Jos olisi pakko ottaa koira, minkä koiran ottaisit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Villakoiran maton alle tai nurkkaan imuroitavaksi. Oikeata koiraa en jaksaisi ulkoiluttaa enkä hoitaa muutenkaan, joten parempi ettei pakkokoira tulisi mun huusholliin.

Ei kelpaa, nyt on pakko ottaa. Minäkin "otin" lapinkoirat ulkoaitaukseen, vaikka olen allerginen. Nih.

Tosin täysin väärä rotu sulle, koska lapinkoirat ovat todella ihmisläheisiä. Karsea kohtalo olisi koirien joutua sulle. Miksi et valitse rotua, joka on hyvin itsenäinen ja viihtyy ulkona, kuten joku laumanvartija. 

Mutta niitä olisi kaksi. Eikö ne saa seuraa toisistaan?

sama

Vierailija kirjoitti:

mittelpitz. on kaksi ja mitä parhaimmat ovikelltot, ei kukaan tule huomaamatta edes pihaa ja herätyskellot,, viimeistän kuudelta hypätään sänkyyn ja haukutaan aamiasta. Aina valmiina lähtemään mukaan ja antavat kuulua itsestään  niin sisällä kin ulkona

Mittelspitzin omistajana minulla on pitkälti erilainen kokemus. Pennusta asti on antanut nukkua silloin kun nukutaan, herättää ainostaan jos on pakko päästä tarpeilleen eli käytännössä ripuli ja sitä ei tapahdu usein. Ei myöskään hauku sisällä turhaan, vain jos joku on ovella eikä ihmiset reagoi hänen mielestään tarpeeksi nopeasti. Ihana koira, innokas osallistumaan kaikkeen. Oli pitkään unelmani ja arasteltiin hankkimista, koska pohdittiin asiaa joka kantilta monta vuotta, mutta enää en osaisi elää ilman koiraa tai vaihtaisi rotua.

Mahdollisimman sairaan. Voi viedä huoletta piikille heti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Villakoiran maton alle tai nurkkaan imuroitavaksi. Oikeata koiraa en jaksaisi ulkoiluttaa enkä hoitaa muutenkaan, joten parempi ettei pakkokoira tulisi mun huusholliin.

Ei kelpaa, nyt on pakko ottaa. Minäkin "otin" lapinkoirat ulkoaitaukseen, vaikka olen allerginen. Nih.

Tosin täysin väärä rotu sulle, koska lapinkoirat ovat todella ihmisläheisiä. Karsea kohtalo olisi koirien joutua sulle. Miksi et valitse rotua, joka on hyvin itsenäinen ja viihtyy ulkona, kuten joku laumanvartija. 

Mutta niitä olisi kaksi. Eikö ne saa seuraa toisistaan?

sama

Toinen koira ei korvaa ihmisen seuraa. Meidän koira vähät välittää muista koirista, mutta rakastaa kaikkia ihmisiä.

Sellaisen vanhan reppanan rescuekoiran, joka ei kelpaa kenellekään.  Sitten hellisin sitä sen loppuelämän ajan ihan viimeisen päälle.

Tämä itse asiassa aiotaan toteuttaakin, kun ollaan itse sen verran vanhoja ettei enää juurikaan matkustella.

Labbis, Bull terrier, Kultainen noutaja, Ranskan Buldoggi ja ottaminen vaatisi OK-talon ensin, joten ehkä tulevaisuudessa.

Lelukoiran. Suosittelen sellaista kaikille koiraa haikaileville että meidän muiden ei tarvitsisi kokea haittaa siitä teidän oikeasta räksyttävästä ja kaduille p..kovasta haittaeläimestä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käsittämätön kysymys? Miten koira on pakko ottaa? Eläimenkin kannalta kehno skenaario!

 

 

No leikitään hetki tällä mielikuvalla. Jos "olisi pakko". Ei tietenkään oikeasti ole pakko mitään ottaa. Mutta mikä rotu miellyttää sinua eniten?

 

Itsekin olen enemmän kissaihminen mutta jos olisi pakko ottaa koira niin ottaisin ehdottomasti tuollaisen mäyriksen halikaveriksi. 🥰 Ap

Kainalomakkara. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Chihu tietenkin. Tätä rotua on ollut minulla yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 eli 30 vuotta.

Ja on seuraavat 10 vuotta vähintään.

Nyt on 2 näitä.

Ihan hirveitä räkyttäjiä, vai eikö sinun koirat ole? Miten kestät sellaista?

Meidän naapurustossa on kahdessa eri perheessä yhteensä viisi chihua ja vain yksi haukkuu, mutta ei sekään holtittomasti räkytä. Tuota harhaluuloa viljellään ja luulin sen olevan totta, mutta näiden kohdalla ei ainakaan pidä paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mäyräkoirat on aika vaativia. Ulkonäkö pettää.

Itse ottaisin (ja otinkin) sekarotuisen rescuekoiran. 

Buuuuu!

Rescue 👍

Joku pienehkö rotu (ei rotan kokoisia), ei hirveesti karvaa, ei räksytä ja helppo kasvattaa. En tiedä koirista mitään, joten en osaa sanoa tuollaista rotua. Ja onneksi on vain kuvitelmaa tämä ketju, koska en todellakaan halua koiraa rajoittamaan mun elämääni ja menojani. 

Kääpiövillakoiran.  

irlannin susikoira. hawanna tai malta,mutta pentutrimmauksella. myös saksanpaimenkoira on suursuosikki.

Ottaisin ehkä tottumuksen takia saksanpaimenkoiran. Ollut niitä 4 kappaletta elämäni aikana.

Sakemanni on oikean kokoinen, koulutettuna varma, sellaisen kanssa pystyy harrastamaan halutessaan. Pärjää talvellakin aika hyvin pakkasessa ulkoilla. Mutta huono puoli on se jatkuva karvan lähteminen. Hyviä puolia on että sakemanni on kova keskustelemaan. Siis tietyllä tavalla ääntelee ja vastaa kysyttäessä. 

Esimerkiksi jos se haluaa jotain niin ynisee. Ja kysyt että no mikä nyt on vikana, ynisee. Vai niin no pitäisikö sinulle sellainen antaa, ynisee. Ihan hauskaa.

Vierailija kirjoitti:

Mahdollisimman sairaan. Voi viedä huoletta piikille heti. 

miks pitää olla noin tyhmää. nolo. käyttäydy.  tyhmääää

Vierailija kirjoitti:

Kaksi lapinkoiraa ja pitäisin niitä aina ulkona. Allergia.

Minäkin ottaisin lapinkoiran. Olen hoitanut yhtä ja rakkaus oli molemminpuolista😘

Ainoa vaihtoehto olisi pieni tai keskikokonen ALD. 

Vierailija kirjoitti:

Villakoiran maton alle tai nurkkaan imuroitavaksi. Oikeata koiraa en jaksaisi ulkoiluttaa enkä hoitaa muutenkaan, joten parempi ettei pakkokoira tulisi mun huusholliin.

Ohiksena pikku tarina: poikani oli 3 v ja sanoi päiväkodin tädille, että meillä on koira. Täti kysyi, että minkälainen koira? Poika sanoi, villakoira.

Menin hakemaan poikaa päiväkodista ja ko täti tuli kysymään, että milloin olette ottaneet koiran ja kertoi lapseni maininneen siitä. Olin ihan hölmistyneen näköinen ja täti kertoi vielä, että se koira on kuulema villakoira. 

Silloin purskahdin nauruun ja kerroin, että edellisenä iltana olin manannut, että joka paikassa on taas noita villakoiria🐩

Seropin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

mittelpitz. on kaksi ja mitä parhaimmat ovikelltot, ei kukaan tule huomaamatta edes pihaa ja herätyskellot,, viimeistän kuudelta hypätään sänkyyn ja haukutaan aamiasta. Aina valmiina lähtemään mukaan ja antavat kuulua itsestään  niin sisällä kin ulkona

Mittelspitzin omistajana minulla on pitkälti erilainen kokemus. Pennusta asti on antanut nukkua silloin kun nukutaan, herättää ainostaan jos on pakko päästä tarpeilleen eli käytännössä ripuli ja sitä ei tapahdu usein. Ei myöskään hauku sisällä turhaan, vain jos joku on ovella eikä ihmiset reagoi hänen mielestään tarpeeksi nopeasti. Ihana koira, innokas osallistumaan kaikkeen. Oli pitkään unelmani ja arasteltiin hankkimista, koska pohdittiin asiaa joka kantilta monta vuotta, mutta enää en osaisi elää ilman koiraa tai vaihtaisi rotua.

Kuva kuulla mittelistä tällainenkin puoli! On yksi roduista, jota olen harkinnut, mutta juuri se räksytys mietityttää. Toinen on terveys, huonolonkkaisia taitavat olla