Halusin olla kuin oma äitini eli äiti, joka ei ikinä huuda eikä hermostu
Halusin ja haluan olla äiti, joka on lempeä, rauhallinen, lämmin, kärsivällinen, ystävällinen, joka ei koskaan huuda, ärsyynny, hermostu jne. Ja olen sikäli onnistunutkin, että en huudakaan koskaan. Mutta hermot on joka päivä koetuksella, ja ärtymys joko päällä tai nurkan takana odottamassa. Lapseni huutaa minulle usein, jankkaa aivan kaikesta ja hakee huomiota per seilyllä, väittää kaikessa vastaan ja on usein suorastaan ihan mahdoton. Vaikka annan hänelle paljon aikaa ja huomiota, ohjaan, kuuntelen, ymmärrän, selitän asiat rauhallisesti jne. Silti hän vain jankkaa ja huutaa. Miten siinä voi itse pysyä ärtymättä? Miten siinä voi itse pysyä aina lempeänä ja rauhallisen lämpimänä äitinä, kun toinen vain huutaa kaikesta?
Kommentit (32)
olet vain paska huoltaja
synnytäminen ei vielä tee sinusta äitiä
Täältä palstalta ei kunnon neuvoja saa. Ivailua ja haukkumista vain.
Vierailija kirjoitti:
Täältä palstalta ei kunnon neuvoja saa. Ivailua ja haukkumista vain.
no painu vit tuun sitten
äidillä on SSRI lääkitys kohdillaan..
Minä en luota ihmisiin jotka ei hermostu koskaan. Pitää olla aito ja antaa tunteiden näkyä. Lapsesta tulee sekopää jos ei opi riitelemään kotona.
Ei tarvi!
Lapsen on hyvä nähdä vastareaktioita omaan käytöksensä.
Ehkä omasi on inhottava juuri siksi, ettei koskaan ole nähnyt aitoa suuttumista tai edes ärtymystä.
Sehän on hienoa, että olet onnistunut.
Itse epäonnistun päivittäin, joten mitään neuvoja ei ole antaa.
Ei kai huonosti käyttäytyvälle lapselle pidäkään olla lempeä. Suutu sille tenavalle ja tee selväksi että tällainen perseily ei käy.
Vierailija kirjoitti:
Kysy siltä äidiltäsi.
Hän ei enää elä. Kuoli ennen kuin itse sain lapsen. Eli en voi kysyä. Toki itse olin aika erilainen lapsi kuin oma lapseni on. Ap
No sano ettei huuda, että normaali ääni joskus riittää. Äiti voi joskus sanoa nyt riittää.
Ei pystykään, eikä tarvi. Vanhemmatkin on ihmisiä eikä liene haittaa, että se pikku pilttikin huomaa, että ihan kaikkea ei äitikään hymyssä suin jaksa katsella.
Miten teidän parisuhde voi? Miten kotona voidaan noin muuten? Heijastaako lapsen käytös kodin kireyttä?
Vierailija kirjoitti:
Neuvoja olisi hyvä saada. Miten tuollaisen lapsen kanssa pystyy olemaan 24/7 lempeä ja rauhallinen? Ap
Ei mitenkään. Ns. Gentle parenting ei toimi kuvailemasi kaltaiseen lapseen. Nyt vaan kunnon keinot käyttöön, lapsen tulee oppia että perseilystä seuraa rangaistus.
Kyllä mun vanhemmat suuttui, jos käyttäydyn huonosti. Tuli hyvin selväksi, että kaikilla on kivempaa, kun käyttäytyy hyvin.
Ei ole tervettä olla aina lempeä. Sinun pitää reagoida asioihin, jotta lapsi oppii sinulta tunteista, sun pitää näyttää tunteet rehellisesti ja sanoittaa sekä omia että lapsen tunteita. Lapsi lyö varmasti kun on aivan sekaisin siitä miltä hänestä tuntuu ja kuinka pitäisi toimia.
Vierailija kirjoitti:
Miten teidän parisuhde voi? Miten kotona voidaan noin muuten? Heijastaako lapsen käytös kodin kireyttä?
Parisuhde voi huonosti, koska miestä (lapsen isää) kiinnostaa lähinnä sen omat harrastukset, ura, lepääminen ja kännykkä. Kotona ei ole kireää, koska mies on niin harvoin kotona. Kun hän on kotona, niin hän on uponnut sohvaan ja kännykkään. Ja minua ärsyttää, mutta yritän olla ärsyyntymättä. Ap
Sun äitisi ei oo normaali. Tunteeton sosiopaatti.
Neuvoja olisi hyvä saada. Miten tuollaisen lapsen kanssa pystyy olemaan 24/7 lempeä ja rauhallinen? Ap