatii samaa puolisoltaan?
Joskus saattaa olla hyvä katsoa peiliin ja vähän höllättä. Lapsi ei mene rikki, jos ei saa juuri sitä, mitä haluaa esim. autokakkua ja tilalla onkin jäätelöä.
Mitä isä sitten laittaa tarjolle lapsen syntymäpäivänä? En kyllä ymmärrä, miten synttärikakun voi unohtaa. Tahallaan niin voi tehdä, mutta unohtaa ei voi.
Jos unohtaa kakun, niin takuulla unohtaa jäätelönkin. Ja mikä ihme miehillä siinä on, ettei mitenkään, millään voi huomioida EDES OMAA LASTAAN sen verran, että hankkisi sen toiveiden mukaisen autokakun. En voi käsittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen voisi mikromanageroida vähemmän puolisoaan ja tämän tapaa toteuttaa isyyttään. Mitä sitten, jos isä unohtaa kakun mutta on aidosti läsnä lapselleen kun äiti vaan suorittaa itsensä uuvuksiin ja vaatii samaa puolisoltaan?
Joskus saattaa olla hyvä katsoa peiliin ja vähän höllättä. Lapsi ei mene rikki, jos ei saa juuri sitä, mitä haluaa esim. autokakkua ja tilalla onkin jäätelöä.
Mitä isä sitten laittaa tarjolle lapsen syntymäpäivänä? En kyllä ymmärrä, miten synttärikakun voi unohtaa. Tahallaan niin voi tehdä, mutta unohtaa ei voi.
Keksei, karkkia, limua, sipsiä, karkkia, pullaa, suklaata ym eihän noi kakarat edes syö kakkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen niin kiitollinen mun vaimosta tämän ketjun ansiosta. Kelatkaa me ollaan ostettu vaatteita ja haalarit ihan vaan kauppareissulla. Koko proseduuriin meni muutamia minuutteja. Synttäritkin ollaan järjestetty 14 kertaa ilman mitään draamaa.
Moni mies saisi ollakin kiitollinen vaimostaan. Sinunkin on miettinyt valmiiksi, milloin uusi haalari pitää ostaa, ja osaa järjestää sujuvasti synttäreitä. Kysymys onkin, onko vaimosi kiitollinen sinusta. Minä olen miehestäni, eli hän oikeasti on järjestänyt synttäreitä, joten tietää mitä se vaatii. Ja sen, että aina joskus niihin liittyy draamaa. Lapsille synttärit on usein elämän suurimpia draaman aiheuttajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtamalla miestä, tuo sinun nykyinen ei älyä sädehdi.
Hän nyt kuitenkin esim. töissä on ihan pätevä, huolehtii siellä hyvin laajasti kaikenlaisia asioita ja vastaa työssään itsenäisesti isosta kokonaisuudesta. Yliopistotutkinnonkin suoritti. Eli kyllä hänellä älyä pitäisi olla. Ap
Kysyin kerran mieheltä, sanooko pomo sille joka aamu, että nyt pitäisi käynnistää läppäri ja näyttääkö pomo, mistä pitää painaa.
Ymmärrän, että tilanne turhauttaa. Tämän vuoksi meilläkin on vain yksi lapsi. Itseäni auttoi, kun hyväksyin asian. Eihän se oikein ole, mutta vitutus väheni. Toisaalta lapsikin alkaa olla jo aika iso, kun on 12-vuotias. Lopputuloksena mulla on läheisemmät välit lapsen kanssa kuin miehellä. Arvostan omia hyviä välejä lapseen. Hänen kanssaan on tosi hienoa viettää aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen voisi mikromanageroida vähemmän puolisoaan ja tämän tapaa toteuttaa isyyttään. Mitä sitten, jos isä unohtaa kakun mutta on aidosti läsnä lapselleen kun äiti vaan suorittaa itsensä uuvuksiin ja vaatii samaa puolisoltaan?
Joskus saattaa olla hyvä katsoa peiliin ja vähän höllättä. Lapsi ei mene rikki, jos ei saa juuri sitä, mitä haluaa esim. autokakkua ja tilalla onkin jäätelöä.
Mitä isä sitten laittaa tarjolle lapsen syntymäpäivänä? En kyllä ymmärrä, miten synttärikakun voi unohtaa. Tahallaan niin voi tehdä, mutta unohtaa ei voi.
Jos unohtaa kakun, niin takuulla unohtaa jäätelönkin. Ja mikä ihme miehillä siinä on, ettei mitenkään, millään voi huomioida EDES OMAA LASTAAN sen verran, että hankkisi sen toiveiden mukaisen autokakun. En voi käsittää.
Ehkä se ei osaa priorisoida ja putosi kärryiltä, sitä mukaa kun vaatimusten määrä kasvoi. Hoitanut jotain kahta muuta vaimon tai jonkun muun vaatimaa asiaa, eikä tajua, että joku kakku olisi pitänyt olla ensisijainen. Yritti ja luuli tekevänsä hyvää ja oikein mutta sekään ei riitä.
En nyt pääse yli tästä pöly asiasta. En ole tänä vuonna ylätasoilta pyyhkinyt pölyjä kertaakaan. Nyt just etsin sitä pölyä. Vetelen kaappien ja ovien päällä sormea. En vaan kerta kaikkiaan löydä sitä pölyä muualta kuin ikkunalaudoilta. Niihin sitä jostain syystä kertyy. Muualta en vaan kerta kaikkiaan löydä. Ja mulla on vielä koirakin.
Jos joku on kovin usein pölyjä pyyhkimässä niin se on kyllä ihan vaan joku pakkomielle. Ei siellä mitään pölyä ole. Ja se että pölypää vielä haluaisi sairauttaan levittää puolisoonsa on aika huolestuttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaihtamalla miestä, tuo sinun nykyinen ei älyä sädehdi.
Hän nyt kuitenkin esim. töissä on ihan pätevä, huolehtii siellä hyvin laajasti kaikenlaisia asioita ja vastaa työssään itsenäisesti isosta kokonaisuudesta. Yliopistotutkinnonkin suoritti. Eli kyllä hänellä älyä pitäisi olla. Ap
Kysyin kerran mieheltä, sanooko pomo sille joka aamu, että nyt pitäisi käynnistää läppäri ja näyttääkö pomo, mistä pitää painaa.
Ymmärrän, että tilanne turhauttaa. Tämän vuoksi meilläkin on vain yksi lapsi. Itseäni auttoi, kun hyväksyin asian. Eihän se oikein ole, mutta vitutus väheni. Toisaalta lapsikin alkaa olla jo aika iso, kun on 12-vuotias. Lopputuloksena mulla on läheisemmät välit lapsen kanssa kuin miehellä. Arvostan omia hyviä välejä lapseen. Hänen kanssaan on tosi hienoa viettää
Eka kappale tossa: henkistä väkivaltaa sulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni nainen voisi mikromanageroida vähemmän puolisoaan ja tämän tapaa toteuttaa isyyttään. Mitä sitten, jos isä unohtaa kakun mutta on aidosti läsnä lapselleen kun äiti vaan suorittaa itsensä uuvuksiin ja vaatii samaa puolisoltaan?
Joskus saattaa olla hyvä katsoa peiliin ja vähän höllättä. Lapsi ei mene rikki, jos ei saa juuri sitä, mitä haluaa esim. autokakkua ja tilalla onkin jäätelöä.
Mitä isä sitten laittaa tarjolle lapsen syntymäpäivänä? En kyllä ymmärrä, miten synttärikakun voi unohtaa. Tahallaan niin voi tehdä, mutta unohtaa ei voi.
Pussi sipsiä ja toinen karkkia. Valmiita keksejä ja muuta kaupasta. Ei ne lapset ihmeitä kaipaa. Itse en leivo lainkaan. Ei huvita. Kakut on turhia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan, että teette aluksi vaikka puolen vuoden ajan yhdessä nämä kuvaamasi työt. Istutte keittiön pöydän ääreen, juttelette, ideoitte, kirjoitatte kalenteriin kuka tekee mitä ja milloin. Anna tilaa isän mielipiteille, esim synttäreillä ei tarvita välttämättä kakkua, jos isä on ideoinut jäätelöbuffetin tms.
Kyse on kuitenkin aapeen ilmeisesti jo kouluikäisen lapsen synttäreistä. Jos lapselle on tärkeää, että synttärinä on nimenomaan kakku, niin eikö sitä voi kuunnella ja hankkia kakun eikä jotain jäätelöbuffaa, mitä lapsi ei halua. Ei ne synttärit ole iskää vaan lasta varten.
Tajuavatkohan miehet tätä? Minä sain isältä lahjaksi hänen harrastusvälineitään. Siis tyttönä, jotain kalastusvälineitä. Kaikki miehet eivät yksinkertaisesti kykene empatiaan eivätkä myöskään välitä vittuakaan.
Jos hän toivoi sinusta kalastuskaveria, ja tämä oli hänen keinonsa esittää asia? Uskoi varmaan, että jos kysyy suoraan, vastauksena tulee "hyii ei ikinä tollasta kamalaa, yöökkk, ootsä ihan pimee!!!" eikä halunnut kuulla paitsi rakkaan harrastuksensa myös itsensä aliarvioimista ja haukkumista.
Että keneltäköhän tässä se empatia puuttuu?
Itse opetin miestä kuten opettaisin lastakin. Omat vanhempansa tehneet karhunpalveluksen, kaikki tehty ja annettu valmiina. Mitä pitää ottaa huomioon, mihin mennessä jne. Kysymyksiin en vastaa muuta kuin kysymyksillä, kannustan itse ajattelemaan. Mitä varten tätä tarvitset? Missä viimeksi tavaraa käytit? Mitä kysymyksiä kannattaa kysyä itseltäsi, jotta tavaran sijainti löytyisi? Jos epäonnistuu, kyselen mitä tapahtui, miksi näin olettaa asian olevan, mitä kannattaisi ensi kerralla tehdä toisin jne.
Tämä toki onnistuu, koska hyvä mies muuten ja löytyy tahtoa yrittää. Mutta kyllähän me naiset joudumme aika paljon vastuuta noista miehistä ottamaan. Mutta en suostu tekemään toisen puolesta, aluksi autan ajattelemaan mutta lopulta en sitäkään.
totta on, rapsuta minun selkää niin rapsutan sitte siun selkää . ei piä aina suorittaa sitä yhteiseloa tuolleen miten osa kuvitellee . elämisen malli on otettu jostahin salatuista elämistä ja sitten on aina kaikkia hankaluuksia ja kehnäystä ja ties mitä
eikä se mies opi jos ei sano mitä tehä ja mitä ei
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdotan, että teette aluksi vaikka puolen vuoden ajan yhdessä nämä kuvaamasi työt. Istutte keittiön pöydän ääreen, juttelette, ideoitte, kirjoitatte kalenteriin kuka tekee mitä ja milloin. Anna tilaa isän mielipiteille, esim synttäreillä ei tarvita välttämättä kakkua, jos isä on ideoinut jäätelöbuffetin tms.
Kyse on kuitenkin aapeen ilmeisesti jo kouluikäisen lapsen synttäreistä. Jos lapselle on tärkeää, että synttärinä on nimenomaan kakku, niin eikö sitä voi kuunnella ja hankkia kakun eikä jotain jäätelöbuffaa, mitä lapsi ei halua. Ei ne synttärit ole iskää vaan lasta varten.
Tajuavatkohan miehet tätä? Minä sain isältä lahjaksi hänen harrastusvälineitään. Siis tyttönä, jotain kalastusvälineitä. Kaikki mie
Jos hän toivoi sinusta kalastuskaveria, ja tämä oli hänen keinonsa esittää asia? Uskoi varmaan, että jos kysyy suoraan, vastauksena tulee "hyii ei ikinä tollasta kamalaa, yöökkk, ootsä ihan pimee!!!" eikä halunnut kuulla paitsi rakkaan harrastuksensa myös itsensä aliarvioimista ja haukkumista.
Että keneltäköhän tässä se empatia puuttuu?
Tuossa ei ollut kyse kahdesta aikuisesta vaan vanhemmasta ja lapsesta. Normaali vanhempi yrittäisi ilahduttaa lastaan, ei itseään lapsen syntymäpäivänä.
Joo, minäkin lupasin hankkia meille ruohonleikkurin. Ostin semmosen kivan pienen akkukäyttöisen. Jotain se ukko mutisi sen jälkeen, että meillä on pihaa ja nurmikkoa puolisen hehtaaria ja ei toi riitä. No mut sehän on ruohonleikkuri, miksi se suuttui. Syntymäpäivälahjaksi ostin pilkkisaappaat, kokoa 41. Taas alkoi mutina että hänellä on 44 jalka. No mistä minä sen olisin tiennyt ja eiköhän nuo nyt silti mahdu.
Sit viime talvena valitti kun en tee lumitöitä. No tein sitten ja siitäkin valitti. Kuulemma kolasin lumia pihatielle. Ihme äijä, jos ei kelpaa niin tehköön itse. Kaljakin oli kuulemma väärän merkkistä, ei kelvannut Coop.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua, koska perheessämme on sama tilanne. Ja vastaukseni on, etten tiedä. Vanhempi lapsista lähestyy täysi-ikäisyyttä ja nuorempi on vasta alakoulussa.
Mieheni on ostanut vanhemmalle lapselle yhdet talvikengät. Ei maksa harrastuksia, ei käy kaupassa oma-aloitteisesti.
Ainoitakaan synttärijuhlia ei ole järjestänyt eikä maksanut. Myös joulut yms. on täysin minun vastuullani.
Maksan 3/4 perheen menoista. Vain asuntolaina menee tasan puoliksi.
On varmaan sanomattakin selvää, että vihaan miestäni. Mieheni kaipaa läheisyyttä minä lähinnä eroa.
Jos sanot, että harrastuksesta tulee nyt tämä maksu, maksatko? Niin vastaako mies en? Kyllä kummankin vanhemman tulee osallistua lapsen elatukseen.
Vai meneekö niin, että lasku tulee nimelläsi, mies ei tiedä siitä ja maksat etkä sano mitään? Eli miehen pitäisi arvata, mil
Hänen mielestään lapset eivät tarvitse harrastuksia. Kerran annoin harrastusmaksut hänelle maksettavaksi ja sain seuraavana kuuna maksumuistutuksen maksamattomista harrastusmaksuista. Se oli todella noloa!
Mies pitää kyllä lasten harrastuksia hyvinä ja kehittävinä. Välollä vinoilee, ettei hän maksa, koska ei ole valinnut lasten harrastuksia.
Lapset ovat valinneet liikunta- ja musiikkiharrastukset itse.