Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa, miten 1800-luvulla naiset jaksoi hoitaa yli 10 lasta, kodin ja vanhempiaankin?
28.11.2025 |
Olen nainen itsekin.
Ihmettelen, miksi naiset nykyään uupuvat jo parista lapsesta. "Naiset ovat työelämässä" ei selitä kaikkea.
Tuolloin ei ollut sossutukeakaan.
Veikkaan itse syyksi vertaistukea. Kaikilla oli samanlaista. Kukaan ei myöskään avioeronnut ja naimisiin mentiin nuorena.
Esim mun isoäidin isoäiti kuoli vuonna 1870. Hän kuoli tulehdukseen 40-vuotiaana. Oli saanut tavanmukaiset yli 10 lasta (osa kuoli ihan nuorena) Hän teki huushollityöt, hoiti lapsensa ja lisäksi osallistui miehensä käsityöläisammattiin tekemällä miehen rinnalla töitä.
Miten on mahdollista, että nykyään sossutukien ja koneiden keskellä ei vaan jakseta mitään. (En ole itse sen kummempi.)
Kommentit (291)
Eipä ne aina jaksanutkaan. Luepa huviksesi vaikkapa Viiltäjä Jackin Tuntemattomat Uhrit by Hallie Rubenhold. Ja tuo oli viktoriaanisessa Englannissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No meidän naapurissa asui 13 lasta puutalo 2 huonetta ja vintti . Omat omenat niillä oli eväänä. Yksi oli vammainen joka kävi suojatyössä tehtaalle koamassa jotain osia. Muut kävi koulua ja isä työssä tehtaalla. Ei ollut vielä kunnon pesukoneita . Ja toisessa perheessä oli 7 lasta , mies teki työtä. Niin lapset läksyjen lisäksi teki kotityöt. Oli tarkat viikon päivät minä päivänä pesuun lakanat milloin mitäkin. Kraanasta tuli vain kylmää vettä siihen aikaan . Useimmin myös maaseudulla. Puilla ja hiilellä lämmitys. Sittemmin öljyllä. Mutta lapset pinosi puut ja hoiti kellarista perunat. Pyykit oli jäässä. Silti matot tampattiin ulkona. Pakkasella. Kylmät asunnot. Virtsarakon tulehdukset yleisiä. Keuhkotaudit. Oli tuberkuloosi sairaalat . Helsingissä on muistona myös ruttopuisto kuin kolera allas. Nuoret ei tiedä mitään mistään renki jutuista. Maatilalomittaja on nykyään. Eläintenhoitaja . Raviohjastaja. Eläinlääkäri. Maatalousyrittäjät. Karjankasvattajia. Isommat lapset ja isovanhemmat piti hoidossa pienempiä . Pyhäkoulussa. Nykyään on erikseen iltapäivä kerhot. Ajatelkaa aikoja ennen autoja !!!! Hevonen ja rattaat ! On siinä ollut kovaa pakkasella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on ap:n pointti?!
Kyllä, ihmiset tekivät ennen enemmän töitä, 24/7.
Kyllä, nyt olemme rikkaampia, terveempiä ja meillä on koneet auttamassa. On lääkkeet, vaatteet, ruokaa ja puhdas vesi.
Samaan aikaan sekä miehet, lapset että naiset kokevat edelleen stressiä elämässään.
Jos tarkoitus on nyt sanoa kaikille ettei kukaan (naiset taikka miehet!) koskaan ikinä saa stressata, väsyä tai valittaa koska keskiajalla oli vielä rankempaa niin se on aika tyhmästi sanottu.
Sorry, ap.
Niinkö? Silloin oli kyllä myös pitkiä ajanjaksoja, kun ei ollut mitään työtä tehtäväksi, kun kylvöt ja sadonkorjuut sun muut oli tehtynä. Elämää määritti luonnon kiertokulku eikä ihmisten oletettu olevan töissä ja tavoitettavissa 24/7. Töitä tehtiin silloin kun oli jotain tehtävää. A
Aina oli työtä. Talvella hommattiin polttopuita ja korjailtiin välineitä. Mieheni suvussa kalastajat paikkasivat verkkojaan talvella, vaikka kyllä kalastivat ympäri vuodenkin, mutta talvella ei pystynyt menemään isoihin kaupunkeihin myymään. Kotitarpeiksi ja naapureille talvella.
Kaupungissa oli lähes samat työt kesäisin ja talvisin.
Ennen punakapinaa ei työläisillä ollut lomiakaan tehtaista ja oli 6 päivää työtä viikossa. (Tehtaat on kyllä aika uusi keksintö historiassa.)
Vain varakkaammilla oli varaa omaan hevoseen ja rattaisiin
Olisiko ollut apuporukkaa äidillä, isovanhemmat, tusinasta lapsesta puolet jo kaitsi nuorempiaan ja tekivät myöskin kotitöitä, 2025 se olisi nykykakaroille mahdottomuus ottaa vastuuta pienemmistä joten anna olla jos tietosi historiaan on noin vähäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kuljetettu lapsia harrastuksiin. Ei luettu Wilmasta mitä se lapsi nyt on tehnyt. Ei tarvinnut leipoa koulun leirikoulumyyjäisiin. Ei käyty missään kodin ulkopuolella tai jos käytiin, kerran vuodessa lähimmässä kaupungissa ostoksilla. Lapsista vain harvat yleensä kävivät koulua, oli joku pari viikkoa kiertokoulua jossa opettiin kirjoittamaan oma nimi ja pari sanaa sekä vähän lukemaan helppoa tekstiä. Lapset juoksivat missä juoksivat omine nokkineen, kaksivuotias oli jo 10-vuotiaan vastuulla vahtia.
Lapsia myös kuoli, sekä tapaturmissa että tauteihin. Oli ihan tavallista, ettei ne kaikki 10 aikuiseksi eläneet.
Talvisota oli 1939-1940 talvella itä Suomessa. Mutta 1800- luvulla oli taas muuta ollut . 1918-20 oli 1 maailmansota ja punaiset valkoiset sodat. Mutta kylmempi ilmasto oli enempi jäätä ja surjeammat kankaat vaatteet kengät eikä ollut autoja . Ekat autot oli tosi vaikeita käsitellä. Talvisodassa oli hevosia vielä paljon . Niitä jäätyi lumeen .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sodassa tuli orpoja paljon kun vanhemmat kuoli . Mutta suomalaisten ruotsalaisten maita venäläiset ryösteli ja varasti sitten lopuksi . Niinkuin nykyäänkin käyvät jääkaapilla kuin lompakoilla.
Silloin oli vähän muut murheet. Perättäiset katovuodet 1860-luvulla niittivät maaseudulla ihmisiä kuin heinää. Lukutaito oli olematon ja elinikä, jos hyvin kävi, siellä 40-50 vuoden tietämillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisiko ollut apuporukkaa äidillä, isovanhemmat, tusinasta lapsesta puolet jo kaitsi nuorempiaan ja tekivät myöskin kotitöitä, 2025 se olisi nykykakaroille mahdottomuus ottaa vastuuta pienemmistä joten anna olla jos tietosi historiaan on noin vähäinen.
Ei ollut apuporukkaa. Isoisän isoäidin vanhemmat ja isovanhemmat teki vielä omia töitään siinä vaiheessa kun tämä esiäitini jo kuoli 40-vuotiaana. Eivät rientäneet tuolloinkaan apuun, vaan esikoistytär otti huushollinpidon haltuunsa.
Miehen puoliset sukulaiset asui niin kaukana, ettei heistä ollut mitään tietoa.
Miten kaikki luulee, että jokaisessa perheessä oli jotain mystisiä apulaisia. Nämä asuivat ihan ydinperheenä kaupungissa.
Mutta kun itsekin pyörällä polkenut pakkasella töihin lumessa . Niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten 1800-luvulla naiset ja miehet ja lapsetkin jaksoi tehdä tehtaassa töitä 12 tuntia päivässä 6 päivää viikossa? No ei ne jaksanutkaan, ne uupui ja oli jo nuorina ihan loppuun kuluneita ja moni kuoli nuorena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko ollut apuporukkaa äidillä, isovanhemmat, tusinasta lapsesta puolet jo kaitsi nuorempiaan ja tekivät myöskin kotitöitä, 2025 se olisi nykykakaroille mahdottomuus ottaa vastuuta pienemmistä joten anna olla jos tietosi historiaan on noin vähäinen.
Ei ollut apuporukkaa. Isoisän isoäidin vanhemmat ja isovanhemmat teki vielä omia töitään siinä vaiheessa kun tämä esiäitini jo kuoli 40-vuotiaana. Eivät rientäneet tuolloinkaan apuun, vaan esikoistytär otti huushollinpidon haltuunsa.
Miehen puoliset sukulaiset asui niin kaukana, ettei heistä ollut mitään tietoa.
Miten kaikki luulee, että jokaisessa perheessä oli jotain mystisiä apulaisia. Nämä asuivat ihan ydinperheenä kaupungissa.
Tämä on siis ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Silloin oli vähän muut murheet. Perättäiset katovuodet 1860-luvulla niittivät maaseudulla ihmisiä kuin heinää. Lukutaito oli olematon ja elinikä, jos hyvin kävi, siellä 40-50 vuoden tietämillä.
Niitä kymmentä lasta ei tarvinnut kauaa hoitaa, kun niistä ainakin viisi kuoli jo ihan pieninä.
Lapset hoidettiin tavalla, josta nyt saisi välittömästi lastensuojelun kimppuunsa.
Muistan jossain telkkarissa näytetyn jonkun emännänpeilin tms, jonka laatikon alapintaan joku on kirjoittanut, että syömme viimeiset viljat, kuinka meidän käy.
Vierailija kirjoitti:
Lapset hoidettiin tavalla, josta nyt saisi välittömästi lastensuojelun kimppuunsa.
Tästä tuli mieleeni, että yksi torikauppias kulki torille aina isoisän isoisän talon ohi ja antoi tuntemilleen pikkupojille kuormastaan joskus tupakkaa, jota pojat alkoi heti innoissaan polttaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miten 1800-luvulla naiset ja miehet ja lapsetkin jaksoi tehdä tehtaassa töitä 12 tuntia päivässä 6 päivää viikossa? No ei ne jaksanutkaan, ne uupui ja oli jo nuorina ihan loppuun kuluneita ja moni kuoli nuorena.
Mitä tapahtui, jos heille tuli nivelrikko raskaasta työstä eivätkä pystyneet sitä enää tekemään.
Isäni syntyi 07/1940. Miksi juuri silloin...?
Isäni jälkeen syntyi vielä kolme lasta.
Isäni äiti kuoli 1953. Sitä ennen oli synnyttänyt 11 lasta, joista kolme kuoli alle yhden vuoden ikäisenä (isäni on kaksonen ja kaksoissisko kuoli synnytyksessä). Eloon jäi kahdeksan lasta.
Isäni isä kuoli 1956.
Isäni oli 16 vuotias ja orpo. Hänellä ja muilla sisaruksilla oli maatila ja kolme alle 16 vuotiasta lasta.
Eihän siinä mitä. Hommat jaettiin ja tehtiin.
Vanhemmat sisarukset meni vieraalle töihin ja antoi palkastaan osan kotitilalle.
Muut hoiti kotitilaa ja sitä mukaa kun ikää karttui, niin maailmalle.
Lopuksi tilalla oli yksi hoitaja ja muut enemmän tai vähemmän maailmalla.
Ps. kukaan ei kysellyt tilasta perintöoikeuden mukaista korvausta...
Hym. meidän suvun maita on jäänyt rajan taakse. Olen elänyt ja asut lapsuuteni rajan pinnassa ja maatilalla. Ei ongelmaa.