Itseäni miehenä ei naisessa todellakaan kiinnosta esim. ura tai kuinka itsenäinen hän on

 

'Eikä osaa osoittaa kiintymystä ja rakkautta, koska on niin itsenäinen, ettei tarvitse ketään.'

Tämä on täysin totta. Kun 

tarpeeksi pitkään ottaa

kaikesta vastuun/hoitaa myös 

maskuliinisemmat hommat +

kantaa koko maailmaa yksin

harteillaan, voi olla enää

mahdotonta 'heittäytyä'

tarvitsemaan miestä itsenäisen

[ei_ketään_tarvitsevan_ylivahvan]

naisen roolin ollessa läpeensä/

väkevästi integroituneena koko

eksistentiaaliseen olemiseensa.

Näin mä koen. En tiedä osaanko,

pystynkö enää ~

vastaanottamaan miehen

rakkautta ~ vastustamatta ~

luottamuksessa antautuen. 

Too much collateral damage

already? 🤔 Maybe, baby.

 

Erilaisia ihmisiä tarvitaan. Minulle läheisten hyvinvointi on ollut tärkeämpää kuin oma ura. Sitten kun aika sallii, panostan uraani. Monia miehiä ei haittaa tämä. 

Mitvit nyt taas :))) 

Lähinnä ihmettelen, että joku kokee tarpeelliseksi kirjoittaa tuollaisia asioita ylös. Jokainen valitkoon kumppaninsa ihan haluamiinsa arvojen ja mieltymysten mukaisesti, mutta mitä väliä tällaisilla näppisavautumisilla noin yleisesti ottaen on? 

Mä en lähtökohtaisesti kelpuuttais kumppaniksi miestä, jonka itsetunto on niin heikko, ettei kestä kumppaninsa valintoja tai kokee tämän kilpailijakseen vain ja ainoastaan siksi, että tämä on kouluttautunut/yrittäjä/ammatillisesti kunnianhimoinen. En silti koe tarpeelliseksi sössöttää asiasta tuntemattomille. Ja jos muut haluavat eri asioita elämältään, niin ei ole itseltäni pois millään tavalla.

Oikeasti moni mies haaveilee naisesta, joka leipoo ja viettää paljon aikaa kotona. Silloin ei ehdi pettää, eikä haaveilla muista. Avioliitto pysyy paremmin kasassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitsetko sinä naista mihinkään? Pyöritteletkö silmiä?

Pehmeä ja lämmin nainen on aina tarpeellinen. Kahdestaan saa paljon enemmän aikaan ja elämä on mukavampaa.

Taisteluavioliitto itsenäisen naisen kanssa on persiistä ja mihin se itsenäinen nainen edes tarvitsee parisuhdetta?

Tuo, että sinun mielestäsi avioliitto itsenäisen naisen kanssa on taisteluavioliitto kertoo siitä, että sinunkaltainen sonta on juuri sitä, joka kannatta kiertää kaukaa, koska kuulut joukkoon, joka ei hae parisuhdetta vaan alisteista kodinkonetta, jolla on nimi.

Ei ole siis todellakaan mikään ihme, että ruikutat palstalla yksin parisuhteen perään. 

Itsenäisen naisen kanssa voisin olla itsenäisessä suhteessa ja olen ollutkin. Ne ovat vaan vähän tyhjän päälle rakennettuja ja lyhytkestoisia kaveripanosuhteita.

Vierailija kirjoitti:

Mitvit nyt taas :))) 

Lähinnä ihmettelen, että joku kokee tarpeelliseksi kirjoittaa tuollaisia asioita ylös. Jokainen valitkoon kumppaninsa ihan haluamiinsa arvojen ja mieltymysten mukaisesti, mutta mitä väliä tällaisilla näppisavautumisilla noin yleisesti ottaen on? 

Mä en lähtökohtaisesti kelpuuttais kumppaniksi miestä, jonka itsetunto on niin heikko, ettei kestä kumppaninsa valintoja tai kokee tämän kilpailijakseen vain ja ainoastaan siksi, että tämä on kouluttautunut/yrittäjä/ammatillisesti kunnianhimoinen. En silti koe tarpeelliseksi sössöttää asiasta tuntemattomille. Ja jos muut haluavat eri asioita elämältään, niin ei ole itseltäni pois millään tavalla.

Silloin on aina jossain muualla ja kiire. Henkisesti rasittunut. Tämä asia on lopulta se, mikä ärsyttää. Menestynyt nainen sinällään on ylpeyden aihe. Se vaatii vain liikaa aikaa. 

Aika kovat on terapiat jos niistä ei selvitä.

Mua kiinnostaa. Työnteko on merkki ahneudesta ja maksullisuudesta. En pidä tuollaisista ihmisistä.

Vierailija kirjoitti:

Aika kovat on terapiat jos niistä ei selvitä.

Mikä terapia? Jos molemmat on aina muualla kuin kotona, niin eihän siitä mitään tule. Alkaa vieraat houkuttaa liikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Mua kiinnostaa. Työnteko on merkki ahneudesta ja maksullisuudesta. En pidä tuollaisista ihmisistä.

Eikä ole :) Mutta liika on liikaa. Joskus uhraukset ovat liikaa läheisille. 

Njääh, isompana ongelmana näen introvertti/ekstroverttisuhteet ja jos toinen on paljon energisempi ihminen kuin toinen. Nämä jutut ei tahdo kestää kovin pitkään. Tai sitten on oltava just tismalleen ne oikeat MUTTA erilaiset asiat mitä molemmat siltä suhteelta odottaa. Esim. tahdon odottaa puolisoa kotona + tahdon, että puoliso odottaa kotona.

Samaan talouteen harvemmin mahtuu kahta uraa. Perhettä ei ainakaan. Menestyneillä naisillakin on usein kotimies, joka tekee väitöskirjaa jne. 

Ikävää, että et ole löytänyt paikkaasi maailmassa. Mammapalstalla tehdyt lapselliset trollailuyritelmät eivät ole mikään saavutus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitsetko sinä naista mihinkään? Pyöritteletkö silmiä?

Pehmeä ja lämmin nainen on aina tarpeellinen. Kahdestaan saa paljon enemmän aikaan ja elämä on mukavampaa.

Taisteluavioliitto itsenäisen naisen kanssa on persiistä ja mihin se itsenäinen nainen edes tarvitsee parisuhdetta?

Itsenäinen toimeentulo takaa naisille sen, ettei tarvitse enää kaltaisiisi vähä-älyisiin sekaantua henkensä pitimiksi. Jos seuraa kaipaa, voi valita ihmisen, jonka kanssa on hyvä elää.

Vierailija kirjoitti:

Samaan talouteen harvemmin mahtuu kahta uraa. Perhettä ei ainakaan. Menestyneillä naisillakin on usein kotimies, joka tekee väitöskirjaa jne. 

Tämä on yleistä, sitä väitöskirjaa tehdään keskimäärin 20 vuotta.

Mä olen samaa mieltä kanssasi tästä: "Paljon tärkeämpää on mm. onko MIES pehmeä ja lämmin ihminen, onko hän uskollinen ja kunnioittaako minua, mielipiteitäni ja neuvojani. "

Sen lisäksi miehen kyky huolehtia itsestään, taloudestaan ja arjestaan sisältäen sosiaaliset suhteet sekä älykkyyden tekee miehestä kiinnostavan. Jos miehellä on kaikkea tätä ja vielä kunnianhimoa uralla niin kyllä kiinnostaisi. Tosin kiinnostunukseni lopahtaa, jos mies olisi työnarkomaani. 

t: itsenäinen nainen, jolla on ura 

Vierailija kirjoitti:

Ikävää, että et ole löytänyt paikkaasi maailmassa. Mammapalstalla tehdyt lapselliset trollailuyritelmät eivät ole mikään saavutus.

Hän haaveilee vahvasta uranaisesta. Toisaalta myös tiedostaa, ettei kestä liian itsenäistä ja vahvaa naista. Liian mustasukkainen. 

Vierailija kirjoitti:

Mitvit nyt taas :))) 

Lähinnä ihmettelen, että joku kokee tarpeelliseksi kirjoittaa tuollaisia asioita ylös. Jokainen valitkoon kumppaninsa ihan haluamiinsa arvojen ja mieltymysten mukaisesti, mutta mitä väliä tällaisilla näppisavautumisilla noin yleisesti ottaen on? 

Mä en lähtökohtaisesti kelpuuttais kumppaniksi miestä, jonka itsetunto on niin heikko, ettei kestä kumppaninsa valintoja tai kokee tämän kilpailijakseen vain ja ainoastaan siksi, että tämä on kouluttautunut/yrittäjä/ammatillisesti kunnianhimoinen. En silti koe tarpeelliseksi sössöttää asiasta tuntemattomille. Ja jos muut haluavat eri asioita elämältään, niin ei ole itseltäni pois millään tavalla.

Miksi jankkaatte jostain itsetunnosta? Ylisuorittamalla ihmissuhteissaan epäonnistuneen tyhjyyttään kumisevan tynnyrin peilivalehtelua? Eikö menestyneen itsenäisen naisen itsetunto kestä torjuntaa? Onko hyvän kumppanin maalitolpat siirrelty kenties omaa maalia varten?

Ei ole todellakaan heikkoa itsetuntoa raakata tällaiset huonot puolisovalinnat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitvit nyt taas :))) 

Lähinnä ihmettelen, että joku kokee tarpeelliseksi kirjoittaa tuollaisia asioita ylös. Jokainen valitkoon kumppaninsa ihan haluamiinsa arvojen ja mieltymysten mukaisesti, mutta mitä väliä tällaisilla näppisavautumisilla noin yleisesti ottaen on? 

Mä en lähtökohtaisesti kelpuuttais kumppaniksi miestä, jonka itsetunto on niin heikko, ettei kestä kumppaninsa valintoja tai kokee tämän kilpailijakseen vain ja ainoastaan siksi, että tämä on kouluttautunut/yrittäjä/ammatillisesti kunnianhimoinen. En silti koe tarpeelliseksi sössöttää asiasta tuntemattomille. Ja jos muut haluavat eri asioita elämältään, niin ei ole itseltäni pois millään tavalla.

Silloin on aina jossain muualla ja kiire. Henkisesti rasittunut. Tämä asia on lopulta se, mikä ärsyttää. Menestynyt nainen sinällään on ylpeyden aihe. Se vaatii vain liikaa aikaa.&

No jaa. Vaikka olen työmatkoilla noin kolmanneksen vuodesta, niin kyllä sitä kotona ollessa on läsnä. Tai puhelimitse puhuessa. Onni on toki kumppani, jolla on vastaavan tyylinen työ ja riittävästi selkärankaa ja ymmärrystä elää omaa elämäänsä (vaikka joutuukin kokkailemaan omat ruokansa ja pesemään pyykkiäkin, voi kauheaa).

Käännän kysymyksen niin päin, että miksi miehen reissutyötä tai pitkiä päiviä työn parissa ei nähdä vastaavasti ongelmaksi? Ihan yhtä lailla se mieskin voi olla saavuttamattomissa tai kiireinen, silti oletetaan aina, että nainen on se, joka istuu ja odottaa ollen aina "saatavilla"?  Parisuhde on kuitenkin aina kahden ihmisen yhteistyötä ja toisen tukemista, ei vain toisen haaveiden ja toiveiden toteuttamiseksi oleva järjestely. 

En nyt ymmärrä millainen on epäitsenäinen nainen. Asuu vielä vanhemmillaan? Mitä kaikkea täytyy olla osaamatta, onko turn-off jos osaa vaihtaa kattolampun palaneet polttimot tai saa ruohonleikkurin käyntiin? Pitääkö myös olla heikko, ettei jaksa kauppakassejaan kantaa eikä kolata lumia pihalta? Saako olla ajokortti ja oma auto, vai pitäskö vaan aina pyytää sut viemään hänet töihin... Eiku, saako epäitsenäinen nainen käydä töissäkään, siitähän saa omaa rahaa!