♥-♥ Tammenterhot viikonloppu ♥-♥

[color=darkviolet]Ja kirkkain silmin jopa. Meninki ennen kymppiä sänkyyn. Eka herätys oli jotain puol yhen aikaan. Sitten neljältä ja taas perinteisesti aamuyöllä enempi huitomista. Käänsin sit Kossin masulleen ja tuhisteli siinä sitte kai likemmäs seiskaa.

Siksiköhän oli taas vaihteeks vaippa niiiiin täynnä että. Tosi tyytyväisenä ja hymyilevänä heräsi + pahan hajusena :D Nyt nukkuu tyytyväisenä, kun toisen baarin tyhjensi pohjanmaan kautta. Semmonen oli tahti ;)

Ja sit säätiedotus. .vettä sattaa :/ Jospa sitä sais noita pyykkejä laiteltua, kunnei voi ulos karata näistä kotihommista. Nyt ois jo hyvää aikaa, mut taianki mennä värjään tän kuontalon. Illalla ku ois tarkotus lähtee tanssimaan, vaikkaki oon alkanu oleen kahen vaiheilla. Hirvittää jotenki ekaa kertaa jättää ukot päikseen yönselkään. Ukolle ku siittä illalla sanoin niin sano etten saa alkaa pohtiin sitä ääneen, ku se on sitä jo monta päivää itekseen pähkäilly. Tietää, ett Kossi kun haluaa ruokaa niin sitä on saatava ja välittömästi tai muuten äänivallit alkaa murtumaan.

No, katotaan mitä ilta tuo tullessaa.



[b]Tau[/b] hirmusesti voimia ja kaikkea hyvää toivotan!! Jospa ukkosi saa avattua sanasen arkkunsa ja saatte rakentavaa keskustelua pian aikaan. Ja ennen kaikkea selvitettyä kaiken niin, että eropuheet ei ole etes vaihtoehtona. Voimia!!



[b]Maikkoo[/b] kiitos linkistä :) vaikuttaa kivalta. Pitää joku päivä tesmata.



[b]Pupina[/b] se voi olla ehkä vielä liian aikasta kummiski vakirytmin syntyyn. Tai kyllähän toisilla vauvat on melkeen syntymästään saakka " rytmillisiä" . Kokeile joskus ettet niin kauaa pidä väliä ruisleivän syöntiin, jos se oli syynä, jos se sitten alkaisi poitsun masu sen kestämään.



[b]Katskula[/b] meillä kans nukutaan paremmin tissi poskessa. Toisaalta niin hellyyttävää ja toisaalta haluisin nukkuvan jo täysin omassa sängyssä.



[b]Lyyti[/b] kiitos ohjeistuksesta :) Siis tarkennukseksi niin vauvan tukanki saa pestä sillä shampoolla??



[b]Mamm@mia[/b] no ehottomasti vaikka lähisiwaan ;)



[b]Isäkäynti neuvolassa[/b] ohoh ihan uutta mulle. Eli ei täällä sellasesta oo ollu puhetta ja epäilen ettei tuukkaan.



[b]Rainy[/b] kovasti kyllä oireet on hampaisiin viittavaa. Ookko lämpöö mitannu?



[b]Tarrasysteemistä[/b] niin mä tekasin akalle jääkaapin oveen lappusen. Tosi innostuneena oli heti eka päivänä maistamassa puolukkaa, ku tiesi sillä saavan tarran :) Meillä ku tahotaan monasti vatuloida ruokapöydässä ja sitä en jaksais, että saa tuon tuostaki huomauttaa " syö nyt" . Syö hyvin, mut se vie aikaa ku jää haaveileen. .

Katotaan toisko tulosta tuo lahjonta ;)

Niin ja sovittiin, ett ku 10 tarraa saa niin possu saa vähän rahaa.



Mut nyt meen sotkeen tätä tukkaa.

Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille :)

Sateista huomenta keskeltä Suomea! Meillä perhe on osittain kotiutunut, eli toinen isommista tytöistä tuli kotiin mummolasta toinen halusi jäädä vielä yöksi.



Pikku-neidillä on kyllä tuo iltanukahtaminen tosi hankalaa, en tiiä oikein miten sen hoitaisin kun EI halua rauhoittua syliin, ei sänkyyn, ei tissille, ei pullolle ja kuitenkin on hirveen väsytynyt, eilenkin aloitin nukuttamisen jo hyvissä ajoin ennen kuin oli liian väsy, mut ei vaan saa unenpäästä kiinni ja huutohan siitä tulee. No nukahti kuitenkin sit jo puol kymmenen ja nukku hyvin yhdellä sytöllä, että hyvä niin.



Tau: Voimia teille. Puhu ainakin sinä ja pakota miehesi kuuntelemaan, kerro kaikki mitä ajattelet.



Zatu: ei kun tanssiloihin vaan, tiedän kyllä tunteen, kun tulee tuo olo et haluaisikohan sitä nyt sit kuiteskaan mennä, vaikka alkusi on ollut ihan innoissaan. Hyvin ne miehet (ja tyttö) pärjäävät, pakkohan se on kun ovat keskenään ja eihän se mies opi koskaan jos ei ole mahdollisuuttakaan, eli menoks vaan.



Meillä miehellä on asiakastapahtuma tänään, eli tietää minulle iltaa lasten kanssa, täytyy kyllä minunkin alkaa suunnitteleen johonkin omiin menoihin menoa, sillein että tuo mies on oikeesti koko päivän lasten kanssa, saisi vähän tuntumaa näihin kotioloihin.



Äitienpäivä G: lapset askartelevat jotain ja syömään menemme koko perheen voimin. omaa äitiä muistan kukilla.



Monttu: meneekö tuo vinossa oleminen itsestään ohi, vai tarviiko sitä jotenkin tukea? en ole aiemmin kuullutkaan moisesta. Mulla on myös tuo vaate ongelma, kun on kahdet rippijuhlat kesällä ja tosiaan pitäisi jotain juuri tunikan mallista löysempää imetyspaitaa hommata, vinkkaa jos löydät jostain..



no nyt sit tuota kuontaloa kampaamaan, on se kumma kun vasta eilen laitoin tukan hyvin ja nyt jo on mennyt sekasin???



mamm@mia + pikku-neiti 11 vko

Tau:meil kotona aika samanlaiset fiilarit.mistään vakavasta ei uskalla puhua(vaikka vähän pitäs selvitellä,no oikeestaan aika paljokii)riita tulee pienestäkii.Ja varsinkii näistä kotihommista.Nyt ky herra on töissä(siis 3pvä töit 7 vapaata) se tulee kotiin ja äksyää ja raivoo ja marmattaa et minkä takia kotona ei MITÄÄN oo taas tehty.on se kumma et muissa lapsiperheissä on siisti kämppä ym.minä vaan itkua nieleksin takasi jos sanon nii tulee vaan pahempi riita ja nalkutus.Eilen oli A:lla tosi huono päivä itki yheksään asti illalla mahaasa missään muualla ei ruvennu nukkumaan ku sylissä mahallaan,ukko tul kotiin puol viien aikaan ja men parkkipaikalle autoo laittamaan.sieltä tuli sit seihtemältä ja mäkätys alko taas et taas pitää ruveta tiskaamaan,ja sain aamulla kumminkii raikattua kämppää et muuta ei ollu ku tiskit mihinkä en kerinny koskemaan.kasin aikaan olin jo ihan rikki mut onneks mun äiti tul sopivasti käymään nii karkasin saunaa.ja normaalia on sekii et pistän suihun päälle ja itken..



mä en oikein tiiä et mitenkä mmä jaksan tämmöstä enää.hoitovastuukin kummastakin lapsesta on yksin minulla.Kyllä ukko jaksaa M:ää riehuttaa ja leikittää mut nukkumaan ei neitiä saa eikä ruokaakaan paljoo alas,neidil ku on kommervenkit ja jujut mitkä pitää käyttää et neiti söis ja ukko ei malta ja sillei oo kärsvällisyyttä.



joo tulipas valitusta, mut siis Tau pointi ol se et tääl ollaan samas venhees.(mä en oikein muualle voi valittaa ku kaikki pitää ukkoo nii täyvellisenä kun tekee kotitöitä ja tulee nii hyvästi lapsien kans toimeen.paljon siitä on kyl sitä esittämistä et miten täydellinen hän on)



Monta kertaa oon miettiny et missä se ihmnen johon rakastuin,se jonka kanssa hassuteltiin,hellittiin toisiammo??tilalla on nyt tiukkapipo joka ei hymyile,aina valittaa jostain,mikään ei oo hyvin.



No tästä pitää nousta et tänää sais jotain tehtyä,vaik miel tekis mennä sänkyyn ja vetää peitto korville..



T:MK kera M:n ja A:an 27.1.

TAU ja MONTTU + muut E-Karjalaiset: Lappeenranta lienee paras paikka tavata. Odotetaanko kelien lämpenemistä vaikka tuonne kesäkuulle? Kiva paikka Lpr:ssa on aina satama, jos sää sallii.



Laitan SINDALLE sähköpostilla kuvan, jota vastaan kai sai salasanat blogiin!?? Voimme sitten sopia tarkemmin, kun saa sähköpostiosoitteet kultakin, vai mitä?



Poitsu yrittää kovasti kääntyä mahalleen. Suuttuu ihan sitten kun ei vielä pääse. Käsi jää vielä pahasti väliin.. Kiertää napansa ympäri sitten, kun vehtaa.



-pinus-

Kuulostaa samanlaiselta tein elo, kun meillä täällä.

Tuo ennen niin ihana mies on nyt jotain kaukaista. Mihin se hävis? Sitä ei kiinnosta näköjään perhe ollenkaan enää? Ja kyllä se välillä innostuu riehumaan esikoisen kanssa ja leikkii jonkin aikaa, mut suurimman osan on nykyään pois kotoa. Ennen ei oo viihtynyt saunailloissa ym, mut tänään on sellaiseenkin lähdössä ja tällä hetkellä tietenkin töissä.

Jos haluat kirjoitella enempi ja jakaa fiiliksiä, niin kato mun s-postiosoite blogista ja kirjotellaan enempi.



Meillä tätä kaikkea soppaa hämmentää vielä entisestään miehen ex ja poika siitä liitosta. Ja sepä on semmonen aihe, josta ei saa puhua. Mies onkin monta kertaa sanonut, että hoida sinä vaan omat lapset, äläkä puutu hänen lapsen asioihin... Siis poika kuitenkin käy meillä joka toinen viikonloppu ja mun täytyy silloin olla tosi varpaillaan omassa kotona, etten vaan satu sanomaan mitään poikittaista sanaa, muuten on taas uus riita valmis. Mies siis sulkee minut pois kokonaan tästä elämänsä alueesta.

Jooo, en kehtaa enempää vuodattaa.

Tyttö nukkuu parvekkeella ja poika syö. Lähdetään kohta ulos vähän tuulettumaan.

Kiitos, että olette olemassa, täällä on hieno porukka kasassa!!! =)

-tau- kera tenavien

Pinus: odotetaan vaan kelien lämpenemistä. Mutsilla loppuu juhannuksen tienoilla duuni ja sillä on aikaa sit mummoilla ihan kympillä, niin ollaan kesä-heinäkuussa lähdössä Lpr:taan jokskuu aikaa.

Satamassa on taas vissiin se hiekkalinna ja muuta mukavaa?

Näkemisiin! =)

-tau-

Voimia taulle ja mustalle kissalle teidän perheitten ja parisuhteitten tilanteisiin... toivottavasti kaikki kääntyis hyvin. Pitää vaan jaksaa yrittää, vaikkei tuntuis siltä että jaksais...se saattaa vaan olla joku välivaihe elämässä, mikä sitten muuttuu taas paremmaksi...



Kiva että kerroitte että teidänkin vauvoilla on sitä hengen haukkomista... että se sit vissiin on ihan normaalia ja siitä ei tarvii huolestua... :)



nyt en muistakaan mitä kaikkea mun piti sanoa.. :)



Eilen oli mies kattoos Irinaa... Hain sen sitten yöllä sieltä pois, ja meni aika myöhäseks nukkumaan meno. Ja nyt sit vähän väsyttää...





Mä kerkesin vähäks aikaa laittaa sen renkaan, ja nyt otin sen pois. siitä seurauksena sitten taidan nyt vuotaa kuiviin.. ja maha tosi tosi kipee... , ehkä se tästä... ...





nojoo... vähän on ärsyttävä sää tänään mutta huomiseks luvattiin jo parempaa säätä...



Niin ja Zatulle: Lähde vaan juhlimaan. Kyllä miehes varmasti pärjää lasten kanssa :)





myrtti- ja Ronja 2,5kk

Pikaseen käyn heittämässä täältäkin terkkuja...



Pääsiäisen jälkeen oli 3kk neuvola meillä ja painoa oli tytsille kertynyt 5090g ja pituutta 58cm. Sitten tuli eka rokotuskin ja loppupäivä meni vähän kitistessä ja nukkuessa.



Tytsi vetää edelleen niitä normaaleja 10h yöunia. Aamulla laitetaan joskus iskälle kahdeksan-yhdeksän välillä multimediaviesti kismittelevästi tytsistä, kun just heräs =)



Mulla oli univaikeuksia toissa viikolla, no syykin sitten selvisi kun menkat olivat tulossa, näin jälkiviisaana. Huomasin silloin vaan, että tytsillä on monenlaista univaihetta öisin. Tosi monta kertaa yöllä kismitteleekin ja silmätkin käy auki välillä. Joskus kuuluu pientä itkunkin tuherrusta, liekö jotain unia. Peitot pysyy päällä kyllä, vaikka jalat ovatkin välillä taivasta kohden. Pää kääntyilee puolelta toiselle, mutta tytsi pysyy kyllä suorassa sängyssään, ettei siis kokonaan kääntyile. Ollaan varottu, ettei leikitellä sänkyyn päin. Kun mennään nukkumaan niin valot sammutetaan ja sanotaan hyvää yötä ja silitetään poskea tai kättä ja siinä se. Ihan vaan muutaman kerran on pitänyt ottaa syliin, kun on tullut itkua siihen malliin ettei muu auta. Sitten on nukahtanut syliin tai rinnan päälle.



Meillä ei vielä selältä käännytä mahalleen, mutta yritys on kova. Tytsi on aivan kaarella ja jännittyneenä koko kroppa vasemmalle kyljselle päin ja kun pikkusen avittaa niin kellahtaa ympäri ja heti nostaa pään ylös. Tykkää kauheasti katsella niin päin ja suututtaa niin saamaristi siinä kohtaa kun voimat loppuu pään ylhäällä pitämiseen =)



Kovasti ottaa leluja käteensä, kun ne roikkuvat edessä. Huvittavaa seurata, kun todella keskittyy ja vie hitaasti molempia käsiä lelua kohti ja ottaa käteensä ja heti on suunta suuhun.



Tytsi on nyt viikon syönyt klo 11 ruokailun yhteydessä peruna/porkkana pilttiä. Aloin antamaan, kun tuntuu että koko ajan saisi olla antamassa maitoa. Eihän siinä mitään, mutta tuntuu ettei enää maito riitä ravinnoksi.

Voi niitä ilmeitä :) Nyt on jo alkanut tottua makuun, mutta kyllä siinä veti kulmat kurttuun aluksi kun lusikan suuhun laittoi. En oo vasta kun kerran antanut itse tehtyä perunaa. Ajattelin sitten alkaa tehdä itse, kun sitä määrällisesti menee vähän enemmän.

Tiedä sitten mitä neuvolassa meinaavat kun ovat siitä 4kk koko ajan toitottaneet.



Tytsi on myös alkanut vierastamaan. Ja mitä kummallisinta niin mummua, jota kuitenkin näkee aika usein. Neuvolassa meinasivat, että ääni saattaa olla sellainen jota kummeksuu (vanhemmat naiset usein korottavat äänensä sellaisiin lukemiin, että pieni vaan pelästyy sitä). Olen kyllä huomannut, että pelästyy nykyään herkemmmin kaikenlaista outoa: ääniä, yhtäkkisiä liikkeitä yms. Ihmettelin asiaa neuvolassa, kun olin kuvitellut että vierastaminen tulee vasta joskus myöhemmin :/ miten teillä muilla?



Zatulla oli neuvolaG:tä. Meillä mies oli mukana kahdella ekalla neuvolakäynnillä. Eli 1kk ja 2kk. Nyt 3kk olin yksin. On oikeestaan tullut kantaan tuota koppaa, kun meillä neuvola 2krs ja mun toi käsi on vieläkin p...stä.. No nyt sain tosin huomattavaa helpotusta, kun kävin pääsiäisen aikana hakemassa rattaat, johon saan suoraan tuon auton turvakaukalon. Aiva ketuttaa kun en ollut aikaisemmin sitä hakenut, ihan turhia oon kanniskellu tuota koppaa. Enää ei oo vaiva eikä mikää käydä kaupassa ja vaikka missä. Tytsikin tykkää katella kun näkee silti mutkin koko ajan. Kokeilin meinaan tytsiä suoraaan noihin rattaisiin ja oli niissä selkä muhun päin. Ei käynyt niin, hokasi että kuomun katossa on kurkistusluukku josta näki mut ja istui sen jälkeen rattaissa nenä kohti taivasta ja tuijotti mua :)

Kai hakee tiettyä turvaa oudossa tilanteessa katselemalla mua. Koska kaupassa kyllä tutkailee kiinnostuneena hyllyillä olevia pakkauksia, mutta heti kun joku alkaa jutella rattaisiin niin ryhtyy tiukasti tuijottaan mua silmiin.



Jaahans, nyt taidetaan heräillä päiväunilta, jotka ovat nyt kestäneet 3,5h. Nukkuu nyt nimittäin kunnon päiväunet kun alkoi saada tuota " oikeaa" ruokaa lounasaikaan. Siiihen asti päikkärit ovat olleet tunnin luokkaa.



Ensiviikolla meillekin pitäisi tulla tietsikka kotiin ja sitten tämä " chättäily" huomattavasti helpottuu ja ehkä tiheneekin =)

Siihen asti, sulatellaan lumia kesän tieltä !

Niin ja älkääkähän liukastelko niillä kesäkumeilla =)



Mary ja tytsi 14vk 2pv

Ihan nolottaa kun on kirjoittelut ja myös lukemiset jäänyt nyt viime aikoina vähemmälle, ja nytkin on kiirus kun pitäisi mennä vielä kauppaan esikon kanssa kuhan poika herää. Tietysti se nyt nukkuu kun saisi jo herätä!!!

Huomasin, että Tau, Monttu ja Pinus ainakin miettivät tapaamista mahdollisesti LPR:n suuntaan?! Voisin kyllä myös olla kiinnostunut:):)

Pitäisikö vaihtaa sähköposti osoitteita vai miten se hoituisi jouhevimmin?



Yritän myöhemmin kirjoitella lisää,



tikru

Isomman pojan synttärikemut on sitten juhlittu. Täytti eilen 4v. Mihin nää 4v. on oikeen kadonnut, aika menee liian nopsaan, kohtahan nuo pikkupoikaset lentää pesästä pois. Mä olen aina sellainen haikailija, että kaipaan kauheesti menneitä aikoja, nytkin ikävöin potsun vauva-aikoja, oli sekin niin ihana silloin vastasyntyneenä.

Herkkuja jäi taas vaikka kuinka, en ikinä osaa leipoa kohtuudella, vaan aina jää ylimääräistä. Eihän toi muuten mitään meinais, mut kun mulla on tässä tää kilojen karistusprojekti. En nyt varsinaisesti laihduta, syön vain normaalisti. Mutta nyt on tullut takapakkia, täytyy huomenna taas ryhdistäytyä.



Oliskos muilla kiinnostusta perustaa jotain " laihdutusryhmää" tuonne, liikunta-, ja laihdutuspalstalle? Vähän vertaistukea? Mun pitäis saada kotiin kunnon vaaka, että sais oikeita painolukemia. Eihän tässä imetttäessä sillai voi laihduttaa, mutta jos ihan liikunnalla ja oikein syömällä sais tätä painoo tippuun. Ilmotelkaa jos on kiinnostusta?



Jaksamista Taulle ja Mustalle Kissalle! Me ollaan kans läpikäyty yhtä sun toista. Joskus ihmettelen, että miten olen vielä tässä, olis pitänyt lähtee aikaa sitten vetään, mutta sitten ei ois tietenkään tätä toista palleroo tullut. Mun on kans ihan turha yrittää puhua mistään " vakavammista" asioista, ei tule mitään vastakaikua. Meillä oli aikamoinen tilanne esikoisen ollessa vuoden. Homma kärjistyi siihen, että olin hakenut pojalle ja mulle asuntoo ja oltiin sellainen vuokrakaksio saamassa, mulla oli pari päivää aikaa päättää otetaanko se asunto vai ei. Silloin oli todella lähellä eroominen. Mutta jotenkin sitä ajatteli, että pakko katsoo paraneeko tilanne. Ajattelin lähinnä pojan kannalta, etten voi luovuttaa itse niin helpolla. Kun onhan se vauva-vuosi rankkaa ja mullistavaa kaikille, etenkin jos on eka lapsi tullut ja koko elämä muuttunut. En siis ottanut sitä kämppää ja minä sain miehen käymään perheneuvolassa. No se oli yhtä tyhjän kanssa toisaalta, minähän se siellä puhuin, mutta kai siitä jotain ajateltavaa jäi miehellekin. Hän nyt ei juuri ole muuttunut, minä olen joutunut muuttaan paljon omia ajatuksia jotta meidän arki ei olis yhtä tappelua. Ja huonoina aikoina koitan ajatella niitä miehen hyviä puolia, hän on kuitenkin ihan ok tyyppi, kaikilla meillä kai vikamme on.

Mutta välillä iskee kans sellainen epätoivo, ettei tästä tule yhtään mitään. Viime aikoina on ruvennut Vit....aan miehen tyyli vetää pieniä torkkuja. hän tosiaan kokee, että hän ne ansaitsee, vaikka meikäläinen on ihan silmät ristissä väliin itsekin ja kämppä hujan hajan ja pitäis kotihommiakin huomioida. Ja hän sentään saa nukkua yönsä ilman että vauvan takia tarvii herätä. Sitten jos hälle asiasta sanoo, niin äijä loukkaantuu verisesti. Viimeksi pari päivää sitten tuli hirvittävä show siitä, kun hän meinas että nyt on hänen torkkujen aika...itse en ollut ehtinyt ees syömään, korjasin miehen ja pojan jälkiä pöydästä, sitten heräs vauva ja aloin sitä syöttään, isompi katseli pikku kakkosta, mies meinas tosiaan että nyt hän voi vetää unensa, oli ihan älyttömästi kaikkee homma ja tekemistä kun synttäritkin oli tulossa. Sanoin sit hälle, että etkö tajua ollenkaan, että nytkin ois hyvää aikaa tehdä jotain auttaakseen mun taakkaani näissä kotihommissa. Mies suuttui aivan silmittömästi ja rupes mielenosoituksellisesti imuroimaan ynnä muuta. sanoi mulle tosi pahasti, että " painu vittuun, etten jaksa kattella sun naamaas" Silloin mulla niin napsahti ja annoin kans tulla kaikki pihalle mitä ajattelen. No, rauha on palannut taloon tän episodin jälkeen, muttei hän ole anteeksi pyytänyt, enkä minä ole noitakaan sanoja unohtanut. Toisaalta osaan minäkin olla hyvin paha suustani ja loukata toista kun suutun. Mutta tällaista meillä. Itsepähän tuon äijän joskus valitsin ja tässä sitä nyt ollaan.. On meillä hyviäkin aikoja ja normaalia rauhallista perhe-elämää noin muuten, mutta välillä kihahtaa. Onneksi me ei kumpikaan juoda, sillä silloin vois olla asiat paljon pahemmin.

Niinhän sitä sanotaan, että ikinä ei kannattais erota kun lapset on pieniä, koska se on sitä kaikista stressaavinta aikaa valvomisten sun muitten juttujen kanssa. sillai minäkin koitan ajatella.

Mä voisin kans laittaa osoitteen tuonne blogiin, mulle voi kans laitta ajatuksia tuleen. Mutta siis jaksamista teille kahdelle ja muillekin joilla on vastaavaa. Tulipahan vuodatettua, mutta näin meillä jos rehellisiä ollaan.



Kaapissa kummittelee ihanaa prinsessakakkua, taidan vielä yhteen palaseen sortua, jos sitten sais taas ryhtiä tähän syömiseen. Ja nyt vauvakin kaipailee tissiä.



F ja vauvaherra (5.1)

Pääsinpäs hetkeksi koneelle, kun miehen tyttö meni ulos koiraa harjaamaan....!



MUSTA-KISSA & TAU- jaksamisia teille kurjaan tilanteeseenne! Vauva-arki on muutenkin aika rankkaa ja tuommoinen tekee sen vielä rankemmaksi, varsinkin jos toinen osapuoli ei puhu eikä pukahda...

Koettakaa saada asianne järjestymään!



ZATU- juu en uskokaan että tää meidän rytmi ihan pysyvää on, mutta tällähetkellä voi sanoa että on jonkinlainen " rytmi" aamu/päiväsaikaan, yöt sitten ihan eri jutttu....:)

Ja mitä tuohon ruisleipään tulee, niin aion kyllä syödä palan silloin tällöin että poitsu saa hieman " siedätystä" , pullamössöleipä alkaa pikkuhiljaa tökkimään....ja maha paisumaan....! Pulla pullana ;)



PÄÄKAUPUNKISEUDUN MEETING:



RAINY- mulle passaa tuo tapaaminen viikolla 20-21, kaikkina muina arkipäivinä paitsi ke 16.5 (neuvola)! Ja Sello taitaa saada eniten kannatusta, vai?

Mites aika? Sovitaanko tarkemmin blogissa?

Te joilla ei vielä ole salasanoja niin lähettäkää Marialle tai Sindalle meiliä (ja kuva) omasta " oikean nimisestä" sähköpostista niin saatte salasanan, eikö se niin mee? Korjatkaa MARIA tai SINDA jos muistin väärin....;)



Nyt meen jatkamaan hommia, pikaisesti vaan piipahdin, ens viikolla lisää....

Täytyy vielä ehtiä illalla systerin muksujen synttäreille, eilen oltiin miehen kaverin synttäreillä, juhlia riittää!



Voikaahan hyvin!



Pupina & poitsu s.15.1

Nyt taas väsyttää niin vietävästi ja alkaa olla vähän epätoivoinen olo tuon vauvan kans kun tuntuu, että mitä ikinä teenkään, niin se ei oo tyytyväinen kuin hetken. Mie en ihan oikeesti tiedä, mitä mie sen kans tekisin, ku ei välillä oo hyvä ees sylissä. Tänään herätessään hymyili muutaman kerran ja oli iloisen oloinen, mutta sit ku oli aamupalaimuttelut menossa, niin jostain veti herneen nenään ja kauhee huuto alkoi ja se ku suuttuu, nii ei meinaa millään leppyä. Epäilen, että se häiriintyy esikoisesta, jonka pitää olla vieressä koko ajan ja pitää päästä silittämään ja tökkimään ihan joka käänteessä ja samalla kalittaa tosi kovalla ja kimakalla äänellä ihan korvan juuressa. Siinä meinaa kyllä mennä hermot isommallakin, mutta eihän tuota esikoistakaan voi lukita huoneeseen, jotta vauva sais olla rauhassa. Eikä se hoksaa, kun sille sanoo, ettei saa kovalla äänellä vauvan lähellä kailottaa. Sit vaan uhalla alkaa vääntämään. Jotenkin vaan kauheen herkän oloinen tapaus tää meidän vauva. Se on tyytyväinen, jos siihen pystyy keskittymään täysillä ja rupattelee tai ojentelee leluja, mutta jos vähän keskittyminen herpaantuu, niin neiti hermostuu. Ja tosiaan tuo esikoinenkin tarvii huomiota. En tiedä, ei oo kokemusta tämmösistä vauvoista ja esikoinen oli niin " helppo" tapaus, ei itkenyt paljon mitään. Tää on ihan täys vastakohta tää pienin. Kuheen stressaavaa, kun pien vaan huutaa naama punaisena.



Mamm@mia: esikoinen käytettiin osteopaatilla muutaman kerran ja se suoristui niien hoitojen jälkeen. Varmaan pitäs huomenna soittaa tälle toiselle kans aika sinne, jos vaikka nää kiukutkin vähenis, kunhan elimistön energiat saahaan kohdalleen.



Sori valitus. Ei aina jaksa tästä miehellekään purnata, ihan samalla tavalla sitäkin stressaa tää tilanne. :(



Nyt pitäs mennä istuttamaan mukuloita ruukkuihin, jos ne vaikka lähtis kivasti kasvamaan ja sais ne sit ens kuussa kukkapenkkiin.



T: Monttu ja Lillukka, tänään 4 kk ja joka tällä hetkellä nukkuu rauhallisesti ulkona.

MONTTU, sinähän keksit jo ite ratkaisun ongelmaasi istuttamalla mukulat ruukkuihin, heh-heh....;)

Kylläpäs tuo runosuoni taas sykkii ja runoja lykkii....!



Ei kun asiaan, eli meilläkin tuo poitsu häiriintyy nykyään ihan eri tavalla syömistilanteessa kun ennen!

Ennen systerin 2 ja 3 vuotiaat sai katella, silitellä ja puhua korvan juuressa (ja aika kimeät on lapsosilla äänet...!) eikä poika ollut milleskään!

Mutta n. 2 kk iässä alkoi häirintymään jos vaikka minä puhuin samalla puhelimeen tai miehen kanssa niin huutoahan siitä tulee, sellaista " loukkaantunutta" ....ja vaikuttaa paljon asiaan jos poika on väsynyt, kovin nälkäinen tms.!

Yleensäkin iltaisin haluaa selvästikin syödä rauhassa, joten meen telkkarin äärestä yläkertaan ja syötän " unisyötön" eli vikan syötön aina meidän sängyllä, rauhassa hiljaa kahestaan....



Meillä ei oo muita lapsia joten sillee helppoa rauhoittaa tilanne, voin kuvitella että sinulla vaikeampaa kun pitää kuitenkin ottaa esikoinenkin huomioon!

Tsemppiä ja toivotaan että pikkuisenne rauhoittuu!



Pupina & tällä hetkellä rauhallinen, nukkuva poitsu s.15.1

...pitäähän jonkun pitää pinoa etusivulla....;)



Eli GALLUPIA kehiin:



Kuinka herkkiä teidän pienokaiset on heräämään ääniin?



Esim. yöunilta, vaunuista ym.!



Meillä kun välillä (aika usein...) tuntuu että poitsu herää pienimmästäkin lattian narahduksesta, kolahduksesta (alakerrasta huom!) tai puheesta kun on yöunille laitettu! Viime yönä miehen tyttö avasi alakerran vessanoven ja poitsulla silmät levähti heti auki..... (samoin mulla, olin just nukahtanut...:/ )

Vaunuissa taas riippuu hieman missä vaiheessa uni on eli onko just nukahtanut vai onko jo heräämisaika! Koira jos haukkuu ihan vaunujen vieressä herättää välillä, välillä ei.





Se sama Pupina.....

(mies lähti tyttöä viemään kotiin joten on tekemisen puutetta....kohta lähetään sinne synttäreille!)

pupina74:

Te joilla ei vielä ole salasanoja niin lähettäkää Marialle tai Sindalle meiliä (ja kuva) omasta " oikean nimisestä" sähköpostista niin saatte salasanan, eikö se niin mee? Korjatkaa MARIA tai SINDA jos muistin väärin....;)

Voi toki laittaa muustakin osoitteesta,jos ei omaa muuta,mutta muistakaa aina laittaa varuuksi myös se tän palstan nimimerkki,että tajuun paremmin,keltä posti on :)

MariaElina-79@luukku.com sinne postia blogiin siis :)

Huoh.. mekin käytiin tänään päivystykses seinäjoella Jeren kanssa..

Eilen huomasin siinä noin peräaukon ja kivesten puolivälissä matkaa peppuvaossa pojulla ison paukaman..

Tänään käytiin eka täällä tk:s ja saatii lähete seinäjoelle,mutta siellä kun lääkäri katsoi, toesi että ei aleta puhkomaan tms. katsotaan huomiseen. Saatiin vruiksi kuuria varten resepti,jos ei huomiseen mennes oo yhtään rauhoittunut,saa hakee kuurin.. kyseessä on joko joku rauhansen tulehdus tai paise!

Musta paukama on hiemanpunaisempi kuin päivällä,joten varmaan haetaan se kuuri huomenna..kaikkea sitä voi tullakkin!

Onneks se ei liene kipee,eikä tunnu poikaa haittaavan.

että semmosta tänne..

nii ja Herra1vee10kk otti TAAS oven kanssa kisaa, eli löi taas päänsä oveen ja nyt saatiin mustelma uuteen kohtaan!

[b]Maria ja Jere

En oo paljon ehtinyt täällä vierailla ja huomennakin jo taas lähdetään pariksi päiväksi reissuun pienimmän kanssa. Mut huomasin et on ollut suunnitteilla Etelä-karjalaisten tapaaminen. Mielelläni änkeäisin mukaan. LPR käy minulle hyvin.

Olen kesäkuusta lähtien töissä, mies kun jää muksun kanssa 2-4kk kotia, riippuen minun töistä. Mut enköhän saa jotenkin sumplittua vuorot siten et pääsen jos sattuu työvuoron aikaan. Minulla taitaa blogissa olla sähköpostiosoite et varmaan sitä kautta kaikista helpommin saa sovittua ajan.



NeuvolaG: Ollaan käytetty miehen kans yhdessä, yhden kerran olen tainnut käydä yksin. Seuraavan (pe) neuvolan mies käyttää kun minulle tuli työkeikka päiväkotiin. Mut ei se mitään. Sattuu meinaan olemaan 3kk neuvola niin eipähän tarvitse kattoa kun toista pistetään.



hyvää alkavaa viikkoa kaikille.

Ai niin. Viikonlopun aikana Jenna kääntyi ekan kerran mahalleen. Käsi viel vähän vänkää vastaan mut kun tarpeeksi yritti niin ympäri meni.



Birgit ja Jenna 24.1