Sinkkuna joulut ja uudet vuodet oli parempia

Pelkäätkö jotain nokkiinsa ottamista niin paljon, että taivut joka vuosi miehen tahtoon?

Minä sanoin miehelleni, etten jaksa samaa perinneruljanssia joka vuosi. Mentiin sitten joskus ulkomaille. Toisinaan myös appivanhempien kanssa. Kyllästyneitä nääs voivat olla ne vanhemmatkin niihin samoihin rutiineihin, eikä ainoastaan nuoremmat.

Miesvauva sulla silti on. Ja sulta puuttuu selkärankaa.

Edellisessä suhteessani tuo oli jokavuotinen riidan aihe. Minulle joulu on tärkeä, enkä halunnut viettää sitä miehen suvun kanssa, koska he olivat ahdistavia ja ilkeitä. 10 joulua vietin heidän kanssaan, sitten tuli stoppi. Siitä lähtien vietin joulut yksin kotona, vaikka se aiheutti hirveän huudon ja syytökset. Mutta niiden jälkeen sai olla rauhassa kun mies oli sukulaisillaan. Kolme joulua meni näin, sitten erottiin.

Kyllä sinkkuna yksin oli pitkät juhlapyhät ihan kamalimpia, ellei ollut mahdollista olla töissä niitä. Ei ollut elossa enää sellaisia joidenka kimppaan olisi voinut ängetä. 

Me olimme mieheni kanssa seurustelun alkuvuosina kumpikin oman perheen kanssa joulut ja uutena vuotena yleensä kaveriporukassa. Jossain vaiheessa aloimme viettää joulut yhdessä jomman kumman perheen luona, vuorovuosin hänen ja omien vanhempieni luona. Toisen lapsen synnyttyä (marraskuun lopussa, emme jaksaneet matkustaa pienen kanssa) aloimme viettää joulua omassa kodissa ja niin on jatkunut siitä asti. Yleensä Tapanina käymme päiväseltään miehen perheen luona, koska sinne on lyhyempi matka kuin omille vanhemmilleni.

Kerro miehellesi, että haluaisit välillä viettää joulua omassa kodissa. Voisitte luoda omat jouluperinteet. Ja jos hän haluaa nähdä sukuaan, hän voi käydä ilman sinua tai voisitte käydä vaikka joulupäivänä rääppiäisissä. Toki tämänkin voi jakaa eri vuosille siten, että olette yhtenä vuonna kotona ja seuraavana sukuloimassa. Uudet vuodet samaten, joka toinen vuosi sinun perheesi luona ja joka toinen vuosi kaveriporukassa?

Pariskuntana pitää voida hieman jo irroittautua lapsuuden perinteistä, koska sitoutumisen pitäisi olla ensisijassa omaan puolisoon ja sitten vasta omaan lapsuudenperheeseen. Kompromisseja ja omista toiveista joustamista puolin ja toisin. Sinä olet tainnut olla se joustaja tähän asti. 

Niin sitä se saattaa olla parisuhteessa. Nykyisin on menty paljon siihen suuntaan, että aikuiset ihmiset viettävät jo omanlaistaan joulua, eikä kukaan voi pahoittaa siitä mieltään. En tiedä, jos eletään parisuhteessa ja mies haluaa joka joulu että mennään heidän sukulaisilleen. Luulisi ymmärtävän, että välillä nainen voisi jäädä kotiin tai mennä omille sukulaisille.