Mitä jos sokeritautia sairastava ei suostu uskomaan diaknoonia ja ei muuta syömistottumuksiaan?

Kokemuksia kellään?

Se saa tietenkin syödä sitä pullaa jos haluaa.

Ja on sua paremmin kartalla hoidosta;  lääkkeet laskee verensokeria. 

Sinuako varten muistisairaan vanhuksen pitää elää mahdollisimman pitkään?

Eli sokeritautia sairastava saa jatkaa jokapäiväistä makean syöntiä ja muita huonoja ruokailutottumuksiaan, kun on ne lääkkeet? Ei tarvi siis huolestua?

Toivoton ajatuskin että muistisairas vanhus muuttaisi ruokailutottumuksiaan.  Älä stressaa sinäkään.  

Diaknoonini on, että jätä se rauhaan.

Vierailija kirjoitti:

Diaknoonini on, että jätä se rauhaan.

🤔😆😆😆😆

Vaatii aikaa tottua. Ja maukkaita vaihtoehtoja. Diabeetikko voi syödä melko normaaleja vaihtoehtoja. Kunhan verensokeri saadaan tasaiseksi.

Riippuu kuinka korkeat ne sokeriarvot ovat. Jos ne ovat todella korkealla, niin munuaiset tuhoutuvat tai silmäpohjan verisuonet tukkeutuvat ja ihminen sokeutuu. Tai sitten tulee sydän- tai aivoinfakti. Jos taas sokerit on vain vähän koholla, niin silloin ei välttämättä tapahdu mitään dramaattista.

Vierailija kirjoitti:

Eli sokeritautia sairastava saa jatkaa jokapäiväistä makean syöntiä ja muita huonoja ruokailutottumuksiaan, kun on ne lääkkeet? Ei tarvi siis huolestua?

Kyllä saa, hänellä on edelleen oikeus päättää omasta kehostaan ja sen koskemattomuudesta sekä oikeus kieltäytyä hoidosta.

Jätä läheisesi rauhaan! Hänellä on oikeus syödä ihan mitä lystää ilman, että vahtaat ja mäkätät.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu kuinka korkeat ne sokeriarvot ovat. Jos ne ovat todella korkealla, niin munuaiset tuhoutuvat tai silmäpohjan verisuonet tukkeutuvat ja ihminen sokeutuu. Tai sitten tulee sydän- tai aivoinfakti. Jos taas sokerit on vain vähän koholla, niin silloin ei välttämättä tapahdu mitään dramaattista.

nuo ongelmat ilmaantuvat vasta vuosien/vuosikymmenien  kuluttua. Iäkkään muistisairaan kohdalla tärkeintä on tämänhetkinen elämänlaatu. Jos pulla tuo iloa elämään, niin antaa mennä. Lääkityshän hänellä jo on

Kuolo korjaa jos huonosti käy.

Ei ole mitään 'sokeritautia'.

Ota selvää asioista ja pidä omistasi huolta.

On ihan liian myöhäistä muuttaa mitään, anna olla. 

ensin lähtee varpaat ja sitten koko jalka 

diaknooni?

Vierailija kirjoitti:

Kuolo korjaa jos huonosti käy.

Kyllä se korjaa meistä ihan jokaisen, vaikka kuinka oikein elettäisiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu kuinka korkeat ne sokeriarvot ovat. Jos ne ovat todella korkealla, niin munuaiset tuhoutuvat tai silmäpohjan verisuonet tukkeutuvat ja ihminen sokeutuu. Tai sitten tulee sydän- tai aivoinfakti. Jos taas sokerit on vain vähän koholla, niin silloin ei välttämättä tapahdu mitään dramaattista.

nuo ongelmat ilmaantuvat vasta vuosien/vuosikymmenien  kuluttua. Iäkkään muistisairaan kohdalla tärkeintä on tämänhetkinen elämänlaatu. Jos pulla tuo iloa elämään, niin antaa mennä. Lääkityshän hänellä jo on

Diabetes on yleensä ollut jo vuosikausia ennen kuin virallinen diagnoosi saadaan.

Niin on tässäkin tapauksessa ollut. Henkilö vältteli lääkäriä vuosia ja entisestään kohonneen verenpaineen takia tehtiin sokerikoe. Arvot paukkui ihan tapissa. 

Ap.

Vierailija kirjoitti:

Kuolo korjaa jos huonosti käy.

Kuolo korjaa meidät kaikki. Amen.

Eipä sille toinen mitään voi. Pulla "ainoana syömisenä" ei ole kenellekään hyväksi, mutta ns. peruspulla esim. pullapitko ei mistään pahimmasta päästä ole. Diabeetikon ei tarvitse kokonaan kieltäytyä makeasta, mutta ruokavalioon kokonaisuutena täytyisi kiinnittää huomiota. Vanhojen on vielä vaikeampi muuttaa tapojaan ja jos on jo iäkäs ja muistisairas, niin ei niillä elintavoilla enää laadukasta aikaa osteta. Ehkä ei kannata enää stressata.

Ymmärrän kyllä läheisten turhautumisen ja voin vaan arvella mitä lääkärit on mieltä, kun ihmiset eivät tee itse oman hyvinvointinsa eteen mitään. Sama punkero vaivoineen istuu siihen tuoliin, vaikka on kehotettu laihduttamaan, koska se olisi eduksi sairauksille jne.