Kauhujen työpaikat: Mitkä on hirveimpiä työpaikkoja, joissa olette joko olleet töissä, tai haastattelussa ja miksi?

Yksi Suomen suurimmista työnantajista. 3 kk määräaikaistyö.

Ensin piti  tehdä joku soveltuvuustesti, vastata tietyn ajan kuluessa tiettyihin kysymyksiin. (Piti vastata joko puhelimella tai pöytätietokoneella.)

Sitten piti tehdä joku testi vain pöytätietokoneella jossa kamera ja mikrofoni päällä.

Tämän jälkeen tietysti puhelinhaastattelu, ryhmähaastattelu ym.jumppaamista.

Kaikki tämä 3 kk takia. 

Luovutin siinä vaiheessa kun olisi tarvinnut pöytäkonetta kun sellaista en omista.

Kiusaamista, pelolla eli huutamalla johtamista jne. Kokemusta on!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

HUS. Ei siitä sen enempää. 

Juuri tulleen tiedon mukaan Lehtosen johtamisesta HUS:issa on jätetty kantelu oikeuskanslerille. 

Olispa tämäkin tehty jo ennen Kelaan siirtymistä... Nyt hän on sekä sairaslomalla, että reissussa samaan aikaan. Oikein mallijohtaja on, tais rekryssä mennä taas jotain pieleen.

Vierailija kirjoitti:

Mun nykyinen työpaikka :/ Aiemmin se oli ihan tavallinen pienehkö työpaikka alallaan, pienine puutteineen, mutta ei mitään vakavampaa. Olemme palveluala, jossa osalla työntekijöitä on oltava omiin tehtäviinsä, joihin Valvira laillistaa, kandin tutkinto, osalla maisterin ja osalle riittää ilman laillistamista vaativia tehtäviä aammattikoulupohja (tai on voinut tulla ns. kadultakin töihin). He pyörittävät mm. tavaralogistiikkaa. Eli kerroin tämän vain sanoakseni että kaikki on hyvin strukturoitua ja lain noudattamista on paljon, plus työn ytimenä ovat asiakkaat, joita haluaisimme palvella parhaalla mahdollisella tavalla. En halua sanoa alaa suoraan, ettei paikkaa voida tunnistaa. 

Kun pomo vaihtui, meno on muuttunut päivä päivältä kaoottisemmaksi. Hän haukkui niille, joiden vastuilla asiat eniten olivat olleet, heidän tekemisensä ja työtavat. Hän on todella epäjohdonmukainen. Hän saattaa sanoa työntekijälle jotain loukkaavasti päin

Eikö tuosta voi puhua esimiehen esimiehelle ja luottamusmiehelle?

Vierailija kirjoitti:

Eräs kaapelitehdas Kempeleessä. Niin sairas työyhteisö kuin olla voi. Työnjohtaja totesi työsopparia allekirjoittaessa kuinka minua ei olisi pitänyt ottaa töihin, eos miksi. Siitä se hullunmylly alkoi. Perusteetonta syyttelyä ja aiheetta, aivan  mitättömistä pikkuseikoista. Kyttäämistä ja kyräilyä, selän takana haukkumista, aiheetta. Erittäin naisvaltainen työpaikka, joista suurimmalla osalla oli urakkapalkka ja toisilla tuntipalkka. Palkkausmuoto oli jo aito epäyhtälö, josta ei hyvä seuraa. Oli siellä onneksi muutama normaalikin, mutta he eivät voineet mitään läpeensä sairaalle nokkimiselle ja pahojen puhumiselle selän takana. Pari normaalia kertoi kuinka sairas työpaikka on ja kuinka sinen ei kannata jäädä. Selän takana morkkaamisiin ei ollut olemassa mitään järjellistä perustetta, koska kaikki hoitivat työnsä, eikä työnteossa ollut mitään varsinaisia ongelmia.

firman nimi?? julkista tietoa...

Menin työkokeiluun ravintolaan. Luulin tosiaan sinisilmäisenä että saisin olla siellä kokeilemassa ja tutustumassa työhön ja että minua opastettaisiin. Vielä mitä, heti kun aloitin niin yksi vakituinen meni lomalle. Minun piti tehdä kolmen ihmisen työt. Minut jätettiin yksin 16-vuotiaan opiskelijan kanssa joka oli siellä myös harjoittelemassa. Tuli heti hyvin selväksi että minua käytettiin vain ilmaisena työvoimana.

Minulle olisi sopimuksen mukaan kuulunut tunnin ruokatauko mutta homma meni lopulta siihen että minä en saanut syödä ollenkaan työpäivän aikana enkä pitää taukoa. Aina kun kysyin että saanko syödä niin pomo suuttui minulle. Ne lounaat oli sitäpaitsi maksettu heille. Silloin lähdin lätkimään. Ei enää ikinä!

Minkälaisia työpaikkoja Suomessa onkaan! Miten joku luulee nuorten menevän töihin. Itse tein työurani metalliteollisuudessa. Olin koneistaja. Kun tuli yhdistyminen firmojen kanssa niin kavereita otettiin ja ammattilaiset ulos. Minulle tuli pomo, joka oli varas. Yksi kylähullu varasti pomolle ja pomo järjesti ylitöitä jotta tyyppi voisi varastaa. Pomo tiesi, että minä tiesin. Piti olla vaan hiljaa. Aikaisemmin joku oli ilmiantanut varkaan, mutta ilmiantaja sai kenkää koska asia ei kuulunut hänelle. Suomen tilanne taitaa politiikassa olla samassa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Nordean rekrytointi oli mielenkiintoinen kokemus. Työpaikka olisi ollut _puhelinaspaan_ määräaikainen pesti. Olen varmaan tälle palstalle johonkin toiseenkin ketjuun joskus tämän kirjoittanut...

Ensiksi soitettiin, että olenko kiinnostunut ja pidettiin samassa puhelussa vielä n. 20min alkuhaastattelu. Sovittiin varsinainen haastattelu johon vaatimuksena ilmoitettiin että pitää olla vähintään kolme suosittelijaa nimine, nimikkeineen ja yhteystietoineen. (jälkeenpäin kysyin näiltä suosittelijoilta, kuulemma mitään yhteydenottoa heille ei ollut tullut)

Sen jälkeen menin varsinaiseen haastatteluun jossa kaksi HR-kanaa ja se varsinainen esimies haastattelivat puolitoista tuntia, kävivät CV:ni ihan riviriviltä läpi ja kertailivat ties mitä juttuja mihin pitäisi sitoutua tässä organisaatiossa. (tämä työyhteisö on PERHE ja prioriteetti yksi elämässä. joo niin just). Leikittiin aspa tilannetta, miten

Nordea ei oman kokemukseni mukaan ole suinkaan ainoa yritys, joka tekee näin. Käytetään ihmisten aikaa valtavan paljon näissä rekrytoinnin temppuradoissa, voi olla useaa haastattelukierrosta, ryhmähaastattelua, yksilöhaastattelua, testejä, lomakkeita, usean haastattelijan haastatteluja jne. 

Tämän ruljanssin lopuksi ei vaivauduta edes ilmoittamaan ihmisille sen valinnan tuloksesta, vaikka se on nykypäivänä teknologian ansiosta äärimmäisen helppoa massapostittaa useille se sama "Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun" vastaus. Edes sitä ei viitsitä tehdä. Roikotetaan hakijoita epätietoisuudessa viikkokaupalla ja kun itse soittaa perään kysyäkseen, kerrotaan, että paikka täytettiinkin jo aikapäiviä sitten, tai valittiin joku firman sisältä. 

Itse laitan boikottiin jokaisen yrityksen, joka tätä tekee. Miten kohtelee asiakkaitaan, kun käytös työnhakijoita kohtaan on noin röyhkeän piittaamatonta? Normaalit käytöstavat ja huomaavaisuus muita kohtaan ei voi olla liikaa vaadittu. 

Sain työn yhdestä puuhuonekaluja valmistavasta firmasta ja ekana työpäivänä odottelin sitten että annetaan joku homma. 4 tuntia odottelin ja kysyin sitten että onko täällä tarkoitus tehdä jotai töitäkin. Firman niin sanottu työnjohtaja sanoi että minä olen se joka siivoo päivän päätteeksi paikat ja olen siellä sen takia että ne saavat kunnalta työllistämistukia kun heillä oli työkkärin kanssa jonkinlainen sopimus. Kysyin että ette kai odota että istuskelen toimettomana koko päivän ja siivon sitten lopuksi. Sanoi se että kyllä me vähän niin ajateltiin, eivät anna minun koskea kalliisiin koneisiin. Olin amiksessa käyttänyt paljonkin kalliimpia koneita kuten 200 000 euron cnc konetta ja tehnyt sillä kaikenlaisia sahauksia oviin ja huonekalujen osiin. Sanoin sille työnjohtajalle että minä lähden kotiin enkä tule takas.

Kotisiivousfirma, jossa oltiin sinänsä kannustavia, mutta aikaa täydelliselle siivousjäljelle oli varattu aina liian vähän. (Sitä kuitenkin odotettiin.) 99% työpäivistä meni tukka hulmuten juostessa ja siltikin meni yleensä ylitöiksi. Asiakas oli työjohdon mielestä aina oikeassa vaikka kuinka v*ttuilisi, ei tajuaisi tekemästään sopimuksesta mitään, ei pitäisi sovituista ajoista kiinni tai vaarantaisi siivoojien turvallisuuden. Yhdelläkin asiakkaalla oli koira, joka hyökkäsi ensimmällä käynnillä täysin provosoimatta kimppuuni ja yritti jatkossakin raadella jokaisen siivoojan. Työnjohdon reaktio: "aha, älä koske siihen seuraavilla kerroilla". Asiakkaalla ei ollut minkäänlaisia edellytyksiä pitää petoa aisoissa, mutta eihän nyt sellaisten asioiden kun siivoojien turvallisuuden takia aleta valikoimaan asiakkaita. 🙄

Vierailija kirjoitti:

Kotisiivousfirma, jossa oltiin sinänsä kannustavia, mutta aikaa täydelliselle siivousjäljelle oli varattu aina liian vähän. (Sitä kuitenkin odotettiin.) 99% työpäivistä meni tukka hulmuten juostessa ja siltikin meni yleensä ylitöiksi. Asiakas oli työjohdon mielestä aina oikeassa vaikka kuinka v*ttuilisi, ei tajuaisi tekemästään sopimuksesta mitään, ei pitäisi sovituista ajoista kiinni tai vaarantaisi siivoojien turvallisuuden. Yhdelläkin asiakkaalla oli koira, joka hyökkäsi ensimmällä käynnillä täysin provosoimatta kimppuuni ja yritti jatkossakin raadella jokaisen siivoojan. Työnjohdon reaktio: "aha, älä koske siihen seuraavilla kerroilla". Asiakkaalla ei ollut minkäänlaisia edellytyksiä pitää petoa aisoissa, mutta eihän nyt sellaisten asioiden kun siivoojien turvallisuuden takia aleta valikoimaan asiakkaita. 🙄

Miten ihmeessä joku aggressiivisen koiran omistaja edes uskaltaa palkata kotisiivouksen? Varsinkaan jos ei ole itse läsnä kotona valvomassa ja hallitsemassa koiraansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotisiivousfirma, jossa oltiin sinänsä kannustavia, mutta aikaa täydelliselle siivousjäljelle oli varattu aina liian vähän. (Sitä kuitenkin odotettiin.) 99% työpäivistä meni tukka hulmuten juostessa ja siltikin meni yleensä ylitöiksi. Asiakas oli työjohdon mielestä aina oikeassa vaikka kuinka v*ttuilisi, ei tajuaisi tekemästään sopimuksesta mitään, ei pitäisi sovituista ajoista kiinni tai vaarantaisi siivoojien turvallisuuden. Yhdelläkin asiakkaalla oli koira, joka hyökkäsi ensimmällä käynnillä täysin provosoimatta kimppuuni ja yritti jatkossakin raadella jokaisen siivoojan. Työnjohdon reaktio: "aha, älä koske siihen seuraavilla kerroilla". Asiakkaalla ei ollut minkäänlaisia edellytyksiä pitää petoa aisoissa, mutta eihän nyt sellaisten asioiden kun siivoojien turvallisuuden takia aleta valikoimaan asiakkaita. 🙄

Hän itse asiassa oli aina paikalla. Mutta oli niin hauras ettei pystynyt fyysisesti viemään koiraa pois eikä se halunnut totella käskyjä. Pitkän maanittelun jälkeen hän sai houkuteltua sen pihalle, mutta aina jossain kohtaa meni juttelemaan räksyttäjälle ovea raottaen, josta se sitten pinkaisi takaisin sisälle ja me jouduimme piilottelemaan makkarissa taas odottaen, että rakki saadaan takaisin ulos. Siitä tuli vielä valitusta miksi asiakkaan luona kesti niin pitkään, vaikka syy kyllä kerrottiin. Harmittaa, etten kieltäytynyt ensimmäisen kerran jälkeen menemästä enää sinne. (Olin nuori ja ylikiltti miellyttäjä.) Muistan edelleenkin sen kauhun, kun rakki hyppi hulluna makkarin ovea vasten koittaen murtautua siitä läpi meidän kimppuumme.



Asiakas oli muutenkin kaheli. Ei voinut kertoa erikoistoiveistaan ja sitten huusi naama punaisena kun en osannutkaan lukea ajatuksia. Tilasi lisäpalveluita ostamatta niihin kuitenkaan lisäaikaa ja kieltäytyi hyväksymästä, että ilman lisäaikaa tavallisesta ylläpitosiivouksesta piti sitten karsia. (Jotenkin olisi vain pitänyt osata rikkoa aika-avaruus ja mahduttaa seitsemän työtuntia neljään tuntiin.) Väitti myös meidän varastavan häneltä muovipurkkeja, foliopakkauksia yms tilpehööriä, vaikka käskystä emme heittäneet mitään sellaista roskiinkaan. Joka ikisen käynnin jälkeen palautevihkon viimeisin sivu oli ylhäältä alaspäin, laidasta laitaan kauttaaltaan aggressiivisen tilityksen peitossa, vaikka vilpittömästi teimme parhaamme niissä olosuhteissa.

Eräs vanhusten hoitokoti, jossa oli mielipuolinen työkaveri. Saattoi ruveta räyhäämään ja oli muutenkin uhkaava. Ilmapiiri oli todella huono, ja mainitsin siitä esimiehelle. Esimies oli vellihousu, eikä tehnyt mitään. Otin sairaslomaa. Tämä hullukin otti välillä sairaslomaa. Minulle sanottiin että tee valitus työsuojeluvaltuutetulle. En tehnyt, koska onneksi määräaikainen työsopimus päättyi ja lähdin ilomielin koko paikasta. Kuulin myöhemmin että minun jälkeeni kaikki muutkin ovat lähteneet lätkimään vain tämän yhden tyypin takia. Miten yks työntekijä voi terrorisoida ja pilata koko työpaikan?? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja suurin osa toimistohommistakin on suorittavia, joten todellakaan kaikki ei nauti syvää merkitystä tehdessään hommia palkan eteen. Omakin motivaationi olisi aivan erilainen jos roolini olisi mutta niitä johtopaikkoja, joissa saa visioida ei riitä kaikille mutta kaikkien pitäsi hihkua loman jälkeen kuinka ihana oli palata kun meinasi jo tulla tylsää.. 

Tähän on pakko kommentoida, että johtotehtäviä ei ehkä ole paljon, mutta ei niihin sopivia ihmisiäkään todellisuudessa ole pilvin pimein. Se, mikä ulospäin saattaa näyttää kivalta visioinnilta, on oikeasti aika raakaa työntekoa. Tärkeimmät ominaisuudet johtajalle on pystyä tekemään nopeitakin päätöksiä puutteellisilla tiedoilla (koska ikinä ei pysty ottamaan kaikkia muuttujia huomioon aukottomasti) ja kantaa niistä vastuu silloinkin, kun päätös on ollut väärä.

Herättää kyllä ihmetystä, miten vielä tänäkin päivänä lasselehtoset onnistuu huuseerata Valtion johtopaikoilla. Monissa paikoissa yksityisellä puolella tuosta mainehaitasta olis saanut kengän kuvan takapuoleen. Vaikka kyllä sielläkin kyseenalaisesta toiminnasta vielä joissain paikoissa palkitaan esim. Carl Haglund joka sai Aktiasta kenkää ennen kuin ehti aloittakaan. Tyyppi istuu nyt toimarin pallilla toisessa puulaakissa. Itse en olis ikinä noin epätoivoiseen palkkaukseen ryhtynyt. Vaikka hyviä johtajia ei joka oksalla istuisikaan, niin harvempi tuskin olisi Haglundia huonompi vaihtoehto ollut.

Kaikki hoitoalan paikat. Pomoina vallanhimoisia narrtuja. Johtamiskulttuurin ydin on työntekijöiden nolaaminen, nöyryyttäminen ja kyykyttäminen  

Opettajana eräässä isossa organisaatiossa. Mies esimies, joka ei tehnyt omia töitään, ja syytti sitten niistä minua. Aloitti savustamisen, ja syykin selvisi: tuli haku virkaan, ja siihen valittiin vasta tullut, minua nuorempi nainen, jolla ei ollut kokemusta kuin 1/2 vuotta. Tämä nainen sai työpaikan ihan perinteisesti reittä pitkin, kuulin jälkikäteen. 

Vierailija kirjoitti:

Menin työkokeiluun ravintolaan. Luulin tosiaan sinisilmäisenä että saisin olla siellä kokeilemassa ja tutustumassa työhön ja että minua opastettaisiin. Vielä mitä, heti kun aloitin niin yksi vakituinen meni lomalle. Minun piti tehdä kolmen ihmisen työt. Minut jätettiin yksin 16-vuotiaan opiskelijan kanssa joka oli siellä myös harjoittelemassa. Tuli heti hyvin selväksi että minua käytettiin vain ilmaisena työvoimana.

Minulle olisi sopimuksen mukaan kuulunut tunnin ruokatauko mutta homma meni lopulta siihen että minä en saanut syödä ollenkaan työpäivän aikana enkä pitää taukoa. Aina kun kysyin että saanko syödä niin pomo suuttui minulle. Ne lounaat oli sitäpaitsi maksettu heille. Silloin lähdin lätkimään. Ei enää ikinä!

Sama kokemus ravintolasta nuorena opiskelijana ja työkokeilussa.

"Nordea ei oman kokemukseni mukaan ole suinkaan ainoa yritys, joka tekee näin. Käytetään ihmisten aikaa valtavan paljon näissä rekrytoinnin temppuradoissa, voi olla useaa haastattelukierrosta, ryhmähaastattelua, yksilöhaastattelua, testejä, lomakkeita, usean haastattelijan haastatteluja jne. 

Tämän ruljanssin lopuksi ei vaivauduta edes ilmoittamaan ihmisille sen valinnan tuloksesta, vaikka se on nykypäivänä teknologian ansiosta äärimmäisen helppoa massapostittaa useille se sama "Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun" vastaus. Edes sitä ei viitsitä tehdä. Roikotetaan hakijoita epätietoisuudessa viikkokaupalla ja kun itse soittaa perään kysyäkseen, kerrotaan, että paikka täytettiinkin jo aikapäiviä sitten, tai valittiin joku firman sisältä. 

Itse laitan boikottiin jokaisen yrityksen, joka tätä tekee. Miten kohtelee asiakkaitaan, kun käytös työnhakijoita kohtaan on noin röyhkeän piittaamatonta? Normaalit käytöstavat ja huomaavaisuus muita kohtaan ei voi olla liikaa vaadittu."

Jep ja kun tuosta miljoonan vaiheen rekrytointiprosessista johonkin 10€/tunti asiakaspalvelu hommaan paistaa vaan niin se, että isossa tuottavassa organisaatiossa on HR-puoli päästetty paisumaan tarpeettoman suureksi. Ymmärrän tiukan seulan jotain ison palkan kokenutta erityisalan asiantuntijaa rekrytoidessa, kun sitä oikeasti pestiin sopivaa henkilöä ei ihan joka te-toimiston aulasta löydä, mutta en tuollaisiin koulutusta vaatimattomiin matalapalkka hommiin...

Pieni yksityinen huoltoasema Pohjanmaalla. Palkka tietenkin se alle kympin tunti minimi, mutta mikä minun mielestäni kaikkein härskiä, työvuorolistoihin joiden mukaan palkka maksettiin merkittiin esimerkiksi aamuvuoro 5:50-13:00, mutta todellisuudessa vaadittiin että on vähintään 5:30-13:15. Ensimmäiseen aamuvuoroon olin 5:45 työpaikalla työvaatteet päällä hommia hoitamassa ja esimies tuli huutamaan, kun olen tullut liian myöhään ja nyt ei ole avaamisaikaan 6:00 vielä kaikki valmista.

Aha okei? No sitten teidän varmaan pitäis tota työvuoron alkamisaikaa muuttaa?

Tuon kommentin jälkeen jäinkin sitten esimiehen erityistarkkailuun. Noottia sai aivan kaikesta mahdollisesta. Perehdytyksessä jätettiin kokonaan oleelliset turvallisuuteen liittyvät asiat huomioimatta. Joihinkin palveluihin mitä tuo pulju mainosti tarjoavansa, ei annettu mitään perehdytystä. Sitten kuunneltiin asiakkaiden huutoa.

Neljännen työvuoron jälkeen irtisanouduin koeajalla. Sain vielä samalla viikolla tutun kautta hommia toisesta firmasta saman tyyppisistä hommista, jossa työilmapiiri oli huomattavasti terveempi ja reilumpi.

Keltaisesta väristään tunnettu kahvilaketju. Olin nuori kun tuonne menin, nyt olisin lähtenyt  kävelemään jo ensimmäisessä työvuorossa.

Ilmoituksessa ja haastattelussa luvattiin 110 h/ 3 viikkoa, eteen lyötiin nollasoppari kun olin jo irtisanoutunut edeltävästä.

Perehdytys oli kaksi viikkoa aiemmin aloittaneen työntekijän vastuulla. Tämä työntekijä sai potkut viikkoa myöhemmin työvuoroon tullessaan kaikkien (myös asiakkaiden) nähden, koska oli kuulemma unohtanut radion päälle yöksi.

 

Aamuvuoro oli merkitty alkamaan varttia ennen puljun aukeamista (siinä ajassa ei ehtinyt edes ensimmäisiä patonkeja saada uunista ulos). Ensimmäiseen aamuvuoroon tullessani selvisi, että kahvilan esihenkilö ja hänen oikea kätensä tulevat paikalle jo tuntia aiemmin bussiaikataulujen vuoksi ja täten minulla jäi aamutoiminnot myös näkemättä, koska eihän tätä minulle kerrottu. Ei muuta kuin samana viikonloppuna yksin aamuvuoroon tällä perehdytyksellä. Jos johtajan kanssa oli samaan aikaan aamuvuorossa, hän saattoi muita mutkitta jäädä istuskelemaan kavereidensa kanssa, vaikka junaan aikovia ihmisiä oli parikymmentä jonossa ja kylmäkuorma odotti purkamista muutenkin pienessä eteisessä. Ketjun työhyvinvointikyselyt tehtiin hänen valvovan silmänsä alla.

Kun iltavuorojen venymisestä tuli sanomista, hän kerran kellotti ja kehui olleensa valmis kolme minuuttia ennen työvuoron päättymistä. Eläkkeellä olevan miehen työpanosta tähän suoritukseen ei tietenkään laskettu. Erästä (hyvää) työntekijää pidettiin työkkärin harjoittelussa maksimiaika (etenkin ruuhkaisimpiin aikoihin), sen jälkeen lupailtiin enemmän tunteja mutta nekin annettiin myöhemmin tulleelle.

Loukkasin kerran käteni työvuoron aikana ja esihenkilö oli soittaessani niin kauheassa kännissä ettei hän edes ymmärtänyt mistä on kyse. Suljin puljun ja soitin vapaalla olevan työntekijän tekemään iltasiivouksen, koska lähdin itse paikattavaksi. Jälkikäteen esihenkilö vittuili, että toinen työntekijä oli kerran leikannut pikkusormensa pään irti ja silti tehnyt vuoronsa loppuun. Sillä kertaa sentään päin naamaa, yleensä hän puhui kaikista pahaa vain selän takana.

Ei ole ikävä kyseiseen paikkaan ja työntekijöiden onneksi esihenkilö on jo pitkään ollut eläkkeellä. Terveisiä vaan Arjalle, toivottavasti loppuelämäsi kohtelee sinua paskasti.