Miten lapsiperheen metatyötä siirretään miehelle ilman, että lapsi siitä kärsii?
Oma kokemus omasta miehestä on tämä. Jos miehelle sanoo, että tänä syksynä sinä huolehdit lapsen talvivaatteet, niin joko mitään ei tapahdu niiden suhteen eli lapsella ei sitten ole talvivaatteita, tai sitten mies käy ostamassa vain haalarin, joka on väärää kokoa ja jättää hankkimatta pipot, kintaat ja talvikengät ym. Eli lapsi on ilman niitä. Kamala tilanne lapselle, koska ei Suomessa voi olla ilman talvivaatteita. Jos miehelle sanoi, että sinä huolehdit lapsen synttärit tänä vuonna, niin lapsi saa yhden lahjan ja pöydässä on tarjolla suklaalevy. Ja lapsi itkee lohduttomana minulle miksi ei ole kakkua, miksi tänä vuonna ei tullut yhtään vieraita jne. Jos miehelle sanoo, että sinä vastaat wilmasta joulukuun, niin mies kyllä käy lukaisemassa wilman, mutta ei huolehdi wilmaviestien ohjeiden mukaan, että lapsi olisi oikeaan aikaan koulun joulujuhlassa, siellä olisi siistimmät vaatteet päällä, lapsella olisi mukana jotain herkkuja luokan pikkujoulutunnille kuten piti jne. Ja lapsi kärsii tästäkin, tietenkin, ja itkee minulle. Ja meillä sentään on vain yksi lapsi.
Joten, miten perheen metatyötä siirretään miehelle niin, että lapsi ei tässä joudu kärsijäksi?
Kommentit (983)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähteekö nainen auton kanssa liikkeisiin sovittelemaan eri osia siihen, kun ajaa kuitenkin yhteisellä autolla? Tuskimpa. Nainen ulkoistaa auton korjausvastuun miehelle.
Aika huonosti on mies hoitanut auton hankinnan, jos sitä pitää kokoajan korjata. Meillä on hyvä auto ja jos siinä on vikaa, sen vie korjaamolle se kuka kerkeää, ei tarvitse tietää muuta kuin missä on korjaamo.
Aika huonosti on nainen hoitanut vaatehuollon jos sitä tarvii kokoajan tehdä.
Nyt on kyse kasvavista lapsista, joten vaatehuoltoa pitää tehdä jatkuvasti.
Joo ihan jatkuvasti teet vaatehuoltoa. 24/7.
Tää keskustelu on jo naisen näkökulmastakin ihan naurettavaa. Äitiysloma vauvan ja taaperon kanssa oli mun elämän helpointa aikaa. Miehen ei tarvinnut tehdä yhtään mitään muuta kuin käydä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon lapsi loppujen lopuksi kärsii siitä ettei tällä ole syntymäpäiväkakkua, täydellisen puhdasta wilma-rekisteriä, täydellisen kokoista haalaria, jne...Lapsi ei välttämättä osaa edes kaivata asiota, jos aikuinen ei tee siitä ensin numeroa.
Ei välttämättä kärsikään. Mutta miksi sitten tehdä lapsia jos niille ei viitsi tarjota kuin minimiä ja matalia aitoja. Kotoa ne elämän eväät annetaan.
No en minäkään jaksa selata Bilteman varaosahakua, mikähän pakoputki näistä sopisi autoon...
Sitä varten pitää tietää auton merkki, malli ja vuosikerta. Rekkarikin usein riittää tiedoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä juttuja kun lukee niin vaikea on ymmärtää miten ihmeessä ennen pärjättiin.. mun äiti oli kotona koko lapsuuden 3 lapsen kanssa. Pyöritti kangas& verhoilu yritystä. Meillä oli iso okt mitä lämmitetään puulla 3 eri tulisijaa. Lastenhoidon, firman pyörityksen lisäksi mutsi hakkasi halkoja, hoiti pihahommia, kolaili lumia. Teki ruuat alusta alkaen. Leikki meidän lasten kanssa ymymym.
Isä teki reissu duuneja..
En muista että ikinä olisi ollut sotkuista/ ikinä ei olis ollut ruokaa jne.
En myöskään muista että Isä& äiti olisi ikinä riidellyt meta töistä. Enkä muista että äiti olisi ikinä valittanut elämästään.
Niin, mä taas hoidin aikanaan sekä sairasta
Niin, ei me kaikki valiteta lasten kuullen tai saada aikaan riitaa asioista, joille ei vaan voi mitään. Mutta niistähän ei tässä ketjussa ole kyse, vaan epäreiluksi koetusta työnjaosta. Myöskään sillä, että meidän elämä on ollut raskasta, ei pitäisi perustella muiden kokemusta omista elämistään. Niistä tiedetään vielä vähemmän kuin oluen vanhempien elämistä. 😉
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
279.
Mitä se auttaa vaikka lapsi on mukana ja myyjä sanoo että tämä koko. Jos äidillä on joku oma visio ja olet aina jokatapauksessa väärässä.
Mitä helkuttia? Ihan yhtä hyvin sä voit sanoa sille naiselle että se on väärässä, että sä oot selvittänyt asian ja tiedät mitä teet. Puhut kai vaimostasi etkä äidistäsi tai jostain opettajasta? Mitä ihmeen teenkö oikein vai väärin -päätöstä odotat, tiedät varmasti aikuisena itsekin mitä tehdä.
Täällä on moni jo kertonut ettei mikään ole ikinä oikein. Haalari on iso/ pieni/ väärän värinen jne.
Ei ole mitään oikein väärin päätöstä kun esimerkiksi sen oman ex kanssa oli vaan väärin.
Ja sä olit vaan että "ok"? Ei sillä että ymmärtäisin näitä kaikesta valittavia kotileikkinaisiakaan. Jitkut ei kai paljoa mieti sopiiko yhteen ihmisen kanssa kenen kanssa perheen perustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon lapsi loppujen lopuksi kärsii siitä ettei tällä ole syntymäpäiväkakkua, täydellisen puhdasta wilma-rekisteriä, täydellisen kokoista haalaria, jne...Lapsi ei välttämättä osaa edes kaivata asiota, jos aikuinen ei tee siitä ensin numeroa.
Ei välttämättä kärsikään. Mutta miksi sitten tehdä lapsia jos niille ei viitsi tarjota kuin minimiä ja matalia aitoja. Kotoa ne elämän eväät annetaan.
Omasta mielestäni Aikuisen tärkein duuni on kasvattaa muksu pärjäämään ilman häntä.
Hommaan on bonuksena vielä se, että muksu on oppinut sinnikkyyttä ja tiedostamaan omat tärkeät juttunsa. Ja ottamaan vielä muutkin huomioon.
Se olisi mun tavoita vanhempana. Ei toppapuvun malli ja ajoittain katoilevat hanskat / pesemättömät ulkohousut.
Parhaiten toi toimiii tiimityönä. Ja tiimityössä kannattaa jakaa töitä yhdessä sopien.
Vierailija kirjoitti:
No en minäkään jaksa selata Bilteman varaosahakua, mikähän pakoputki näistä sopisi autoon...
Sitä varten pitää tietää auton merkki, malli ja vuosikerta. Rekkarikin usein riittää tiedoksi.
Uuuh, mikä miehekäs miesten miestyö. Tuota ei voi nainen mitenkään selvittää, koska yleensä nuo tiedot kirjoitetaan autoa ostaessa munan varteen.
Tää on just niin tätä. Valivali, mies ei tee mitään lapsen eteen = mies ei osaa lukea ajatuksiani ja tee asioita prikulleen juuri niin kuin olisin halunnut, ja vaikka tekisikin ihan hyvin, niin haluan kuitenkin valittaa jostain osoittaakseni kuinka tärkeä ja korvaamaton marttyyriäiti olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
279.
Mitä se auttaa vaikka lapsi on mukana ja myyjä sanoo että tämä koko. Jos äidillä on joku oma visio ja olet aina jokatapauksessa väärässä.
Mitä helkuttia? Ihan yhtä hyvin sä voit sanoa sille naiselle että se on väärässä, että sä oot selvittänyt asian ja tiedät mitä teet. Puhut kai vaimostasi etkä äidistäsi tai jostain opettajasta? Mitä ihmeen teenkö oikein vai väärin -päätöstä odotat, tiedät varmasti aikuisena itsekin mitä tehdä.
Täällä on moni jo kertonut ettei mikään ole ikinä oikein. Haalari on iso/ pieni/ väärän värinen jne.
Ei ole mitään oikein väärin päätöstä kun esimerkiksi sen oman ex kanssa oli vaan väärin.
No jos on väärin niin sitten joko tyytyy siihen tai
Kyylä. Tämä. Hitto että jotkut tekevät elämästään hankalaa.
Jos mies osaa ostaa ulkoiluvaatteet itselleen, niin hän osaa ostaa ne myös lapselle. Vaatteen pitää olla sopivan kokoinen, että siinä pystyy liikkumaan. Lapsen pitää pysyä kuivana ja lämpimänä. Talveksi ei osteta syyshaalaria vaikka se olisi kivan keltainen ja halpa Prismassa.
Jos on rahaa, niin lapelle saa vaatteet helpoiten, kun vie lapsen lastenvaatekauppaan ja sanoo myyjälle, että koko vaatekerta, kiitos. Pienituloinen joutuu käyttämään paljon enemmän aikaa ja vaivaa.
Miehen ei tarvinnut tehdä yhtään mitään muuta kuin käydä töissä.
Niin oli meilläkin. Sepä kostautui sitten, kun palasin töihin. Mies oli jo tottunut helppoon elämään. Ensimmäisen lapsen jälkeen sain tilanteen muutettua, mutta toisen kohdalla en enää jaksanut enkä ehtinyt.
Tää on niin hillittömän hauskaa lukea miehenä tätä. Voisi jo aloituksen vaihtaa suoraan miten saada puoliso tekemään metatöitä. Ei mies.
Tämä ei nimittäin ole enää 2025 mitenkään sukupuolittunut ongelma. Moni nainenkin on täysin vapaa matkalla parisuhteessa.
Mites meillä ex kanssa. Mä hoidin n90% kaikesta. Lapsiin ja kotiin liittyvästä. Nyxän kanssa ihan sama juttu.
No mihin näissä mun suhteissa naisen Tarmo ja aika menee. Työhön ja uraan. Lisäksi harrastuksia.
Kyse ei ole siitä minkälainen haalari pitää olla vaan siitä että sitä haalaria ei isä tajua mennä edes ostamaan ellei äiti sano isälle että mene ostamaan haalari.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon lapsi loppujen lopuksi kärsii siitä ettei tällä ole syntymäpäiväkakkua, täydellisen puhdasta wilma-rekisteriä, täydellisen kokoista haalaria, jne...Lapsi ei välttämättä osaa edes kaivata asiota, jos aikuinen ei tee siitä ensin numeroa.
Ei välttämättä kärsikään. Mutta miksi sitten tehdä lapsia jos niille ei viitsi tarjota kuin minimiä ja matalia aitoja. Kotoa ne elämän eväät annetaan.
Omasta mielestäni Aikuisen tärkein duuni on kasvattaa muksu pärjäämään ilman häntä.
Hommaan on bonuksena vielä se, että muksu on oppinut sinnikkyyttä ja tiedostamaan omat tärkeät juttunsa. Ja ottamaan vielä muutkin huomioon.
Se olisi mun tavoita vanhempana. Ei toppapuvun malli ja ajoittain katoilevat hanskat / pesemättömät ulkohousut.
Parhaiten toi toi
Lapsi pärjää parhaiten silloin kun hänellä on turvallinen olo, kun hän tietää että voi luottaa itseensä. Mutta lapsen identiteetti on vielä sidoksissa vanhempiin, ja jos vanhemmat ovat häilyviä ja epäluotettavia, on lapsi arka eikä rohkea. Jos isä ei pese niitä kuraisia housuja vaikka lapsi on sanonut että ne nolottaa, tmv. niin luottamus isään murenee, ja siitä tulee turvaton olo. Tulee myös olo että ei ole tarpeeksi arvokas. Tiedän mistä puhun.
Noinhan se ikävä kyllä menee. Mitään isompaa kokonaisuutta ei voi antaa hänelle hallittavaksi. Hän joko jättää tekemättä tai tekee vain pienen osan. Ja kritisoidahan ei todellakaan saa. Siinä vaiheessa nousee välittömästi se perinteinen "tee ite sitten"-plakaatti.
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole siitä minkälainen haalari pitää olla vaan siitä että sitä haalaria ei isä tajua mennä edes ostamaan ellei äiti sano isälle että mene ostamaan haalari.
Jos mies on aina ollut näin kädetön urpo, miksi ihmeessä sellaisen kanssa on hankkinut lapsia? Vai onko niin, että mamma oli alkuun mieluusti supermamma eikä antanut miehelle tilaa opetella isäksi. Ja nyt sitten muutaman vuoden päästä alkaa uuvuttaa, ja siitä on hyvä syyttää miestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähteekö nainen auton kanssa liikkeisiin sovittelemaan eri osia siihen, kun ajaa kuitenkin yhteisellä autolla? Tuskimpa. Nainen ulkoistaa auton korjausvastuun miehelle.
Aika huonosti on mies hoitanut auton hankinnan, jos sitä pitää kokoajan korjata. Meillä on hyvä auto ja jos siinä on vikaa, sen vie korjaamolle se kuka kerkeää, ei tarvitse tietää muuta kuin missä on korjaamo.
Aika huonosti on nainen hoitanut vaatehuollon jos sitä tarvii kokoajan tehdä.
Nyt on kyse kasvavista lapsista, joten vaatehuoltoa pitää tehdä jatkuvasti.
Joo ihan jatkuvasti teet vaatehuoltoa. 24/7.
Tää keskustelu on jo naisen näkökulmastakin ihan naurettavaa. 
Tuo ei kerro mitään muuta kuin sitä että joko sulla oli helpot lapset, osallistuva mies tai olet poikkeavan jaksava ihminen. Älä nyt sentään aikuinen ihminen viitsi yleistää että koska sinä jaksat niin kaikki muutkin jaksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon lapsi loppujen lopuksi kärsii siitä ettei tällä ole syntymäpäiväkakkua, täydellisen puhdasta wilma-rekisteriä, täydellisen kokoista haalaria, jne...Lapsi ei välttämättä osaa edes kaivata asiota, jos aikuinen ei tee siitä ensin numeroa.
Ei välttämättä kärsikään. Mutta miksi sitten tehdä lapsia jos niille ei viitsi tarjota kuin minimiä ja matalia aitoja. Kotoa ne elämän eväät annetaan.
Omasta mielestäni Aikuisen tärkein duuni on kasvattaa muksu pärjäämään ilman häntä.
Hommaan on bonuksena vielä se, että muksu on oppinut sinnikkyyttä ja tiedostamaan omat tärkeät juttunsa. Ja ottamaan vielä muutkin huomioon.
Se olisi mun tavoita vanhempana. Ei toppapuvun malli ja ajoittain katoilevat hanskat / pesemättömät ulkohousut.
Parhaiten toi toi
En ihan saanut selvää onko sinulla jo lapsia. Suomi on täynnä tapauksia, jossa alakouluikäinen on joutunut tekemään kotityöt ja hoitamaan pikkusisaruksiaan, kun on niin "pärjäävä ja vastuuntuntoinen". Lapsen pitää saada olla lapsi.
Minä olen aina inhonnut talvea ja varsinkin talvella ulkoilua. Iso syy siihen on ollut, että lapsena minulla ei ollut kunnollisia talvivaatteita. Muistan lähinnä varpaiden kivun, kun kengät oli liian pienet ja sen jatkuvan palelun. Omille lapsille halusin parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Olis kyllä aina pirun kiva kuulla sen toisen osapuolen näkemys.
Meillä vaimon kanssa sovitaan just esim näistä vaate ostoksista. Minä ostan lasten talvivaatteet. No syyskuussa alkaa mäkätys kun +15. Lokakuussa kun +10 hermo menee ja hän on käynyt ostamassa kuteet. Joulu/ tammikuussa ne sitten menee käyttöön.
Tätä on tapahtunut ihan älyttömän usein meidän pitkän liiton aikana. Kaikki pitäisi hoitaa heti vaikka ei ole mitään kiirettä.
No sitten kun joskus joulukuussa raahaudut jos ensimmäisten pakkasten jälkeen ostamaan niitä kuteita niin luuletko, että kaikkia kokoja enää on saatavilla? Ei. Esim poikien koko 134 on ihan kiven alla kaikessa - T: kokemusta tältä talvelta
No jos on väärin niin sitten joko tyytyy siihen tai ottaa ohjat omiin käsiin. Jos nainen on sanonut miehelle hae haalari ja joku haalari sieltä tullut, mies täyttänyt tehtävän. Jos nainen ei ole viitsinyt ohjeistaa mitkä hänen toiveet ovat niin sitten kärsii hänkin. Ei voi olla niin vaikeaa avata suu ja sanoa keltainen haalari koko 110, paikka Prisma. Naisen ongelma on se että hiljaa mielessä ajatellaan ja toivotaan EIKÄ vahingossakaan AVATA suuta. Sama juttu työpaikoilla. Hiljaa jupistaan mutta mitään ei tule ulos.