Mummo viisveisaa
Varmaan kymmeniä ketjuja aiheesta, mutta kysynpä kuitenkin. Mikä mahtaa liikkua isovanhemman päässä, joka ei kunnioita vanhempien kasvatusta tai arvoja?
Lapsemme mummolla on jokin hätä saada lapsukaiset syömään jotain herkkuja ja jos ei onnistu niin tuhahtelee tai suutahtaa. Rasittava käydä vääntöä siitä ettei meidän perheen tapoihin ole puuttumista.
Viimeisin tilanne, kun puhuttiin asiallisesti ettei haluta lapsen oppivan säännölliseen limsan juontiin ja toinen vanhempi (joka litkii useammin) yrittää myös rajoittaa näyttäen esimerkkiä. Satunnaisesti pizzalla tai saunassa ok. Mummo vakavissaan myötäilee mukana.
Seuraavaksi alkaa keittelemään kahvia ja laittamaan pullaa pöytään. Lapset keskittyneinä omiin touhuihin ja sanottiin ettei kahvin lisäksi tarvitse mitään tarjota, kun juuri syötiin jälkiruokien kera. Mummo yrittää siitä huolimatta saada lapset kiinnostumaan tarjoiluista, vaikka yritetään lähtöä tehdä ja matalalla profiililla saada tilanne ohi. Mummo pamautta, että "Ei kun nyt Ville tulee juomaan vielä limsaa".
Vastaavia tilanteita ollut lukuisia. Kauhea hätä saada lapset haluamaan jotain herkkuja, kai yrityksenä ettei vanhemmat sitten uskaltaisi kieltää tai puuttua, mutta lopulta kaikki on vaan pahalla päällä. Mikä tämän käytöksen takana voisi olla? Toki voisin kysyä suoraan, mutta jotenkin kiusallista, kun tuntuu ihan tahallaan järjestävän näitä tilanteita
Kommentit (312)
Sen sijaan, että fokusoit mummon mässyihin ehdota niiden tilalle jotakin muuta hemmoteltavaa lapsenlapsille. Tiedät, mistä lapsesi pitävät. Jutelkaa kaikki yhdessä lapsistanne alkaen, mummo mukaan keskusteluun , ja keksitte yhdessä mitä se vois olla. Perustelet asiallisesti vielä kerran miksi ei ole hyvä asia juoda limsaa koko ajan ja sitten kuuntelet ehdotuksia. Joo, ja tiedän, ettei kukaan enää jaka kohdata toisiaan ja puhua avoimesti, mutta pelkkä valittaminen ei vie ongelmaa mihinkään suuntaan.
Kukaan aikuinen ei tykkää kieltämisestä ja rajoista. Jos haluaa jotakin käytä mieluummin diplomatiaa ja neuvottele. "Huijaa" mummo muuhun mukaan.
Tähän sopii kivasti vanha suomalainen sanonta: Ei ole väliä, että mitä syöt joulun ja Uuden Vuoden välillä. Sillä on, mitä syöt Uuden Vuoden ja joulun välillä.
Voisi mukauttaa näin: Ei ole väliä, että mitä syöt mummulassa. Sillä on, mitä syöt kotona.
Ruokaan voi liittyä valta-asetelma. Meillä isoäidillä on jonkin sortin pakkomielle tarjota jo leikki-ikäisille lapsille aikuisen makuun tehtyjä ruokia. Esim. voimakkaat homejuustot yms. Kun lapsi kohteliaasti kieltäytyy ettei ota tällä kertaa, isovanhempi suuttuu ja loukkaantuu kun ei mikään kelpaa. Ja lasten lempiruokaa on ihan tavalliset kotiruoat tyyliin kaalilaatikko ja hernekeitto.
Vierailija kirjoitti:
Kun kävit lapsena mummolassa, mummosi tarjosi sinulle vettä ja porkkanoita ?
Heh, mikä provo...
Älä viitsi itse provota. Missään kohtaa ei ole sanottu, että mummolassa pitäisi olla vesi ja näkkileipä linjalla. Kohtuus kaikessa ja kunnioitus vanhempien sanaan. Ja kyllä omassa lapsuudessa saatiin mummolassa leipomuksia, mutta ihan normaalissa mittakaavassa eikä pakkomielteisesti tuputtamalla tai monta kertaa päivässä
-ap
Mikä meteli jos anoppi sanoisi miniän tarjoiluista jotain. "Tää misokeitto on outo ruoka ja mitä nää merileväkääryleet on. Eikös kahvin kanssa tarjota jotain makeaa eikä riisikakkua?"
Anoppi olisi ihan hirveä. Miniä sensijaan on vain fiksu ja hyvä kasvattaja ja tahtoo anopinkin kasvattaa kun ronklaa ja arvostelee.
Ensin vaikka kehutaan miten on matkusteltu ja lapset niiiin tykkäs eri ruuista hienoissa ravintoloissakin. Mummorukka yrittää sit parastaan, olla fiksu ja sivistynyt, simpukkakeittoa ja kalliita juustoja kuullakseen että lapset ois halunnut hernekeittoa.
Vierailija kirjoitti:
Onko se mummo semmoinen ylämummo?
Anoppi se on, se paha ihminen.
Vierailija kirjoitti:
"Mummo on ihan oma henkilönsä, ei palveluksessasi oleva apukasvattaja"
Niin surullista. Ei haluta tukea vanhempia. Missä ajatus koko kylä kasvattaa? Yksilökeskeisyys ja itse pärjäämisen kulttuuri, jossa kuitenkin halutaan olla päsmäröimässä. Ei ihme, että välit tulehtuu
Mummot jotka asuvat kaukana ja joita nähdään harvoin eivät puutu kasvatukseen mitenkään. He ovat pyhämummoja pullineen.
Höykyttäkää niitä mummoja jotka ovat arjessanne palvelijoina muutenkin.
Aloittajan mummon käsitän olevan "pyhämummo" , harvoin nähty , jos siellä on syöty ja syönnin päälle kiirehditään jo kotimatkalle. Takkia päälle kun mummo vielä kahvit laittanut.
Miksi ihmeessä ette tajdo ottaa itse vastuuta lapsistanne vaan mummojen pitäisi kasvattaa ja hoitaakin?
Jos lapsella taipumusta matkapahoinvointiin aikuinen menee lapsen kanssa takapenkille.
Pitääkö ihan selvät asiat neuvoa nykyäideille?
Oletteko ikinä tavanneet miniää joka ei koko ajan kalvaisi anoppiaan?
Tai perhettä jossa miehen äiti ei olisi se huono mummo?
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsella taipumusta matkapahoinvointiin aikuinen menee lapsen kanssa takapenkille.
Pitääkö ihan selvät asiat neuvoa nykyäideille?
Eli mummo aiheuttaa pahoinvoinnin ylisyöttämällä ja sitten haukutaan äiti, kun hoitaa mummon aiheuttaman ongelman huonosti.
Meillä herkkujen tyrkytys päätyi lopulta siihen, että lapse voivat pahoin vierailun jälkeen, eivätkä halua enää käydä mummolla. Siitä huolimatta mummo ei lopeta, koska lapset kuulemma tykkäävät makeasta.
Ennen vierailua lapset kysyvät kotona onko siellä pakko syödä.
Kun vanhemmat puuttuvat tyrkyttämiseen, on vanhempien vika, kun yrittävät estää mummoa antamasta hyvää lapsille. Järkipuhe ei ole auttanut.
Vierailujen määrä on nyt vähentynyt, muiden kiireiden, mutta myös sen takia etteivät lapset halua. Muuta suhetta kuin pakkosyöttösuhe ei ole mummon ja lasten välille oikein muodistunut, koska äitini ei kysele tai puhele mistään, syöttäminen on ainoa toiminta hänen luonaan.
Kutsun mummon jatkossa mielummin meille, hänen käsilaukkuunsa, kun ei mahdu niin paljon ruokaa. Josoa jossain caiheessa alkaisi syntyä oikeaa ihmissuhdettakin.
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan, että fokusoit mummon mässyihin ehdota niiden tilalle jotakin muuta hemmoteltavaa lapsenlapsille. Tiedät, mistä lapsesi pitävät. Jutelkaa kaikki yhdessä lapsistanne alkaen, mummo mukaan keskusteluun , ja keksitte yhdessä mitä se vois olla. Perustelet asiallisesti vielä kerran miksi ei ole hyvä asia juoda limsaa koko ajan ja sitten kuuntelet ehdotuksia. Joo, ja tiedän, ettei kukaan enää jaka kohdata toisiaan ja puhua avoimesti, mutta pelkkä valittaminen ei vie ongelmaa mihinkään suuntaan.
Kukaan aikuinen ei tykkää kieltämisestä ja rajoista. Jos haluaa jotakin käytä mieluummin diplomatiaa ja neuvottele. "Huijaa" mummo muuhun mukaan.
Eli mummojen pitää syrjäyttää lapsi kun aikuisille tarjotaan kahvit eikä ehdottaa että lapsetkin jotain ottamaan.
Muistan lapsena miten hienoa oli kun pääsi aikuisten kanssa kahvipöytään ja sai sen mehulasin ja kakkupalan, ehkä täytekakkuakin. Kasvoin aikana kun ei lapsia huomioitu.
Joku jo miettikin joulua siellä anoppilassa. Aikuisille kystä kyllä on mummo laittanut, oikeat merkit viinejä ja konjakkeja ja konvehteja.
Mummo ja lapset puuhailevat nurkassa leikkien kun mummon pitää kompensoida lapsille etteivät he saa jouluherkkuja. Vehnää, suklaata, kermakakkua, leivonnaisten sokeria ja rasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä herkkujen tyrkytys päätyi lopulta siihen, että lapse voivat pahoin vierailun jälkeen, eivätkä halua enää käydä mummolla. Siitä huolimatta mummo ei lopeta, koska lapset kuulemma tykkäävät makeasta.
Ennen vierailua lapset kysyvät kotona onko siellä pakko syödä.
Kun vanhemmat puuttuvat tyrkyttämiseen, on vanhempien vika, kun yrittävät estää mummoa antamasta hyvää lapsille. Järkipuhe ei ole auttanut.
Vierailujen määrä on nyt vähentynyt, muiden kiireiden, mutta myös sen takia etteivät lapset halua. Muuta suhetta kuin pakkosyöttösuhe ei ole mummon ja lasten välille oikein muodistunut, koska äitini ei kysele tai puhele mistään, syöttäminen on ainoa toiminta hänen luonaan.
Kutsun mummon jatkossa mielummin meille, hänen käsilaukkuunsa, kun ei mahdu niin paljon ruokaa. Josoa jossain caiheessa alkaisi syntyä oikeaa ihmissuhdettakin.
Ihana miniä olet. Oispa kaikilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsella taipumusta matkapahoinvointiin aikuinen menee lapsen kanssa takapenkille.
Pitääkö ihan selvät asiat neuvoa nykyäideille?
Eli mummo aiheuttaa pahoinvoinnin ylisyöttämällä ja sitten haukutaan äiti, kun hoitaa mummon aiheuttaman ongelman huonosti.
Tuo kirjoittaja sanoi lapsellaan yleensä olevan taipumusta pahoinvointiin. Pitkä matka. Lapsi ei voisi siis syödä koko päivämatkan aikana.
Lapsrnlapsellani oli pienenä matkapahoinvointia myös, mummosta riippumatta. Äitinsä vastuullinen äiti, ei jättänyt lasta yksin takapenkille turvaistuimeen valvomatta vaan istui takapenkillä.
Vierailija kirjoitti:
"Mummo on ihan oma henkilönsä, ei palveluksessasi oleva apukasvattaja"
Niin surullista. Ei haluta tukea vanhempia. Missä ajatus koko kylä kasvattaa? Yksilökeskeisyys ja itse pärjäämisen kulttuuri, jossa kuitenkin halutaan olla päsmäröimässä. Ei ihme, että välit tulehtuu
Koko kylä kasvattaa ei tarkoita, että kaikki muut ovat vanhempien pikku apulaisia, joiden pitää tehdä just kuten vanhemmat sanovat. Koko kylän tapauksessa se onkin mahdotonta, kun pilttejä on useammassa talossa ja vanhemmilla eri periaatteita. Koko kylä kasvattaa ajatuksen ovat romuttaneet kontrollifriikit vanhemmat, joille ei kelpaa mikään muu kuin oma tyyli. Tämän vuoksi ei enää haluta ottaa mitään vastuuta muiden lapsista, koska siitä saa palkakseen pelkän haukkumisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä herkkujen tyrkytys päätyi lopulta siihen, että lapse voivat pahoin vierailun jälkeen, eivätkä halua enää käydä mummolla. Siitä huolimatta mummo ei lopeta, koska lapset kuulemma tykkäävät makeasta.
Ennen vierailua lapset kysyvät kotona onko siellä pakko syödä.
Kun vanhemmat puuttuvat tyrkyttämiseen, on vanhempien vika, kun yrittävät estää mummoa antamasta hyvää lapsille. Järkipuhe ei ole auttanut.
Vierailujen määrä on nyt vähentynyt, muiden kiireiden, mutta myös sen takia etteivät lapset halua. Muuta suhetta kuin pakkosyöttösuhe ei ole mummon ja lasten välille oikein muodistunut, koska äitini ei kysele tai puhele mistään, syöttäminen on ainoa toiminta hänen luonaan.
Kutsun mummon jatkossa mielummin meille, hänen käsilaukkuunsa, kun ei mahdu niin paljon ruokaa. Josoa jossain caiheessa alkaisi syntyä oikeaa ihmissuhdettakin.
Olen itseasiassa tytär tyrkyttäjä-mummolle. Anoppini on ihan normaali ihminen, äitini ei.
Olen itseasiassa tytär tyrkyttäjä-mummolle. Anoppini on ihan normaali ihminen, äitini ei.
Vierailija kirjoitti:
Olen itseasiassa tytär tyrkyttäjä-mummolle. Anoppini on ihan normaali ihminen, äitini ei.
Nyt kyllä narraat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mummo on ihan oma henkilönsä, ei palveluksessasi oleva apukasvattaja"
Niin surullista. Ei haluta tukea vanhempia. Missä ajatus koko kylä kasvattaa? Yksilökeskeisyys ja itse pärjäämisen kulttuuri, jossa kuitenkin halutaan olla päsmäröimässä. Ei ihme, että välit tulehtuu
Koko kylä kasvattaa ei tarkoita, että kaikki muut ovat vanhempien pikku apulaisia, joiden pitää tehdä just kuten vanhemmat sanovat. Koko kylän tapauksessa se onkin mahdotonta, kun pilttejä on useammassa talossa ja vanhemmilla eri periaatteita. Koko kylä kasvattaa ajatuksen ovat romuttaneet kontrollifriikit vanhemmat, joille ei kelpaa mikään muu kuin oma tyyli. Tämän vuoksi ei
Mutta lapsen ruokavalioon on kuitenkin kiva puuttua. Voitaisko sitten jättää sekin osio vanhemmille, jookos?
Kun kävit lapsena mummolassa, mummosi tarjosi sinulle vettä ja porkkanoita ?
Heh, mikä provo...