Lue keskustelun säännöt.
Miten lapsiperheen metatyötä siirretään miehelle ilman, että lapsi siitä kärsii?
Oma kokemus omasta miehestä on tämä. Jos miehelle sanoo, että tänä syksynä sinä huolehdit lapsen talvivaatteet, niin joko mitään ei tapahdu niiden suhteen eli lapsella ei sitten ole talvivaatteita, tai sitten mies käy ostamassa vain haalarin, joka on väärää kokoa ja jättää hankkimatta pipot, kintaat ja talvikengät ym. Eli lapsi on ilman niitä. Kamala tilanne lapselle, koska ei Suomessa voi olla ilman talvivaatteita. Jos miehelle sanoi, että sinä huolehdit lapsen synttärit tänä vuonna, niin lapsi saa yhden lahjan ja pöydässä on tarjolla suklaalevy. Ja lapsi itkee lohduttomana minulle miksi ei ole kakkua, miksi tänä vuonna ei tullut yhtään vieraita jne. Jos miehelle sanoo, että sinä vastaat wilmasta joulukuun, niin mies kyllä käy lukaisemassa wilman, mutta ei huolehdi wilmaviestien ohjeiden mukaan, että lapsi olisi oikeaan aikaan koulun joulujuhlassa, siellä olisi siistimmät vaatteet päällä, lapsella olisi mukana jotain herkkuja luokan pikkujoulutunnille kuten piti jne. Ja lapsi kärsii tästäkin, tietenkin, ja itkee minulle. Ja meillä sentään on vain yksi lapsi.
Joten, miten perheen metatyötä siirretään miehelle niin, että lapsi ei tässä joudu kärsijäksi?
Kommentit (983)
Vierailija kirjoitti:
Jos mies osaa ostaa ulkoiluvaatteet itselleen, niin hän osaa ostaa ne myös lapselle. Vaatteen pitää olla sopivan kokoinen, että siinä pystyy liikkumaan. Lapsen pitää pysyä kuivana ja lämpimänä. Talveksi ei osteta syyshaalaria vaikka se olisi kivan keltainen ja halpa Prismassa.
Jos on rahaa, niin lapelle saa vaatteet helpoiten, kun vie lapsen lastenvaatekauppaan ja sanoo myyjälle, että koko vaatekerta, kiitos. Pienituloinen joutuu käyttämään paljon enemmän aikaa ja vaivaa.
Näinhän sitä ajattelisi. Silti tiedän useankin aikuisen, neljäkymppisen miehen jolle edelleen äiti (!) tulee pesemään pyykit tai ostaa vaatteet valmiiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mies osaa ostaa ulkoiluvaatteet itselleen, niin hän osaa ostaa ne myös lapselle. Vaatteen pitää olla sopivan kokoinen, että siinä pystyy liikkumaan. Lapsen pitää pysyä kuivana ja lämpimänä. Talveksi ei osteta syyshaalaria vaikka se olisi kivan keltainen ja halpa Prismassa.
Jos on rahaa, niin lapelle saa vaatteet helpoiten, kun vie lapsen lastenvaatekauppaan ja sanoo myyjälle, että koko vaatekerta, kiitos. Pienituloinen joutuu käyttämään paljon enemmän aikaa ja vaivaa.
No eihän tämä onnistunut jollain kun vaimo oli sanonut koko x ja myyjä sanoi koko y niin vaimolle ei voinut pistää hanttiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole siitä minkälainen haalari pitää olla vaan siitä että sitä haalaria ei isä tajua mennä edes ostamaan ellei äiti sano isälle että mene ostamaan haalari.
Jos mies on aina ollut näin kädetön urpo, miksi ihmeessä sellaisen kanssa on hankkinut lapsia? Vai onko niin, että mamma oli alkuun mieluusti supermamma eikä antanut miehelle tilaa opetella isäksi. Ja nyt sitten muutaman vuoden päästä alkaa uuvuttaa, ja siitä on hyvä syyttää miestä?
Joo äidin vika että on valinnut lapsilleen huonon isän. Äidin pitää toimia jatkossa paremmin. Hyi niitä äitejä, kun eivät osaa toimia paremmin. Vai mitä?
No kyllä, aivan näin. Vai kenen vika se sitten on, että on valinnut avuttoman miehen lastensa isäksi? Jonkun muun?
Mun täytyy tunnustaa, että minä olen meidän perheessä se ns. pihalla oleva vanhempi ja mies se, joka on kartalla ihan kaikesta. Minulla on niin vaativa työ, etten ehdi jatkuvasti lukea Wilmaa tai muita vastaavia tai jos luen, niin saatan siltikin unohtaa. Synttärit olen kyllä joka vuosi järjestänyt, koska olen sellaisessa miestä parempi, mutta kaikki ns. ikävämmät asiat hoitaa meillä lapsen isä. Ollaan kyllä keskusteltu asiasta ja olen koittanut tsempata tässä asiassa, että jako menisi vähän tasapuolisemmin. En osaa sanoa oikein muuta kuin että teidän tulee vakavasti keskustella asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis kyllä aina pirun kiva kuulla sen toisen osapuolen näkemys.
Meillä vaimon kanssa sovitaan just esim näistä vaate ostoksista. Minä ostan lasten talvivaatteet. No syyskuussa alkaa mäkätys kun +15. Lokakuussa kun +10 hermo menee ja hän on käynyt ostamassa kuteet. Joulu/ tammikuussa ne sitten menee käyttöön.
Tätä on tapahtunut ihan älyttömän usein meidän pitkän liiton aikana. Kaikki pitäisi hoitaa heti vaikka ei ole mitään kiirettä.
No sitten kun joskus joulukuussa raahaudut jos ensimmäisten pakkasten jälkeen ostamaan niitä kuteita niin luuletko, että kaikkia kokoja enää on saatavilla? Ei. Esim poikien koko 134 on ihan kiven alla kaikessa - T: kokemusta tältä talvelta
Give me at break. Kauppoja on ihan v....i nettikaupat toimittaa vrk haalari ku haalarin kotiin. Mitään muuta tossa kitinässä ei ole taustalla kuin halu hallita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole siitä minkälainen haalari pitää olla vaan siitä että sitä haalaria ei isä tajua mennä edes ostamaan ellei äiti sano isälle että mene ostamaan haalari.
Jos mies on aina ollut näin kädetön urpo, miksi ihmeessä sellaisen kanssa on hankkinut lapsia? Vai onko niin, että mamma oli alkuun mieluusti supermamma eikä antanut miehelle tilaa opetella isäksi. Ja nyt sitten muutaman vuoden päästä alkaa uuvuttaa, ja siitä on hyvä syyttää miestä?
Melko kädetön urpo pitää kyllä olla jos ei osaa puoliaan pitää ja ottaa sitä tilaansa opetella isäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies osaa ostaa ulkoiluvaatteet itselleen, niin hän osaa ostaa ne myös lapselle. Vaatteen pitää olla sopivan kokoinen, että siinä pystyy liikkumaan. Lapsen pitää pysyä kuivana ja lämpimänä. Talveksi ei osteta syyshaalaria vaikka se olisi kivan keltainen ja halpa Prismassa.
Jos on rahaa, niin lapelle saa vaatteet helpoiten, kun vie lapsen lastenvaatekauppaan ja sanoo myyjälle, että koko vaatekerta, kiitos. Pienituloinen joutuu käyttämään paljon enemmän aikaa ja vaivaa.
Näinhän sitä ajattelisi. Silti tiedän useankin aikuisen, neljäkymppisen miehen jolle edelleen äiti (!) tulee pesemään pyykit tai ostaa vaatteet valmiiksi.
Joo ihan varmasti tiedät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annoin Wilman isälle hoidettavaksi. Kerroin, että minä en avaa sitä ollenkaan. Ajattelin, että tämä yksi kokonaisuus ei voi olla ylivoimainen. Luurillaan roikkuu kuitenkin ja sieltä tulee selvät ohjeet, jos pitää jotenkin reagoida. Aina kun kysyin, kaikki oli kunnossa eikä mitään ihmeellistä sen tiimoilta.
Seurauksena opettajan suuri huoli, epäilykset vanhempien jaksamisesta ja/tai toimintakyvyn ja arjenhallinnan puutteista ja lasu.
V**utti, armottomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole siitä minkälainen haalari pitää olla vaan siitä että sitä haalaria ei isä tajua mennä edes ostamaan ellei äiti sano isälle että mene ostamaan haalari.
Jos mies on aina ollut näin kädetön urpo, miksi ihmeessä sellaisen kanssa on hankkinut lapsia? Vai onko niin, että mamma oli alkuun mieluusti supermamma eikä antanut miehelle tilaa opetella isäksi. Ja nyt sitten muutaman vuoden päästä alkaa uuvuttaa, ja siitä on hyvä syyttää miestä?
Joo äidin vika että on valinnut lapsilleen huonon isän. Äidin pitää toimia jatkossa paremmin. Hyi niitä äitejä, kun eivät osaa toimia paremmin. Vai mitä?
No kyllä, aivan näin. Vai kenen vika se sitten on, että on valinnut avuttoman miehen lastensa isäksi
Valitseehan miehetkin puolisoksi naisen, joka lihoo, leikkaa hiukset lyhyiksi, syö suklaata, ei kiinnostu seksistä, saa raskausarpia ja venyneet rinnat. Ihan turhaan valittavat, itsehän he ovat naisen valinneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole siitä minkälainen haalari pitää olla vaan siitä että sitä haalaria ei isä tajua mennä edes ostamaan ellei äiti sano isälle että mene ostamaan haalari.
Jos mies on aina ollut näin kädetön urpo, miksi ihmeessä sellaisen kanssa on hankkinut lapsia? Vai onko niin, että mamma oli alkuun mieluusti supermamma eikä antanut miehelle tilaa opetella isäksi. Ja nyt sitten muutaman vuoden päästä alkaa uuvuttaa, ja siitä on hyvä syyttää miestä?
Melko kädetön urpo pitää kyllä olla jos ei osaa puoliaan pitää ja ottaa sitä tilaansa opetella isäksi.
Niinpä. Peräänkuulutan nyt kuitenkin sitä äitiliinin pohdintaa omasta vastuustaan ja osuudestaan siihen, että ollaan tässä tilanteessa nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis kyllä aina pirun kiva kuulla sen toisen osapuolen näkemys.
Meillä vaimon kanssa sovitaan just esim näistä vaate ostoksista. Minä ostan lasten talvivaatteet. No syyskuussa alkaa mäkätys kun +15. Lokakuussa kun +10 hermo menee ja hän on käynyt ostamassa kuteet. Joulu/ tammikuussa ne sitten menee käyttöön.
Tätä on tapahtunut ihan älyttömän usein meidän pitkän liiton aikana. Kaikki pitäisi hoitaa heti vaikka ei ole mitään kiirettä.
No sitten kun joskus joulukuussa raahaudut jos ensimmäisten pakkasten jälkeen ostamaan niitä kuteita niin luuletko, että kaikkia kokoja enää on saatavilla? Ei. Esim poikien koko 134 on ihan kiven alla kaikessa - T: kokemusta tältä talvelta
Tämä on totta. Sitten kun menet marraskuussa etsimään, voi olla että siellä tangossa on vain hajakokoja. Kuten moni muukin asia, myös kausivaatteet tulevat myyntiin jo juhannuksena ja jos haluat varmistaa, että saa varmasti tietyn koon, niin kyllä se vaan yleensä pitää ostaa etukäteen jonkin verran. Siitä vaan sitten etsimään viime tingassa ja ajamaan liikkeestä toiseen kokojen perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelma on sinä.
Sinä olet hankkinut lapsen tyhmän uusavuttoman miehen kanssa.
Eipä tuo tuosta tule parantumaan. Sori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies osaa ostaa ulkoiluvaatteet itselleen, niin hän osaa ostaa ne myös lapselle. Vaatteen pitää olla sopivan kokoinen, että siinä pystyy liikkumaan. Lapsen pitää pysyä kuivana ja lämpimänä. Talveksi ei osteta syyshaalaria vaikka se olisi kivan keltainen ja halpa Prismassa.
Jos on rahaa, niin lapelle saa vaatteet helpoiten, kun vie lapsen lastenvaatekauppaan ja sanoo myyjälle, että koko vaatekerta, kiitos. Pienituloinen joutuu käyttämään paljon enemmän aikaa ja vaivaa.
Näinhän sitä ajattelisi. Silti tiedän useankin aikuisen, neljäkymppisen miehen jolle edelleen äiti (!) tulee pesemään pyykit tai ostaa vaatteet valmiiksi.
Joo ihan varmasti tiedät.
Se että sinä et tällaisia tunne, ei tarkoita sitä etteikö heitä ole olemassa. Vähemmän yllättäen toisella on kaatunut yksi parisuhde toisensa jälkeen juurikin siihen ristiriitaan että miehen ja äitinsä dynamiikka oli edelleen aivan omituinen eikä siinä kuviossa vaimokandidaatilla ollut mitään tilaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole siitä minkälainen haalari pitää olla vaan siitä että sitä haalaria ei isä tajua mennä edes ostamaan ellei äiti sano isälle että mene ostamaan haalari.
Jos mies on aina ollut näin kädetön urpo, miksi ihmeessä sellaisen kanssa on hankkinut lapsia? Vai onko niin, että mamma oli alkuun mieluusti supermamma eikä antanut miehelle tilaa opetella isäksi. Ja nyt sitten muutaman vuoden päästä alkaa uuvuttaa, ja siitä on hyvä syyttää miestä?
Joo äidin vika että on valinnut lapsilleen huonon isän. Äidin pitää toimia jatkossa paremmin. Hyi niitä äitejä, kun eivät osaa toimia paremmin. Vai mitä?
No kyllä, aivan näin. Vai kenen vika se sitten on,
Tavallaan joo. Tosin tietysti erona voi olla se, että onko alunperin tehnyt huonon valinnan, vai onko toinen muuttunut matkan varrella. Ja jos kyse on käytöksestä perheensisäisissä asioissa, on minusta aina hyvä pohtia myös omaan osuuttaan siihen, että on syntynyt huono dynamiikka (passiivinen isä, kontrolloiva ja dominoiva äiti).
Se on jännä kun masennusta yms ihan älyttömästi just teillä naisilla. Mut silti te jaksatte olla ihan super äitejä. Kaikki hoituu, kaikki valmiina.. Aina se lapsen isäkin on vaan ihan luuseri. Käy vaan töissä kun te raadatte metatyö taakan alla.
( Oikeasti varmaan 50% teistä kirjoittajista on kroonisesti masentuneita laiskoja paskoja jotka kuluttaa aikaansa netissä. Ja purkaa pahaa oloaan siihen mieheen. Joka ei edes tiedä mikä teitä vaivaa. Kun ette osaa ikinä sanoittaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis kyllä aina pirun kiva kuulla sen toisen osapuolen näkemys.
Meillä vaimon kanssa sovitaan just esim näistä vaate ostoksista. Minä ostan lasten talvivaatteet. No syyskuussa alkaa mäkätys kun +15. Lokakuussa kun +10 hermo menee ja hän on käynyt ostamassa kuteet. Joulu/ tammikuussa ne sitten menee käyttöön.
Tätä on tapahtunut ihan älyttömän usein meidän pitkän liiton aikana. Kaikki pitäisi hoitaa heti vaikka ei ole mitään kiirettä.
No sitten kun joskus joulukuussa raahaudut jos ensimmäisten pakkasten jälkeen ostamaan niitä kuteita niin luuletko, että kaikkia kokoja enää on saatavilla? Ei. Esim poikien koko 134 on ihan kiven alla kaikessa - T: kokemusta tältä talvelta
Tämä on totta. Sitten kun menet marraskuussa etsimään, voi olla että siellä tangossa on vain
Mutta jos mies on sanonut hoitavansa tämän, niin eikö se ole hänen ongelmansa? Olen nainen, mutta tulisin hulluksi jos puolisoni touhuaisi noin ohitseni ja yrittäisi mikromanageroida minua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos mies osaa ostaa ulkoiluvaatteet itselleen, niin hän osaa ostaa ne myös lapselle. Vaatteen pitää olla sopivan kokoinen, että siinä pystyy liikkumaan. Lapsen pitää pysyä kuivana ja lämpimänä. Talveksi ei osteta syyshaalaria vaikka se olisi kivan keltainen ja halpa Prismassa.
Jos on rahaa, niin lapelle saa vaatteet helpoiten, kun vie lapsen lastenvaatekauppaan ja sanoo myyjälle, että koko vaatekerta, kiitos. Pienituloinen joutuu käyttämään paljon enemmän aikaa ja vaivaa.
Näinhän sitä ajattelisi. Silti tiedän useankin aikuisen, neljäkymppisen miehen jolle edelleen äiti (!) tulee pesemään pyykit tai ostaa vaatteet valmiiksi.
Joo ihan varmasti tiedät.
Se että sinä et tällaisia tunne, ei tarkoita sitä etteikö h
No et sinäkään montaa tälläistä tunne/ tiedä. Erittäin harvinaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olis kyllä aina pirun kiva kuulla sen toisen osapuolen näkemys.
Meillä vaimon kanssa sovitaan just esim näistä vaate ostoksista. Minä ostan lasten talvivaatteet. No syyskuussa alkaa mäkätys kun +15. Lokakuussa kun +10 hermo menee ja hän on käynyt ostamassa kuteet. Joulu/ tammikuussa ne sitten menee käyttöön.
Tätä on tapahtunut ihan älyttömän usein meidän pitkän liiton aikana. Kaikki pitäisi hoitaa heti vaikka ei ole mitään kiirettä.
No sitten kun joskus joulukuussa raahaudut jos ensimmäisten pakkasten jälkeen ostamaan niitä kuteita niin luuletko, että kaikkia kokoja enää on saatavilla? Ei. Esim poikien koko 134 on ihan kiven alla kaikessa - T: kokemusta tältä talvelta
Tämä on totta. Sitten kun menet marraskuussa
Nimenomaan just näin. Jos se mies lupaa hoitaa niin se varmaan hoitaa. Ei se auta ketään että te raivoatte siinä välissä kesäkuusta- syyskuuhun jonkun talvi haalarin takia. Mä olen esim just tälläinen isä että saatan jättää asioita viime tinkaan. Itse sitten maksan tästä tyhmyydestä esimerkiksi just niin että olen 01.00 Prismassa ostamassa haalaria tai ostan sen kalleimman mistä löytyy koko.
Itse ilmoitin ennaltaehkäisevään perhetyöhön etten jaksa. Nyt saa mies hoitaa. Itse en edes sitä pska-wilmaa hankkinut. Jos mies ei hoida wilmajuttuja niin sou what, äärimmäisen harvoin sinne mitään järkevää ilmestyy edes. Jatkuvasti kyselevät että saako lapsi osallistua jeesusteluun. Ollaan heti koulun alussa ilmoitettu että emme kuulu mihinkään uskontoon eikä sitä meidän lapselle opeteta. Päätelkööt siitä sitten mitä pitää joulukirkon suhteen tehdä. Kyllä on tyhmää porukkaa koulussa töissä.
Joo äidin vika että on valinnut lapsilleen huonon isän. Äidin pitää toimia jatkossa paremmin. Hyi niitä äitejä, kun eivät osaa toimia paremmin. Vai mitä?