Millainen mielikuva ihmisistä jotka antavat lapsilleen vain rahaa ja lahjakortteja lahjaksi?
Nimenomaan siis vanhemmat omille lapsilleen, eikä jotkut mummot ja vaarit ja yms.
Kommentit (53)
Myönnän olevani tylsä vanhempi. Nuoreni olisi halunnut alkaa keräämään Iittalan astiasarjaa. Totesin kylmästi, mihin sä keräät niitä pölyttymään ja mitä jos Iittala ei enää miellytä kun muutat omaan kotiin ja nyt tylsästi kerätään sitä rahaa itsenäisyyteen ja aikuisuuteen.
Olisipa harmillista huomata että valitsemani lahja ei olisi mieleinen ja jäisi turhaksi romuksi. Kysyn aina lapsilta mitä haluavat, ja usein se on juurikin se lahjakortti valitsemaansa liikkeeseen. En usko että osaisin ostaa mieleisiä lahjoja ilman tarkkaa ohjetta. Enkä halua heittää rahaa hukkaan.
Tähän liittyvä mutta vähän ot - eli kun olen karsinut tavaraa kotoani niin olen huomannut että aika iso osa minulle tarpeettomista ja turhaan kaapeissa pyörivistä tavaroista on juurikin näitä pyytämättä lahjaksi saatuja. Karsimistyö olisi ollut huomattavasti helpompaa, jos olisin saanut aina vain pyytämiäni tai toivomiani lahjoja. Nyt en halua lahjoja enää ollenkaan tai sitten tyyliin kastelukannu rikki menneen tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisistä lapsista kyse? Lapseni yli 20 ja annan rahaa/lahjakortteja. En usko, että ovat tyytymättömiä.
Sama, lapset 19v ja 22v. Ostan kyllä jotain pientä, mistä tykkäävät tai aina tarvitsevat tyyliin suklaarasiat ja sukkia/yöpuvun/kosmetiikkaa ja loput rahana. Ovat tosi tyytyväisiä. Viime jouluna tyttö toivoi leivänpaahdinta ja vedenkeitintä, kun oli muuttamassa omaan kotiin. Tietysti ostin ne. Mutta muutoin ostavat itse mitä eniten tarvitsevat. Joulun jälkeen saavat rahalle enemmän vastinetta alennusmyynneistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi ei muuta toivo kuin rahaa niin miksi ostaa jotain.
Tapakasvatus?
Kotikasvatus. Opin jo lapsuudessa, että ostetaan tarpeeseen, ei siksi että kalenterissa lukee joulu tai olet syntynyt päivänä x.
Vanhemmat eivät halua opettaa miten lahjoja annetaan tai miten lahjoja vastaanotetaan. Helpompi antaa lapselle rahaa kun kasvattaa lasta.
Käytännöllistä mutta vähän tylsää.
Omalla lapsella ei ollut 16v mitään toiveita niin pyysin valitsemaan astiasarjan, jotta olisi edes jotain paketoitavaa. Sen jälkeen olen jouluna aina sarjaa täydentänyt ja ostanut muutakin keittiövälinettä. Tänä jouluna paketissa veitsisarja.
Vierailija kirjoitti:
Myönnän olevani tylsä vanhempi. Nuoreni olisi halunnut alkaa keräämään Iittalan astiasarjaa. Totesin kylmästi, mihin sä keräät niitä pölyttymään ja mitä jos Iittala ei enää miellytä kun muutat omaan kotiin ja nyt tylsästi kerätään sitä rahaa itsenäisyyteen ja aikuisuuteen.
Minulla on edelleen käytössä äitini minulle keräämä Arabia-sarja, kun olin nuori tyttö.
N56
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi ei muuta toivo kuin rahaa niin miksi ostaa jotain.
Tapakasvatus?
Kotikasvatus. Opin jo lapsuudessa, että ostetaan tarpeeseen, ei siksi että kalenterissa lukee joulu tai olet syntynyt päivänä x.
Eihän kukaan tarvitse kukkia tai viiniä tms, eivät ole mitenkään elämää ylläpitäviä juttuja, mutta niitä viedään kun mennään virallisesti kylään tai muuhun tilaisuuteen lahjaksi.
Lahja on jotain bonusta, extraa, "turhaa" mistä saaja kuitenkin voisi ilahtua.
Voisihan sitä antaa lahjaksi maitoa, perunoita ja lihaa, että tässä on teille huomiseen ruokatarvikkeet. Tai antaa viisikymppiä, että lyhentäkää lainojanne. Eihän ne turhia lahjoja olisi, mutta ei ehkä ihan sitä mikä olisi lahjan ajatus.
Outoa että vanhemmat suojelevat itseään pettymyksiltä eikä lapsiaan.Eikai se huonon lahjan antaminen niin suuri kolaus voi olla?
Eikö muutenkin olisi hyvä opettaa lapsille kiitollisuutta myös niissä tilanteissa, joissa lahja ei ole aina mieleinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi ei muuta toivo kuin rahaa niin miksi ostaa jotain.
Tapakasvatus?
Kotikasvatus. Opin jo lapsuudessa, että ostetaan tarpeeseen, ei siksi että kalenterissa lukee joulu tai olet syntynyt päivänä x.
Eihän kukaan tarvitse kukkia tai viiniä tms, eivät ole mitenkään elämää ylläpitäviä juttuja, mutta niitä viedään kun mennään virallisesti kylään tai muuhun tilaisuuteen lahjaksi.
Lahja on jotain bonusta, extraa, "turhaa" mistä saaja kuitenkin voisi ilahtua.
Voisihan sitä antaa lahjaksi maitoa, perunoita ja lihaa, että tässä on teille huomiseen ruokatarvikkeet. Tai antaa viisikymppiä, että lyhentäkää lainojanne. Eihän ne turhia lahjoja olisi, mutta ei ehkä ihan sitä mikä olisi lahjan ajatu
Lahja voi olla jotain pientä, talouden ahdingossa raha parempi.
Vierailija kirjoitti:
Outoa että vanhemmat suojelevat itseään pettymyksiltä eikä lapsiaan.Eikai se huonon lahjan antaminen niin suuri kolaus voi olla?
Eikö muutenkin olisi hyvä opettaa lapsille kiitollisuutta myös niissä tilanteissa, joissa lahja ei ole aina mieleinen?
Otin aina mieluummin rahaa kuin mahdollisesti huonon lahjan. Mitä huono lahja edes opettaa? Aloin säästää rahaa jo hyvin nuorena, ja nykyään sijoituksissani on kertynyt jo ihan mukavasti varoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Outoa että vanhemmat suojelevat itseään pettymyksiltä eikä lapsiaan.Eikai se huonon lahjan antaminen niin suuri kolaus voi olla?
Eikö muutenkin olisi hyvä opettaa lapsille kiitollisuutta myös niissä tilanteissa, joissa lahja ei ole aina mieleinen?
Otin aina mieluummin rahaa kuin mahdollisesti huonon lahjan. Mitä huono lahja edes opettaa? Aloin säästää rahaa jo hyvin nuorena, ja nykyään sijoituksissani on kertynyt jo ihan mukavasti varoja.
Huono lahja opettaa käsittelemään pettymyksiä ja miten toimia kohteliaasti vaikeissa tilanteissa.
Ja siis; me ei haluta kotiin yhtään ylimääräistä krääsää. Tai vaatteita, joita nuoret ei lopulta käytä. Pieni koti, ja mieluummin satsataan palveluihin ja tekemiseen. Olen ostanut myös esim. musikaalilippuja.