Mitä vaatteita inhosit lapsena?

Niitä karjalanpiirakoita joita pidettiin jumppatunnilla jaloissa.

Vierailija kirjoitti:

Kaikkia vaatteita, kun tykkäsin olla nakuna.

Täällä toinen samanlainen, kotona heitin hyvin nopsaan ilkosilleen ja muistan kun sisariani käskettiin ottamaan mut kiinni et saadaan puettua kun vieraita oli tulossa.

Muisti pelaa pätkien, mutta tässä tätä: 1990 luvun alkupuolella inhokit oli pitkälti jo mainittuja lappuhaalareita ja menneen vuosikymmenen kamaluuksia, jotka oli jo useamman lapsen käytössä kiertäneet. Kuuminta hottia ja uusinta uutta oli printtivaatteet tv:n hahmoilla, tytöillä my little ponya ja pojilla turtlesia. Mekin saimme niitä kaupasta, mikä tuntui pieneltä ihmeeltä, kun siihen saakka oli kuljettu ihan menneen maailman vaatteissa. Kesä koitti, molemmat vanhempani oli töissä ja kotiin palkattiin lastenhoitaja, joka tylysti pesi printit vaatteista pilalle. Uusia ei saatu, vaan sitte mentiin vaatteissa, joiden printeistä oli pesun jälkeen enää varjoja ja värihiukkasia jäljellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauluri

Mikä kaulurissa inhottaa? Aikuisena mulla ihan suosikki, ulkoillessa siis, on tietysti kaulaliina hienompaan käyttöön.

Ihan sama kuin villasukissa, sukkahousuissa, kurahousuissa, tai missä tahansa vaatekappaleessa, joita ketjussa on jo mainittu. Et kuitenkaan kysynyt niiden kohdalla, mikä inhottaa. Eikö muut saa inhota kauluria, koska juuri sinä et inhoa?

Helvetti shortsit. Joka kesä se sama "shortsit jalkaan"- nalkutus. En autistina tykännyt tuulesta jalkojen ihoa vasten ja tietenkin hyttysenpistot. Minulla tuli myös helposti mustelmia jalkoihin sillä olin kömpelö enkä olisi halunnut niitä näkyville. En tiedä oliko silloin niitä pitlälahkeisia hellehousuja lasten kokoa. Nykyään en todellakaan käytä shortseja. Ainoastaan yöpukuna

Aloitin koulutaipaleeni 50-luvun lopulla.  Äitini puki minulle ja sisarelleni mekon päälle esiliinat joka päivä.  Inhosin essua, koska kellään muulla tytöllä ei ollut sellaista koulussa.  Kumisaappaita inhosin myös. koska niissä varpaita palei aina.  Meillä oli myös reput, jollaisia ei siihen aikaan enää käytetty.  Nolotti.  Toisilla oli jenkkikassit.

Toppahaalarit, ne olivat minulle aina ihan liian isoja. Täytyi kuulemma olla kasvuvaraa.

Kurahousuja, poolopaitoja, kutittavia villapaitoja.

Kaikki mikä vähänkään kiristi. Kaikki ihonmyötäinen. En siedä vieläkään.

Kun tilaan työvaatteita, niin tilaan 1-2 kokoa isompia kuin oikea kokoni. Aina joudun selittämään, että ei en vahingossa tilannut isoja ja miesten mallistosta, vaan haluan reilua kokoa ja ei mitään lady fitiä.

Olin/olen varmaan jotenkin aistiyliherkkä vaikkei sellaisesta ollut vielä tietoakaan silloin. En siedä iholla mitään ylimääräistä, kuten rasvoja, meikkejä, koruja, kelloa, kiristäviä vaatteita.