HS: Suomen taloudessa on asiantuntijoille tuntematon mystinen "jarru", joka hidastaa talouden elpymistä
Talouden elpymisen ennustetta tarkistetaan taas. Alaspäin. Mikä ihme on tämä jarru, joka on mystifioinut asiantuntijatkin. Kukaan ei tiedä, mistä oikein on kyse. Kulutus on jäässä, viennin kasvu ei kompensoi, asuntomarkkinat ei vedä.
Tuntuu kuin joku olisi painanut jarrut pohjaan, mutta kukaan ei tiedä kuka ja miksi?
"Keskeinen kysymys siis on, mitä taloudessa on tapahtunut, kun ennakkotiedot ovat pettäneet kesän jälkeen. Sinänsä ei ole lainkaan harvinaista, että suhdanteen taitekohdissa ennusteissa on suuria eroja.
Euroalueella ennusteita on tarkistettu ylöspäin, mutta Suomessa alaspäin. Suomen taloudessa on jokin jarru, joka hidastaa talouden elpymistä ja horjuttaa uskoa tulevaisuuteen.
Spolander ei ole vielä varma, mikä tämä jarru on. Kesällä useat ennakoivat indikaattorit puhuivat talouskasvun voimistumisen puolesta, mutta sitten tapahtui jotain."
"Spolander painottaa, että viennin kasvu ei ole riittänyt kompensoimaan heikkoa kotimaista kysyntää. Asuntomarkkinat ovat yhä jäässä eikä kotitalouksien kulutus kasva."
https://www.hs.fi/talous/art-2000011634955.html
Kommentit (197)
Ainahan kaikki vaikutukset tulee tänne viipeellä.
Vierailija kirjoitti:
Taloustiede on jännää, kun siinä vilistää kaikenlaisia satuolentoja. On dynaamisia vaikutuksia, Lafferin lautasliinaa, tippuvia murusia, näkymätöntä kättä ja nyt uusimpana tämä tuntematon jarru.
Näitä kaikkia enemmän uskon Joulupukkiin. Tosin nyt saattaa joulumyyntikin flopata, merkkejä on ilmassa.
Myös se trickle down, eli lirahtelu teoria, jota Orpon hallitus kanssa toteuttaa. Eli kun rikkaat saavat rikastua pidäkkeettä, niin sieltä ylhäältä rikkailta lirahtelee alaspäin köyhille myös roiskeita.
Bromsen är beskattningen av allt och alla. En stat som använder 60 % av BNP är en stat som ingen vill arbeta i och ingen vill konsumera i. Följaktligen är arbetslösheten i topp och konsumtionen i botten.
Vierailija kirjoitti:
Talous perustuu aina loppujenlopuksi luottamukseen. Sen luottamuksen hallitus on puheillaan ja teoillaan romuttanut.
Luottamus palautuu kun nykyinen hallitus astuu syrjään.
Asia on juuri näin, luottamus pyörittää taloutta ja ylläpitää yhteiskuntarauhaa, sekä saa ihmiset tavoittelemaan asioita ja yrittämään. lopputuloksena on toimiva, liikkuva ja eteenpäinkatsova innovatiivinen yhteiskunta, joka on tuottavuuden näkökulmasta paras mahdollinen.
Luottamusta täytyy olla joko työmarkkinoihin ja siihen, että työnantaja osapuoli joutuu sitoutumaan työntekijöihinsä ja huolehtimaan heidän hyvinvoinnistaan (kuten esim. Saksassa, jossa työntekijät mukana hallituksissa ja irtisanominen vaikeaa), tai sitten täytyy olla luottamusta siihen, että vaikka työnantajilta ei vaadita vastuunkantoa, niin valtio huolehtii loppukädessä kansalaisistaan, takaa heille toimeentulon ja terveydenhuollon esimerkiksi (kuten Tanskassa, jossa irtisanominen helppoa mutta sosiaaliturva korkea).
Jos KUMPAANKAAN ei voi luottaa, niin talous pysähtyy, hyvästit saa heittää kulutukselle, innovaatioille ja investoinneille. Squid Game oli hyvä vertaus, juuri sellainen yhteiskunta siitä seuraa. Talouskasvun näkökulmasta täysi katastrofi.
Toimittajat eivät saa rakentaa kuvaa talousahdingosta omien mieltymystensä mukaan
Suomen taloustilanne on kiistatta haastava, mutta välillä tuntuu, että todellinen ahdinko syntyy vasta, kun toimittajat sen otsikoillaan ja tulkinnoillaan luovat. Viime kuukausina mediassa on nähty yhä kärjekkäämpiä väitteitä Suomen romahduksesta, jyrkästä alamäestä ja viimeisestä varoituksesta. Näistä monista arvioista puuttuvat kuitenkin olennaiset mittasuhteet ja faktapohja, jotka auttaisivat kansalaisia ymmärtämään tilanteen realistisesti.
Median tärkeä tehtävä on valvoa vallankäyttöä, mutta siihen ei pitäisi kuulua jatkuva pelkistys äärimmäisyyksiin. Kun jokainen talouslukujen notkahdus esitetään katastrofina, syntyy lopulta itseään ruokkiva negatiivisuuden kierre, joka vaikuttaa kuluttajien ja yritysten käyttäytymiseen ja pahimmillaan syventää juuri sitä ongelmaa, jota uutisoidaan.
On myös huomionarvoista, että moni talousjuttu rakentuu valmiiden narratiivien varaan: kriisi myy paremmin kuin rauhallinen analyysi. Siksi toivon, että toimittajat ottavat vakavasti ammattivastuunsa ja pidättäytyvät sävyistä, jotka enemmän heijastavat toimitusten sisäisiä vaikutelmia kuin talouden kokonaiskuvaa.
Emme tarvitse hyssyttelyä, mutta tarvitsemme tasapainoista, kontekstoitua ja maltillista talousjournalismia. Kansalaisten luottamuksen ja yhteisen tulevaisuuden rakentaminen ei onnistu, jos julkinen keskustelu perustuu liioitteluun ja valikoivaan dramatisointiin.
Vierailija kirjoitti:
Taloustiede on jännää, kun siinä vilistää kaikenlaisia satuolentoja. On dynaamisia vaikutuksia, Lafferin lautasliinaa, tippuvia murusia, näkymätöntä kättä ja nyt uusimpana tämä tuntematon jarru.
Näitä kaikkia enemmän uskon Joulupukkiin. Tosin nyt saattaa joulumyyntikin flopata, merkkejä on ilmassa.
Mä olen omin silmin nähnyt vuosien varrella montakin Joulupukkia, mutta talouskasvua en. Mutta onneksi meillä on nyt hyvä hallitusohjelma ja talouskasvu on jo ihan nurkan takana :D
Vai ei nato ollut syynä no sen voi jokainen katsoa ihan siitä asti kun KOK tuli valtaan. Onkohan taviksen asiat nyt paremmin kuin ennen? Natosta voi erota kansanäänestyksellä ja nyt olisi aika tehdä se. Myös maataloustuet puntariin ja tuet ahvenanmalle kun siellä ei veroja maksella eikä armeijaa tarvitse käydä. Toki siellä otetaan reilusti mannersuomen veroeuroja ja jonot lääkäriin o pv ja suomalaiset eivät sinne saa muuttaa.
"No mistä pitäisi leikata? Mikä meillä on enemmän kuin esim muissa läntisen Euroopan maissa? Paljon kattavampi terveydenhuolto? Paremmat koulut? Parempi vanhustenhuolto? Sosiaaliturvakaan ei ole erityisen hyvä. Missä se pöhöttynyt julkinen sektori näkyy? Ja mielellään jos tiedät, niin kerro ihan miljardit ja suhde bruttokansantuottoon, ei populistisia heittoja.
Joka ikisessä maassa on jotain pikkuasioita jotka ovat paremmin kuin muualla, tai huonommin.
Esim Suomen väestön hajanaisuus voi tehdä terveydenhuollon järjestämisestä kallimpaa kuin Saksassa, vaikka se ei ole mitenkään parempaa. Tällaisia eroja uskon olevan. Mutta tällaisten asioiden vertailu on yllättävän vaikeaa."
(Lainaukset taas toimii... not!)
Tyhmiä kysymyksiä. Kun veroaste on lähellä maailman kärkeä - n. 10 prosenttiyksikköä yli teollistuneiden OECD-maiden keskiarvon eikä tämä riitä vaan budjetin alijäämä huitelee 5% luokassa ja uutta lainaa otetaan 10 mrd/v tahtiin, niin pitäisi olla kaikille päivänselvää, ettei nykyisiin palveluihin ja tulonsiirtoihin ole todellakaan varaa. Lisäksi kun tällä kaikella rahalla saadaan kv. vertailun valossa korkeintaan keskinkertaisia palveluita, niin kenenkään ei luulisi kyseenalaistavan, että homma pitäisi panna perusteita myöten uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Taloustiede on jännää, kun siinä vilistää kaikenlaisia satuolentoja. On dynaamisia vaikutuksia, Lafferin lautasliinaa, tippuvia murusia, näkymätöntä kättä ja nyt uusimpana tämä tuntematon jarru.
Näitä kaikkia enemmän uskon Joulupukkiin. Tosin nyt saattaa joulumyyntikin flopata, merkkejä on ilmassa.
Nyt olemme nähneet mitä kokoomuslaisen taloustieteen "kasvun kaava" tarkoittaa käytännössä.
Muhinoitavaa varallisuutta pitäisi verottaa kovalla kädellä.
Vierailija kirjoitti:
Bromsen är beskattningen av allt och alla. En stat som använder 60 % av BNP är en stat som ingen vill arbeta i och ingen vill konsumera i. Följaktligen är arbetslösheten i topp och konsumtionen i botten.
Onneksi suurituloisten verotus ensi vuoden alusta laskee ja voivat taas alkaa kuluttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloustiede on jännää, kun siinä vilistää kaikenlaisia satuolentoja. On dynaamisia vaikutuksia, Lafferin lautasliinaa, tippuvia murusia, näkymätöntä kättä ja nyt uusimpana tämä tuntematon jarru.
Näitä kaikkia enemmän uskon Joulupukkiin. Tosin nyt saattaa joulumyyntikin flopata, merkkejä on ilmassa.
Myös se trickle down, eli lirahtelu teoria, jota Orpon hallitus kanssa toteuttaa. Eli kun rikkaat saavat rikastua pidäkkeettä, niin sieltä ylhäältä rikkailta lirahtelee alaspäin köyhille myös roiskeita.
Voit mennä Pohjois-Koreaan, Kuubaan tai Venezuelaan katsomaan miten hyvin talous voi, kun kukaan ei voi rikastua (pl. puolue-eliitti).
Vierailija kirjoitti:
Toimittajat eivät saa rakentaa kuvaa talousahdingosta omien mieltymystensä mukaan
Suomen taloustilanne on kiistatta haastava, mutta välillä tuntuu, että todellinen ahdinko syntyy vasta, kun toimittajat sen otsikoillaan ja tulkinnoillaan luovat. Viime kuukausina mediassa on nähty yhä kärjekkäämpiä väitteitä Suomen romahduksesta, jyrkästä alamäestä ja viimeisestä varoituksesta. Näistä monista arvioista puuttuvat kuitenkin olennaiset mittasuhteet ja faktapohja, jotka auttaisivat kansalaisia ymmärtämään tilanteen realistisesti.
Median tärkeä tehtävä on valvoa vallankäyttöä, mutta siihen ei pitäisi kuulua jatkuva pelkistys äärimmäisyyksiin. Kun jokainen talouslukujen notkahdus esitetään katastrofina, syntyy lopulta itseään ruokkiva negatiivisuuden kierre, joka vaikuttaa kuluttajien ja yritysten käyttäytymiseen ja pahimmillaan syventää juuri sitä ongelmaa, jota uutisoidaan.
On myös huomionarvoista, että moni talo
Jag håller med dig om den saken. Tyvärr är journalisterna väldigt långt från den nivån, att de skulle begripa ekonomi. Tyvärr lider även ekonomiska tidskrifters journalister för ofta av samma problem.
Vierailija kirjoitti:
Toimittajat eivät saa rakentaa kuvaa talousahdingosta omien mieltymystensä mukaan
Suomen taloustilanne on kiistatta haastava, mutta välillä tuntuu, että todellinen ahdinko syntyy vasta, kun toimittajat sen otsikoillaan ja tulkinnoillaan luovat. Viime kuukausina mediassa on nähty yhä kärjekkäämpiä väitteitä Suomen romahduksesta, jyrkästä alamäestä ja viimeisestä varoituksesta. Näistä monista arvioista puuttuvat kuitenkin olennaiset mittasuhteet ja faktapohja, jotka auttaisivat kansalaisia ymmärtämään tilanteen realistisesti.
Median tärkeä tehtävä on valvoa vallankäyttöä, mutta siihen ei pitäisi kuulua jatkuva pelkistys äärimmäisyyksiin. Kun jokainen talouslukujen notkahdus esitetään katastrofina, syntyy lopulta itseään ruokkiva negatiivisuuden kierre, joka vaikuttaa kuluttajien ja yritysten käyttäytymiseen ja pahimmillaan syventää juuri sitä ongelmaa, jota uutisoidaan.
On myös huomionarvoista, että moni talo
No ei tämä toimittajien syytä ole ja erilaisia lukuja ja asiantuntijoita on kuultu useita. Tämä ei ole mennyt hyvin millään mittarilla.
Onko sinusta journalistien vaientaminen ratkaisu?
Orpon hallitushan jo lakkautti kannatusta mittaavan gallupin, kun se alkoi näyttää huonolta.
Kelarottia pitäisi ruoskia ja kurittaa ankarammin, jotta ne suostuu menemään töihin ja maksamaan veroja..siis jos haluaa lisää tätä "mystistä jarrua".
Voisiko VM tehdä tästä vaikka jonkilaisen kyselytutkimuksen, että miksi ihmiset eivät kuluta? Voisi saada jotain vinkkiä niin ehkä ei tarvitsisi niin paljon ihmetellä. Samasta syystä kansa haluaa IS gallupin mukaan Suomeen SDP-johtoisen punamultahallituksen.
Suomalaisten kuluttajien luottamus näyttäisi olevan kuitenkin aika korkealla tasolla ainakin verrattuna Saksaan, Kreikkaan, Unkariin, Hollantiin, ja jopa Tanskaan. Katsokaa vaikka.
https://tradingeconomics.com/country-list/consumer-confidence
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloustiede on jännää, kun siinä vilistää kaikenlaisia satuolentoja. On dynaamisia vaikutuksia, Lafferin lautasliinaa, tippuvia murusia, näkymätöntä kättä ja nyt uusimpana tämä tuntematon jarru.
Näitä kaikkia enemmän uskon Joulupukkiin. Tosin nyt saattaa joulumyyntikin flopata, merkkejä on ilmassa.
Mä olen omin silmin nähnyt vuosien varrella montakin Joulupukkia, mutta talouskasvua en. Mutta onneksi meillä on nyt hyvä hallitusohjelma ja talouskasvu on jo ihan nurkan takana :D
Då ekonomisk tillväxt inte kommer till en, måste man själv ta sig till den. Så nära som inom EU har alla andra medlemmar haft en bättre/mindre dålig utveckling. Samma gäller associerade länder.
Uskon asiantuntijoitten tietävän aivan hyvin mikä tämä mystinen jarru on. Sen sanominen vaatii Suomessa yhä edelleen aikamoista uskallusta.
Jarru on yksiselitteisesti ekspansiivinen, militaristinen ja raakaa hyökkäyssotaa parhaillaan käyvä itäinen naapurimme.
Kuka tai ketkä tällaisen maan naapurissa haluaisivat ottaa mitään merkittäviä riskejä, joiden ottaminen olisi välttämätöntä, jos riuskaa kasvua haetaan?
118: Ja Marinin ja muiden sossuflikkojen...