Kertokaa, miten 1800-luvulla naiset jaksoi hoitaa yli 10 lasta, kodin ja vanhempiaankin?
Olen nainen itsekin.
Ihmettelen, miksi naiset nykyään uupuvat jo parista lapsesta. "Naiset ovat työelämässä" ei selitä kaikkea.
Tuolloin ei ollut sossutukeakaan.
Veikkaan itse syyksi vertaistukea. Kaikilla oli samanlaista. Kukaan ei myöskään avioeronnut ja naimisiin mentiin nuorena.
Esim mun isoäidin isoäiti kuoli vuonna 1870. Hän kuoli tulehdukseen 40-vuotiaana. Oli saanut tavanmukaiset yli 10 lasta (osa kuoli ihan nuorena) Hän teki huushollityöt, hoiti lapsensa ja lisäksi osallistui miehensä käsityöläisammattiin tekemällä miehen rinnalla töitä.
Miten on mahdollista, että nykyään sossutukien ja koneiden keskellä ei vaan jakseta mitään. (En ole itse sen kummempi.)
Kommentit (291)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päättele ihan itse tästä: kuoli 40-vuotiaana.
Ei sitten oikeasti jaksanutkaan.
Hän kuoli äkilliseen tulehdukseen. Yritti hoitaa sitä saunomalla.
Nykypäivönä olisi syönyt antibioottikuurin ja parantunut.
Tämä siis on ap
Vierailija kirjoitti:
Sillon mies toi leivän pöytään ja nainen sai olla kotona. Nykyään kun naistenkin tarvii käydä töissä,kun miehet ulisee muuten et nainen käy kalliiksi lompakolle.
Luuletko että ne naiset vain olivat kotona?
Kertokaa, miten 1800-luvulla naiset jaksoi hoitaa yli 10 lasta, kodin ja vanhempiaankin?
Eivät jaksaneet, vaan monet kuolivat jo nuorena. Ne lapsetkin yleensä kuolivat, ehkä joku yksi varttui niin, että jäi sukua jatkamaan.
Jaa eiköhän niitä ollut tusina lasta vielä pitkälle 1900 -lukua joten anna olla.
Vierailija kirjoitti: Jaksoivat, koska eivät he niitä 10 lasta edes hoitanut. Lapset jätettiin suurimmaksi osaksi yksikseen tai sisarusten kesken. Siitä 10 lapsesta yleisemmin vain muutama eli täysi-ikäiseksi.
Lisäyksenä siitä, ettei tuolloin suurin osa lapsista mennyt mihinkään kouluun eikä ollut mitään lapsien suhteen lain säädöksiä. Lapsia sai hakata ja tehdä vaikka mitä, ei kukaan katsellut.
Nykyaikana paljon enemmän vaatimuksia niin naisille itselleen, kuin lapsien kasvatuksessa
Vierailija kirjoitti:
Lapset opetettiin tekemään töitä pienestä pitäen. Isommat lapset hoitivat pienempiä sisaruksiaan ja jos isovanhemmat asuivat lähellä, hekin osallistuivat usein talon töihin ja lastenhoitoon.
JOku on ottanut selvää siiäkin, että jos miehen äiti oli mukana perheen elämässä, lapset aikuistuivat todennäköisemmin kuin ilman isoäitiä.
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen meininki on kestänyt todella vähän aikaa. Olen aina ajatellut, että kaikki menee vain parempaan suuntaan.
Nyt olen ymmärtänyt, että kaikki voi mennä mihin suuntaan vain. (Koko ajan esim yllätytään, mitä kaikkea hienoa on tuhoutuneet kulttuurit kehittäneet esim eteläisessä Amerikassa. Se kaikki on muuttunut. Ei kehittynyt eteenpäin)
Olemme ehkä syntyneet onnelliseen ja helppoon aikaan.
Miettiikö kukaan tätä näin. Elämmekö helppoa välivaihetta nyt?
Vierailija kirjoitti:
Sillon mies toi leivän pöytään ja nainen sai olla kotona. Nykyään kun naistenkin tarvii käydä töissä,kun miehet ulisee muuten et nainen käy kalliiksi lompakolle.
"Sai olla kotona"? Lue nyt hyvä ihminen Seitsemästä veljeksestä, mitä kaikkea nainen päivän mittaan teki. Tai otapa kauniiseen käteen kirja Myrskyluodon Maijasta. Siinä sinulle sivistystä.
>> Sillon mies toi leivän pöytään ja nainen sai olla kotona. <<
Sen leivän leipoi nainen kotona uudestaan ja uudestaan koko yli-isolle perheelleen, koska mieshän ei housuissaan pysy, vaikka oltaisiin rutiköyhiä. Ja nainen teki muunkin ruoan alusta alkaen. Nainen ei todellakaan "ollut" kotona, vaan hoiti ruoat, lapset, siivoukset, elukat. Työ oli raskasta 1800-luvulla ja vielä 1900-luvullakin niin kotona kuin sen ulkopuolellakin, aikuisilla ja lapsilla. Vain rikkaat elivät kevyesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen meininki on kestänyt todella vähän aikaa. Olen aina ajatellut, että kaikki menee vain parempaan suuntaan.
Nyt olen ymmärtänyt, että kaikki voi mennä mihin suuntaan vain. (Koko ajan esim yllätytään, mitä kaikkea hienoa on tuhoutuneet kulttuurit kehittäneet esim eteläisessä Amerikassa. Se kaikki on muuttunut. Ei kehittynyt eteenpäin)
Olemme ehkä syntyneet onnelliseen ja helppoon aikaan.
Miettiikö kukaan tätä näin. Elämmekö helppoa välivaihetta nyt?
Jos ajatteln pyykkipäivää, niin onhan se nykyisin helppo homma, jos ajattelen mahdollisen sodan syttymistä, niin ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillon mies toi leivän pöytään ja nainen sai olla kotona. Nykyään kun naistenkin tarvii käydä töissä,kun miehet ulisee muuten et nainen käy kalliiksi lompakolle.
"Sai olla kotona"? Lue nyt hyvä ihminen Seitsemästä veljeksestä, mitä kaikkea nainen päivän mittaan teki. Tai otapa kauniiseen käteen kirja Myrskyluodon Maijasta. Siinä sinulle sivistystä.
Totta, vaikka kaikki ei asuneet maaseudulla. Lastenhoidon, kotitöiden ja eläintenhoidon lisäksi kaupungissa asunut isoisän isoäiti tosiaan osallistui käsityöläisyyteen ja lähti välillä kiertämään maaseudulle ostaakseen raaka-aineita perheen myymien tuotteisiin.
Koko perhe teki tuotteita myyntiin. Tuotteita myytiin kauppoihin ja perheen poikalapset myivät torilla. Kaikki lapset olivat innokkaita koulunkävijöitä. (Ei tietoa, millainen koulu tuohon aikaan oli, mutta kaipa kaupungissa asuminen auttoi siihen, että pääsi kouluun.)
1910-luvulla nuorena kuollut sukulainen ehti haastatella paria vielä elossa ollutta tuon perheen lasta ja kirjoitti tiedot muistiin siskonsa kanssa.
Ap
Tämä on heittäen typerin aloitus vähään aikaan.
Kun minun isänäitini sai kaksoset 40-luvulla, arvaa, kuka ne hoiti, kun äiti oli töissä? No tietysti vanhempi sisko, joka oli 6-vuotias. Hänet itsensä lähetettiin kotoa piikomaan 13-vuotiaana.
Äitini puolestaan hoiti pikkuveljeään koko kouluikänsä ihan vauvasta saakka aina koulupäivän jälkeen, kun äidinäiti lähti töihin.
Että siinä se, miten selvittiin "porukalla" vielä 1900-luvullakin. Jos ei ollut "porukkaa", vauva tsi taapero voitiin vain jättää sänkyyn tai leikkikehään huutamaan.
Mikään tästä ei ole nykymittapuun mukaan selviämistä vaan noista otettaisiin lapset huostaan!
N54
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillon mies toi leivän pöytään ja nainen sai olla kotona. Nykyään kun naistenkin tarvii käydä töissä,kun miehet ulisee muuten et nainen käy kalliiksi lompakolle.
"Sai olla kotona"? Lue nyt hyvä ihminen Seitsemästä veljeksestä, mitä kaikkea nainen päivän mittaan teki. Tai otapa kauniiseen käteen kirja Myrskyluodon Maijasta. Siinä sinulle sivistystä.
Totta, vaikka kaikki ei asuneet maaseudulla. Lastenhoidon, kotitöiden ja eläintenhoidon lisäksi kaupungissa asunut isoisän isoäiti tosiaan osallistui käsityöläisyyteen ja lähti välillä kiertämään maaseudulle ostaakseen raaka-aineita perheen myymien tuotteisiin.
Koko perhe teki tuotteita myyntiin. Tuotteita myytiin kauppoihin ja perheen poikalapset myivät torilla. Kaikki lapset olivat innokkaita koulunkävijöitä. (Ei tietoa, millainen
Alat vaikuttaa taannoiselta kotikaupunkini erityisopettajalta.
Lasten hoito oli erilaista. Lapsia oli tavallista huudattaa, jopa kiduttaa, he olivat kitukasvuisia ja heitä myös hakattiin ja kuritettiin kasvatuksen sijaan. Myöskin se työnteko oli erilaista, palkitsevampaa. Näit kättesi tulokset heti. Lisäksi esim. synnytyksiin ja äitiyteen ei liittynyt järkytävää draamaa, pelkopornoa, ym. Naisia ei ra iskattu synnytysten yhteydessä eivätkä miehet yrittäneet "auttaa" vauvojen hoidossa. Mummot auttoivat.
Joissakin paikoissa lapset sidottiin narulla puuhun kuin koirat, kun äiti meni pellolle töihin. Aika on yksinkertaisesti eri ja arvot ovat erit, humaanimmat. On hyvä, ettei noita aikoja enää ole.
Vesijohto taloon ja navettaan oli kyllä suuri helpotus kun jatkuva vesien kantelu oli viheliäistä puuhaa tuohon aikaan.
Lapset hoiti lapsia. Ja torpissakin saattoi olla piika.
Mikä on ap:n pointti?!
Kyllä, ihmiset tekivät ennen enemmän töitä, 24/7.
Kyllä, nyt olemme rikkaampia, terveempiä ja meillä on koneet auttamassa. On lääkkeet, vaatteet, ruokaa ja puhdas vesi.
Samaan aikaan sekä miehet, lapset että naiset kokevat edelleen stressiä elämässään.
Jos tarkoitus on nyt sanoa kaikille ettei kukaan (naiset taikka miehet!) koskaan ikinä saa stressata, väsyä tai valittaa koska keskiajalla oli vielä rankempaa niin se on aika tyhmästi sanottu.
Sorry, ap.
Kyllä silloinkin uuvuttiin, on naiivia kuvitella toisin. Vain siksi että juuri sinä et ole vahingossa tai tarkoituksella tullut lukeneeksi muuta kuin romantisoituja sensuurin läpi päässeitä aikalaistarinoita, ei tarkoita sitä että uupumista ei olisi tapahtunut siihenkin aikaan vielä enemmän kuin nyt.
En kerro, koska kyselet tyhmiä.
Hän kuoli äkilliseen tulehdukseen. Yritti hoitaa sitä saunomalla.
Nykypäivönä olisi syönyt antibioottikuurin ja parantunut.