Pitäisikö kannustaa kaveria vai kertoa sille totuus sen laulutaidoista?
Mulla on yksi kaveri tai ehkä pikemminkin tuttu, joka on tosi innostunut laulamisesta. Se on laulanut karaokea melkein joka viikko jo vuosikausia, ja sen mukaan sitä on kehuttu kovasti. Se on ylpeä saamistaan kehuista ja kuvittelee olevansa hyvä laulamaan, mutta oikeasti se ei osaa muuta kuin vetää kunnon lavashow'ta. Se hoilottaa usein kovalla äänellä ihan nuotin vierestä tosi innoissaan eikä huomaa omassa laulamisessaan mitään vikaa.
Kaverini tahtoisi kovasti päästä yhteen kuoroon, johon on suhteellisen helppo päästä vaikka sinne onkin laulukoe. Kuoron johtava on tuntenut jollain tasolla kaverini jo pidemmän aikaa ja tietää, kuinka tärkeää laulaminen sille on ja kuinka epärealistiset käsitykset sillä on omasta osaamisestaan. Kaverini kävi syksyllä laulukokeessa ja tuli heti tyrmätyksi, mutta sehän ei sitä lannistanut.
Kaverini on nyt opetellut laulutekniikkaa netissä melkein päivitttäin ja käynyt laulutunneillakin. Sen ääni kuulostaa vähän paremmalta, mutta nuotissa pysyminen tuntuu tuottavan ihan yhtä pahoja vaikeuksia kuin ennenkin. Eikä se edelleenkään tajua yhtään, kuinka pahasti väärin se hoilottaa. Sen sijaan se on varma siitä, että se on kehittynyt tosi paljon ja sillä on nyt hyvät mahdollisuudet päästä siihen kuoroon.
Tuntuu tosi pahalta nähdä, kuinka innoissaan kaveri on ja kuinka se heittää aikaansa ja rahaansa hukkaan samalla kun se elättelee toivoa ihan turhaan. On myös tosi raskasta tsempata sitä sen toivottomassa pyrkimyksessä, koska se tulee varmasti pettyymään sitä pahemmin mitä enemmän se on nähnyt vaivaa ja käyttänyt vähiä rahojaan laulutunteihin. Olisiko mun sittenkin parempi alkaa vihjailemaan varovasti, että ehkä se ei sittenkään ole niin hyvä laulaja kuin se kuvittelee ja ehkä sen olisi parempi keskittyä karaokeen ja unohtaa haaveet sellaisista kuoroista joissa täytyy laulaa suht puhtaasti?
Kommentit (143)
Ajattelen tästä asiasta niin, että antaa jokaisen kulkea kohti omia unelmiaan. On hienoa, että hän yrittää ja pyrkii eteenpäin. Joka harrastuksessa on niitä jotka ovat vähemmän lahjakkaita mutta heillä on kuitenkin halu oppia lisää. Suotakoon se heille.
Eiköhän se laulunopettaja ole paras arvioimaan hänen tason. Jätä hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli kaverisi näkee paljon vaivaa haaveensa eteen, ja tämä risoo sinua? Vai miksi sinulla olisi tarve kertoa hänen olevan "huono"?
Totesit itsekin, että laulutunnit parantaneet asiaa. Ja se on tilanne nyt, voi olla vielä parempi kun mennään vuosi-pari eteenpäin.
Minusta tuo kuulostaa vaan hienolta, että kuorotyrmäyksen jälkeen sisuuntui treenaamaan tosissaan, eikä jäänyt harmittelemaan, kuten varmaan itse olisin vastaavassa tilanteessa tehnyt.
Ymmärsit väärin. Tällä kaverillani ei ole mitään käsitystä omasta osaamisestaan ja siitä, kuinka pitkän työn takana kuoroon pääseminen on, jos se nyt koskaan onnistuu siltä. Tilannehan on tosi huono, kun kaveri ei edes kuule laulavansa väärin vaikka sitä tapahtuu jatkuvasti. Enkä tarkoita pientä ala- tai ylävireisyyttä vaan sitä, että sen laulamat nuotit on täysin vääriä.
Kaverini kuvittelee
No mitä sitten? Helvetin pitkät jaarittelut sinulta kun "kaveri ei osaa". ANNA HÄNEN HARRASTAA, ei ole sinulta pois. Keskity itse olemaan parempi kaveri, siinä sinulla nimittäin riittää työsarkaa.
Käske unohtaa kuoro. Soolona voi käyttää autotunea.
Anna toisen harrastaa. Minäkin olen ottanut laulutaidottomien laulutunteja, kun tykkään vaan laulaa ja kuitenkin kehittyä siinä edes vähän.
Jos hän ei pääse kuoroon, niin sitten ei pääse. Miksi sinä huolehdit hänen puolestaan?
Joillain tuntuu olevan todella omituinen käsitys siitä mitä toisen kannustaminen on. Se ei ole toisen epärealististen kuvitelmien vahvistamista valheellisten kehujen yms. kautta. Ap tekee kaverilleen pelkkää hallaa, jos hän menee tämän harhakuvitelmiin mukaan ja antaa ymmärtää, että hänenkin mielestään kaveri on valmis kuoroon.
Ap:nolisi parempi valmistella kaveriaan varovasti siihen, että kuoroon pääseminen voi olla vaikeampaa kuin kaveri kuvittelee, ja korostaa että kuorolaulussa ja karaokessa vaaditaan osittain eri asioita. Samalla hän voi kannustaa kaveriaan laulamaan vaikka siinä karaokessa, jossa yleisö tuntuu pitävän hänen laulustaan, ja kehittämään osaamistaan. Ja jos kaveri on selvästi sitä mieltä, että hän on valmis näkemään paljon vaivaa ja käymään laulutunneilla vaikka lopun ikäänsä päästäkseen kuoroon, totta kai siinäkin on hyvä olla tukena.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se laulunopettaja ole paras arvioimaan hänen tason. Jätä hänelle.
Laulunopettaja, jonka leipä on kiinni tyytyväisistä asiakkaista, tuskin sanoo rehellisesti että rupea kuule vaikka treenaamaan kuulantyöntöä.
Tosin yhdellä kaverillani oli kerran personal trainer, joka sanoi suoraan että meidän on aivan turha jatkaa asiakassuhdetta, kun et seuraa treeniaikatauluasi. Että ei hän pysty asiakkaan puolesta treenaamaan. Ne siis näki kerran viikossa ja kaverin olisi pitänyt treenata itsekseen muutamia kertoja. Tuollaista rehellisyyttä minä arvostan, sekä valmentajilta, opettajilta että ystäviltä.
Maailmassa on ihan liikaa "kannustajia" ja "päänsilittäjiä". Jokainen, joka osaa antaa ikävätkin totuudet rehellisesti kuuluviin, on kullanarvoinen. Inhoan sitä että ihmisiltä saa hohtimilla repiä niiden rehellisen mielipiteen jostain.
Näen itse kyllä, mikä toiminnassani tuottaa tulosta, mutta sitä en näe, mitä teen väärin tai mitä voisin tehdä paremmin tai minkä tekeminen pitäisi lopettaa. Siihen tarvitsisin muita. Mutta eeeei, ihmiset tahtoo vaan lässyttää siitä, että "toi meni tosi hyvin". Aivan, tiedän ihan hyvin sen itsekin, en ole täysin idiootti. Mutta mikä EI mennyt hyvin? Mitä olen missannut?
Sellainen jatkuva kehuminen ja kannustaminen kärsii lopulta inflaation eikä sillä ole mitään arvoa loppupeleissä. Itse arvostan paljon enemmän niitä äärimmäisen harvinaisia kehuja, mitä olen saanut isältäni: silloin tiedän, että olen suoriutunut todella erinomaisesti koko ihmiskunnan mittakaavassa, jos isän mieleen juolahtaa kehua.
Samoin kun nuorena harrastin balettia, minulla oli venäläinen opettaja. Jos se joskus harvoin moittimisen sijaan mutristi suutaan ja sanoin "hymph" sellaiseen vähän yllättyneeseen sävyyn, sitä leijui päiviä koska olit osannut niin hyvin että se ei keksinyt mitään moitittavaa. Se oli ihanaa.
Vierailija kirjoitti:
Surullista, kuinka moni kuvittelee ap:n olevan pahantahtoinen ilonpilaaja, joka haluaa riistää kaveriltaan rakkaan harrastuksen. Sehän ei halua kaverinsa lopettavan laulamista vaan sanoi selvästi, että kaverin olisi paras keskittyä karaokeen ja unohtaa ajatus sellaisista kuoroista joihin on pääsykokeet. Ap siis toivoo kaverinsa jatkavan laulamista ihan kuin tähänkin asti, mutta ilman sellaisia tavoitteita joita sen on mahdoton saavuttaa.
No mitä väliä, jos tykkää laulaa ja yrittää sitä tavoitetta vaikka sinne ei koskaan pääse. Ihan turhaa mennä selittämään, että keskity vaan karaokeen.
Mielestäni ei ole sinun tehtävä puuttua hänen harrastukseensa. Kuoronjohtaja torppaa jatkossakin pääsyn kuoroon jos osaamista ei ole. Välejä voi hiertää jos alat liikaa arvostelemaan.
Karaoke kuuluu kaikille, se tuottaa paljon iloa.
Laulan itsekin karaokessa ja olen käynyt karaokeryhmässä joka on kansalaisopiston järjestämä. Mukavaa yhdessäoloa ja tehdään tapahtumiakin. Kannusta kaveria liittymään kansalaisopiston ryhmään, siellähän on musiikkipedagogi vetämässä ryhmää.
Tiedän kyllä tuollaiset ihmiset jotka kuvittelee osaavansa ja laulavat nuotinvierestä, intoa on enemmän kuin taitoa. Kenellä on nuottikorvaa ja luontaista lahjakkuutta lauluun niin kyllä sen tunnistaa kun menee pieleen olematta ammattilainen.
Lähipiirissä on musiikin ammattilaisia jolta olen saanut vinkkejä laulamiseen, lähinnä tulkinnan kehittämiseen ja heidän mukaansa pysyn nuotissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se laulunopettaja ole paras arvioimaan hänen tason. Jätä hänelle.
Laulunopettaja, jonka leipä on kiinni tyytyväisistä asiakkaista, tuskin sanoo rehellisesti että rupea kuule vaikka treenaamaan kuulantyöntöä.
Tosin yhdellä kaverillani oli kerran personal trainer, joka sanoi suoraan että meidän on aivan turha jatkaa asiakassuhdetta, kun et seuraa treeniaikatauluasi. Että ei hän pysty asiakkaan puolesta treenaamaan. Ne siis näki kerran viikossa ja kaverin olisi pitänyt treenata itsekseen muutamia kertoja. Tuollaista rehellisyyttä minä arvostan, sekä valmentajilta, opettajilta että ystäviltä.
Maailmassa on ihan liikaa "kannustajia" ja "päänsilittäjiä". Jokainen, joka osaa antaa ikävätkin totuudet rehellisesti kuuluviin, on kullanarvoinen. Inhoan sitä että ihmisiltä saa hohtimilla repiä niiden rehellisen mielipiteen jostain. <
Mielestäni ihminen, joka ei itse tajua, että ei osaa laulaa, ei tarvitse sitä mielipidettä muilta. Sinä ymmärrät, että parantamisen varaa on ja se on täysin eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Joillain tuntuu olevan todella omituinen käsitys siitä mitä toisen kannustaminen on. Se ei ole toisen epärealististen kuvitelmien vahvistamista valheellisten kehujen yms. kautta. Ap tekee kaverilleen pelkkää hallaa, jos hän menee tämän harhakuvitelmiin mukaan ja antaa ymmärtää, että hänenkin mielestään kaveri on valmis kuoroon.
Ap:nolisi parempi valmistella kaveriaan varovasti siihen, että kuoroon pääseminen voi olla vaikeampaa kuin kaveri kuvittelee, ja korostaa että kuorolaulussa ja karaokessa vaaditaan osittain eri asioita. Samalla hän voi kannustaa kaveriaan laulamaan vaikka siinä karaokessa, jossa yleisö tuntuu pitävän hänen laulustaan, ja kehittämään osaamistaan. Ja jos kaveri on selvästi sitä mieltä, että hän on valmis näkemään paljon vaivaa ja käymään laulutunneilla vaikka lopun ikäänsä päästäkseen kuoroon, totta kai siinäkin on hyvä olla tukena.
No kyllä hän tietää, jos kerran on jo hylätty kuoroon pääsemisestä. Antaa toisen laulaa lurittaa niin paljon kuin halua ja yrittää niin monta kertaa kuin haluaa sinne kuoroon pääsyyn.
Kaverin kannattaa ottaa laulutunteja kansalaisopistossa. Ne ei niin paljon maksa. Itse olen ottanut nettilaulutunteja.
Tuo on vaan mukavaa, kun haluaa harrastaa.
Ei kai jonkin asian harrastaminen ole kiellettyä vain siksi, ettei siinä ole hyvä? Aina saa harjoitella. Pääasia, että harrastus tuo iloa elämään.
Vierailija kirjoitti:
Ei kai jonkin asian harrastaminen ole kiellettyä vain siksi, ettei siinä ole hyvä? Aina saa harjoitella. Pääasia, että harrastus tuo iloa elämään.
Miksi kuvittelet, että ap tahtoo kieltää kaveriltaan laulamisen?
Kaikilla ei ole nuottikorvaa, ja sellaisten ihmisten on ihan turha toivoa pääsevänsä sellaiseen kuoroon jossa vaaditaan hyvää tai edes keskinkertaista nuottikorvaa. Nuottikorvatonkin ihminen voi kuitenkin laulaa omaksi ilokseen, karaokessa ja sellaisessa kuorossa johon otetaan kaikki, ja käydä laulutunneilla kehittämässä osaamistaan sen verran kuin on mahdollista.
Kuulostat näiltä jotka lyttäävät toisia "hyvää hyvyyttään" vaikka todelliset motiivit kumpuaa kateellisuudesta. Anna kaverin elää ja ala tarkastelemaan omaa käyttäytymistäsi.
No ei tarvitse kannustaa eikä kertoa totuutta. Ole vaan neutraali ja anna toisen harrastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai jonkin asian harrastaminen ole kiellettyä vain siksi, ettei siinä ole hyvä? Aina saa harjoitella. Pääasia, että harrastus tuo iloa elämään.
Miksi kuvittelet, että ap tahtoo kieltää kaveriltaan laulamisen?
Kaikilla ei ole nuottikorvaa, ja sellaisten ihmisten on ihan turha toivoa pääsevänsä sellaiseen kuoroon jossa vaaditaan hyvää tai edes keskinkertaista nuottikorvaa. Nuottikorvatonkin ihminen voi kuitenkin laulaa omaksi ilokseen, karaokessa ja sellaisessa kuorossa johon otetaan kaikki, ja käydä laulutunneilla kehittämässä osaamistaan sen verran kuin on mahdollista.
No, antaa toisen yrittää. Hänet on jo kerran hylätty, joten hän varmasti tietää, ettei kuoroon pääseminen ole helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Joillain tuntuu olevan todella omituinen käsitys siitä mitä toisen kannustaminen on. Se ei ole toisen epärealististen kuvitelmien vahvistamista valheellisten kehujen yms. kautta. Ap tekee kaverilleen pelkkää hallaa, jos hän menee tämän harhakuvitelmiin mukaan ja antaa ymmärtää, että hänenkin mielestään kaveri on valmis kuoroon.
Ap:nolisi parempi valmistella kaveriaan varovasti siihen, että kuoroon pääseminen voi olla vaikeampaa kuin kaveri kuvittelee, ja korostaa että kuorolaulussa ja karaokessa vaaditaan osittain eri asioita. Samalla hän voi kannustaa kaveriaan laulamaan vaikka siinä karaokessa, jossa yleisö tuntuu pitävän hänen laulustaan, ja kehittämään osaamistaan. Ja jos kaveri on selvästi sitä mieltä, että hän on valmis näkemään paljon vaivaa ja käymään laulutunneilla vaikka lopun ikäänsä päästäkseen kuoroon, totta kai siinäkin on hyvä olla tukena.
Ei tietenkään pidä valehdella mutta kaverin tehtävä ei ole myöskään puuttua tai mitenkään valmistella toista pettymykseen. Itse vaan kannaustaisin käymään niillä laulutunneilla tms. Voisin kehua että äänenhallinta on kehittynyt ja kannattaa jatkaa samaan tapaan. Jos kysyy niin voisin sanoa suoraan että välillä menee nuotista ohi. "Pettymykseen valmistelu" kuulostaa juuri sellaiselta piilolannistamiselta mitä tehdään kun ei aidosti haluta toiselle hyvää, mutta tahdotaan esittää hyvää kaveria. Parempi on vaikka sitten töksäyttää että et osaa laulaa.
Luulen että olen itse joskus n. 10-12-vuotiaana älynnyt tuon että miten "otetaan ääni" ja lauletaan oikealta korkeudelta. Silloin kun en vielä osannut sitä en tajunnut etten osaa,enkä koskaan edes ajatellut mitään että olisi jokin tietty korkeus joka on se oikea. Kun seiskalla lopulta pääsin koulun kuoroon ilmeisestikin vähän tuon edistysaskeleen jälkeen (viitosella ei vielä kelpuutettu kuoroon), olin aluksi tosi epävarma laulaja mutta nykyään jo aivan ok ja olen päässyt pääsykokeelliseen kuoroon. Oletan että useimmat ok-nuottikorvalliset ihmiset osaavat tuon joko tyyliin vauvasta saakka tai oppivat viimeistään 4-6-vuotiaana. Mutta se on siis mahdollista oppia myöhemminkin. Luultavasti se on vaikeampaa oppia jos on omaksunut räväkän lavashown jossa lauletaan kovaa ja karaoketaustan/muiden kuorolaisten kuunteleminen on jäänyt sivuosaan. Taitava laulunopettaja voisi kyllä opettaa tuota tuikitarpeellista kuuntelemistakin.
Sydänten Kuningas samoin Sinulle.