Suomi valuu kohti 80 -luvun elintasoa

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen tätä Marinin mollausta, kun oli maailmanlaajuinen hätä pandemian vuoksi oli hyvä että luotiin toivoa ihmisille. Jos vertaa tätä hallitusta, on niin sotaisaa meininkiä, ei minkäänlaista toivoa tulevasta. Marinin hallitus tuki esim yrityksiä, ja näin estettiin konkurssit ja työt jatkui ihmisillä. Nyt konkursseja tulee päivittäin. Ihmiset luotti enemmän tulevaisuuteen kuin nyt.

Marinilta meni pandemiaan ja sotaan 17 miljardia, mutta 23 miljardia kaikenlaiseen muuhun hömppään, mistä suurin osa jäi vuosittaisiksi pysyväiskuluiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

80-luvulla oli hyvä elintaso. Työttömyyyttä oli suhteellisen vähä. Työttömät saivat sijoitustyäpaikan eivätkä joutuneet nöyryytettäväksi kuten nykyään.

Rahamarkkinat kuitekin vapautettiin 80-luvulla. Pentti Kouri toi Soroksen rahoineen nostattamaan osakekurssit kattoon. Kun kurssit olivat huipusaan Soros keräsi voittonsa ja lähti muualle, suomalaiset sijoittajat menetivät rahansa. Myös Björn Wahlroos oli Kourin, Kuninkaan ym. "nuorten" kanssa viemässä Suomea keinottelutalouteen. Vielä pahemmin kävi monille pienyrittäville ja asunnonostajille, kun 90-luvun lama iski. 

Ei ollut millään mittarilla hyvä vaan DDR tasoa. Töitä oli jos nälkäpalkalla teki paskoja toppavaatteita neukkujen markkinoille.

Miten nälkäpalkkalaiset duunarit onnistuivat halutessaan kahden ihmisen työpalkalla rakennuttamaan omat omakotitalot? Sitähän pidetään nyt ihanteena, sekä USA:n rumppilaisten että suomalaisten demaruiden keskuudessa, ja sitä haikaillaan.

Saat nyt samanlaisen talon perämetsästä 10000€:lla eikä tarvitse edes rakentaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1985 suomessa oli noin 700 tuhatta ihmistä vähemmän kuin nyt, töitä riitti kaikille ja tuet riittivät hyvin niille, ketkä apua tarvitsivat, eikä terveyskeskuksiin tai hammaslääkäreihinkään ollut juurikaan jonoja, eikä maksuja.

Tähän suuntaan pitäisi mennä.

Silloin ei ollut m.aahanmuuttajia, työllisyys oli kohtuullinen, ihmiset pitivät enemmän yhteyttä toisiinsa, koulut olivat hyviä ym. Vuokra-asunnot tosin olivat kiven alla! 

Juu, niin helvetin hyvin oli asiat että suomalaisia oli joukoittain Ruotsissa töissä.

Liikaväestö siirtyi 1960-70-luvuilla länsinaapuriin töihin. Sen vuoksi ei ollut sosiaaliturvan varassa eläviä tuolloin (kun ei ollut sosiaaliturvaakaan), eli veronmaksajien rahaa ei kulutettu siihen, että työkykyiset terveet työikäiset ihmiset makasivat kotonaan ahdistuneina. Toisaalta juuri samasta syystä Suomessa on nyt väestökriisi, kun niin iso osa väestä pääsi livahtamaan naapuriin eikä osallistunut silloin eivätkä heidän jälkeläisensä sen jälkeenkään tarvittaviin suomalaisiin synnytystalkoisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hah! 80- luku oli vaurasta kultaaikaa Suomelle. Ap, oletpa tietämätön!

 

Vai että kulta-aikaa :D Mikäs siinä jos DDR elintaso riittää.

Kuitenkin, todella moni Suomessakin kaipailee Kekkoslovakian ja Koivistolandian aikaan. Itäisessä Saksassa derkkunostalgia mennyt vielä pidemmälle, omasta itänaapurista puhumattakaan. 

Ilmeisesti bruttokansantuotteella mitattava elintaso ei olekaan välttämättä se, mikä antaa ihmiselle tunteen mukavasta elämästä?

Ihmiset kaipaavat turvallisuutta, tasaista elämää ja kohtaamisia toisten ihmisten kanssa, vaikka aineellinen elintaso sitten olisikin matalampi! 

Tältä se vaikuttaa, vaikka excel-raha-ihmiset näkevät asian toisin ja yrittävät saada muutkin näkemään maailman ja elämisen arvon vain rahan ja materian kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hah! 80- luku oli vaurasta kultaaikaa Suomelle. Ap, oletpa tietämätön!

 

Vai että kulta-aikaa :D Mikäs siinä jos DDR elintaso riittää.

Kuitenkin, todella moni Suomessakin kaipailee Kekkoslovakian ja Koivistolandian aikaan. Itäisessä Saksassa derkkunostalgia mennyt vielä pidemmälle, omasta itänaapurista puhumattakaan. 

Ilmeisesti bruttokansantuotteella mitattava elintaso ei olekaan välttämättä se, mikä antaa ihmiselle tunteen mukavasta elämästä?

Ihmiset kaipaavat mitä omituisimpia asioita. Joku kaipaa teinivuosiaan, vaikka silloin olisi ollut mt-vaivoja ja riitelevät vanhemmat. Joku kaipaa vanhaa urheiluharrastustaan, vaikkei ollut kovin hyvä siinä. Joku kaipaa exäänsä, vaikka tämä olisi ollut mul_

Näinpä. Ja muuten asia olisikin ihan ok, mutta valitettavasti juuri tunteilla nykyään tehdään politiikkaa ja  bisnestä. 

Meidän perheessä 1980-luku oli ihanaa aikaa. Toivon todella, että saan elää loppuelämäni juuri sen elintason mukaan mitä tuolloin oli. Mukava omistusasunto kaupungissa, loma-asunto Saimaan saaressa, perheen lapsilla kalliit harrastukset (ratsastus, laskettelu). Se oli sitä aikaa kun tavallisen keskiluokkaisen ihmisen palkalla pystyi elättämään koko perheen. Jos molemmat vanhemmat kävivät töissä (kuten meidän perheessä tehtiin) niin perhe pystyi helposti ostamaan uuden omistusasunnon. Vanhempani ostivat ja asuvat yhä samassa talossa. Toivottavasti kykenen pitämään talon itselläni (perintönä) kun vanhemmista aika jättää. Talo on aivan ihana 1980-luvulla valmistunut perheasunto. Suuret makuuhuoneet, suuri olohuone ja erilliskeittiö. Keittiöön mahtuu 8 hengen ruokapöytä. Repikää siitä, te nykyajan lapset jotka asutte "tehoneliöissä" eli 60 neliömetrin tilaan on survottu 2 makuuhuonetta, olohuone, avokeittiö ja kylpyhuone. Kylpyhuoneet ovat nykyään ylisuuria (invamitoitus) ja siellä mahtuisi pitämään vaikka hevosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1980-luvulla elettiin voimakasta nousukautta ja nautittiin vahvasta hyvinvointivaltiosta. Idänkauppa veti ja kotitaloudet vaurastuuvat siinä määrin, että puhalsivat historiallisen kiinteistökuplan. 

Juuri näin. Taas joku dorka aloitus, jossa ei asioista tiedetä mitään. Minä odottelen että valutaan kohti 60 - 70 luvun elintasoa. Silloin duunariperhe rakensi omakotitalon, hankki rantatontin ja rakensi kesämökin, ja osti auton. Eikä tehnyt edes tiukkaa. 

kyllä teki tiukkaa. Tiedän tämän.

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Nro 61: "Onko sillä merkitystä? On sillä aika iso merkitys jos iso firma menee konkurssiin, aiheuttaen 30-100 uutta työtöntä, ja tilalle tulee 2 pientä yritystä jotka kumpikin työllistävät vain yhden."

Okei, ymmärrän pointtisi. Sä ajattelet, että nk bisnesenkeleiden yms pitäisi tukea konkurssin partaalla olevia 30-100 työntekijän yrityksiä, jotta yritys pysyisi pystyssä. Noinkin ison firman (vaikka onkin vielä pk-yritys)  pystyssä pitäminen vaatii aika paljon rahaa ja se summa on paljon isompi kuin mitä uudet startup-yritykset saa. 

Et ymmärrä pointtia.

Ne isot olemassa olevat yritykset eivät tarvitse mitään enkeleitä, jos ihmiset pystyvät luottamaan tulevaan. Silloin ne tavalliset ihmiset, jotka bisnesenkelin silmissä ovat rikkaruohoja, pitävät ne suuret yritykset pyst

Ja tämäkö muka mielestäsi luo turvallisuuden tunnetta tulevaisuutta ajatellen? Onko perjantaipullo jo korkattu vai mitä haet takaa näillä ristiin rastiin pomppivilla puheilla?

Vierailija kirjoitti:

Meidän perheessä 1980-luku oli ihanaa aikaa. Toivon todella, että saan elää loppuelämäni juuri sen elintason mukaan mitä tuolloin oli. Mukava omistusasunto kaupungissa, loma-asunto Saimaan saaressa, perheen lapsilla kalliit harrastukset (ratsastus, laskettelu). Se oli sitä aikaa kun tavallisen keskiluokkaisen ihmisen palkalla pystyi elättämään koko perheen. Jos molemmat vanhemmat kävivät töissä (kuten meidän perheessä tehtiin) niin perhe pystyi helposti ostamaan uuden omistusasunnon. Vanhempani ostivat ja asuvat yhä samassa talossa. Toivottavasti kykenen pitämään talon itselläni (perintönä) kun vanhemmista aika jättää. Talo on aivan ihana 1980-luvulla valmistunut perheasunto. Suuret makuuhuoneet, suuri olohuone ja erilliskeittiö. Keittiöön mahtuu 8 hengen ruokapöytä. Repikää siitä, te nykyajan lapset jotka asutte "tehoneliöissä" eli 60 neliömetrin tilaan on survottu 2 makuuhuonetta, olohuone, avokeittiö ja kylpyhuone. Kylpyhuoneet ovat nykyä

Painu nyt jo v:ttuun. Se että sinä olet ryssinyt elämäsi on ihan oma ongelmasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se olisi hyvä ! Saisi syödäkseen ja rahaa riittäisi muuhunkin. Ehkä, mikä parasta, Persujakaan ei olisi.

Vähemmän söisit kuin nykyään sillä ruoka oli suhteessa paljon kalliimpaa. Kokkelpiimää ja sipuliteemakkaraako vetelisit :D

Olen eri, mutta itse arvelen, että 80-luvun ruokavaliolla minulla ei olisi nykyistä 15+ kilon ylipainoani. En syytä muita kuin itseäni, mutta ruokaympäristömme on muuttunut aika paljon. Niukemmissa oloissa olisin ainakin todennäköisemmin pysynyt itsekin niukempana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se olisi hyvä ! Saisi syödäkseen ja rahaa riittäisi muuhunkin. Ehkä, mikä parasta, Persujakaan ei olisi.

Vähemmän söisit kuin nykyään sillä ruoka oli suhteessa paljon kalliimpaa. Kokkelpiimää ja sipuliteemakkaraako vetelisit :D

Olen eri, mutta itse arvelen, että 80-luvun ruokavaliolla minulla ei olisi nykyistä 15+ kilon ylipainoani. En syytä muita kuin itseäni, mutta ruokaympäristömme on muuttunut aika paljon. Niukemmissa oloissa olisin ainakin todennäköisemmin pysynyt itsekin niukempana. 

Ai mikä ihanuus kun ruuan puutteessa laihtuisi :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hah! 80- luku oli vaurasta kultaaikaa Suomelle. Ap, oletpa tietämätön!

 

Vai että kulta-aikaa :D Mikäs siinä jos DDR elintaso riittää.

Kuitenkin, todella moni Suomessakin kaipailee Kekkoslovakian ja Koivistolandian aikaan. Itäisessä Saksassa derkkunostalgia mennyt vielä pidemmälle, omasta itänaapurista puhumattakaan. 

Ilmeisesti bruttokansantuotteella mitattava elintaso ei olekaan välttämättä se, mikä antaa ihmiselle tunteen mukavasta elämästä?

Ihmiset kaipaavat turvallisuutta, tasaista elämää ja kohtaamisia toisten ihmisten kanssa, vaikka aineellinen elintaso sitten olisikin matalampi! 

Kaipaavat kun eivät joudu enää s

Olin itse nuori aikuinen tuolloin! Olisin nytkin siihen elintasoon ihan tyytyväinen! Silloin ei ollut ulkonäöstä niin suuria paineita. Riitti kun oli puhdas ja vaatteet ehjät. Ei tarvittu botokseja, räpsyripsiä, rakennekynsiä, ankkahuulia. Tatuointeja oli vain vankilakundeilla ja merimiehillä! 

@David-rg9or

Thank you Neil and Chris for 40 years of nonstop music pleasure you've provided. At 63 years old, I've cherished every one of my years on this earth and will enjoy life till my time comes. Bless you both with long life too.

@tbekanugraha2452

I'm 58 years old here, this remind me of yestertime, 80's is the best decade

Vierailija kirjoitti:

"Vuonna 2024 kaupparekisteriin merkittiin 37 641 uutta yritystä, mikä on 547 enemmän kuin edellisvuonna. Vuoden 2025 huhti-kesäkuussa rekisteröityjen uusien yritysten määrä oli ennätykselliset 16 955"

Konkursseja vuodessa ~3000.

mitenkähän uudet yritykset pärjää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1985 suomessa oli noin 700 tuhatta ihmistä vähemmän kuin nyt, töitä riitti kaikille ja tuet riittivät hyvin niille, ketkä apua tarvitsivat, eikä terveyskeskuksiin tai hammaslääkäreihinkään ollut juurikaan jonoja, eikä maksuja.

Tähän suuntaan pitäisi mennä.

Tuo 700k lisäys on pääasiassa ulkomaalaisia, joista suurempi prosentti kuin kantasuomalaisista turvautuu yhteiskunnan tukeen elämänsä rahoittamisessa. Enivei 80-luvun elintaso riittää erittäin hyvin. Nykyinen elintaso, jota tavoitellaan, on halvatun yliampuva. Pitää toki muistaa, että 80-luvulla kyllä tavoiteltiin kaikenlaista kulutuksen maksimointi ihan kuten nytkin

Eikö tuosta ole aika helppo laskea, ennen kuin nuo 700 tuhatta vierastu tuli tänne, kaikki oli niin hemmetin hyvin ja nyt kaikki on hemmetin huonosti, kuinka vaikeaa tiedettä on vetää tuosta johtopäätökset?

Ihmettelen mistä tulee käsitys että 80-luvulla meni jotenkin huonosti? Haloo, silloin ihan perus duunaripenalla oli omakotitalo, mökki, vene ja auto tai pari. 

Nykyään moni ei pysty hommaamaan edes omistusasuntoa, mistään mökeistä nyt puhumattakaan. 

Nro 117: "Sotien jälkeen kaikki oli kortilla ja kaikesta oli pulaa. Juuri mitään ei saanut! Korttisäännöstely päättyi vasta vuonna 1954!"

No ei todellakaan ollut KAIKKI kortilla. Lähinnä sokeri, kahvi yms. Omat vanhempani ovat syntyneet 1920-luvulla ja eläneet myös sen oikean 1930-luvun pula-ajan, kun edes Suomessa tuotettua elintarviketta ei ollut riittävästi. Sotien aikana ja sen jälkeen lähinnä oli pulaa "luxus-tuotteista" kuten just kahvista ja sokerista. Ei ollut peruna, ruis, ahven  yms millään kortilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se olisi hyvä ! Saisi syödäkseen ja rahaa riittäisi muuhunkin. Ehkä, mikä parasta, Persujakaan ei olisi.

Vähemmän söisit kuin nykyään sillä ruoka oli suhteessa paljon kalliimpaa. Kokkelpiimää ja sipuliteemakkaraako vetelisit :D

Olen eri, mutta itse arvelen, että 80-luvun ruokavaliolla minulla ei olisi nykyistä 15+ kilon ylipainoani. En syytä muita kuin itseäni, mutta ruokaympäristömme on muuttunut aika paljon. Niukemmissa oloissa olisin ainakin todennäköisemmin pysynyt itsekin niukempana. 

Ai mikä ihanuus kun ruuan puutteessa laihtuisi :D

Niin no.... Aika monta laihdutusneuvoa kirjoista lehtijuttuihin liittyvät siihen, että kalorikulutusta tulisi vähentää. Erilaisia paastoja ym. Niiden mukaan ruuan puute laihduttaa. 

En sitten tiedä, tietävätkö nuo noin väittävät "asiantuntijat" asiasta mitään. (Sarkasmia.)

Lisäksi, 80-luvulla tuskin osattiin kaivata nykyisenkaltaista ruoan kaikinpuolista yltäkylläisyyttä. Muistetaan, miten vielä 2010-luvulla jotkut jäärät kieltäytyivät syömästä sushia (ja vanhemmat ihmiset kieltäytyvät vieläkin). Jota nyt saa joka ikisestä Suomen kolkasta. 

Ruokaa on nyt paljon, sitä on kaikkialla, ja se on aivan äärettömän monipuolista. Kuulostaa tietenkin hyvältä, tosi maukkaalta, mitä onkin. Sitten tulee vedettyä vähän enemmän kuin kokkelipiimää ja sipuliteemakkaraa. Kun on niin hyvää. 

Prismasittarin karkkihyllythän ovat kuin kasarin lapsen unesta. Se vain, että kasarin lapset sitten vierailevat siellä vähän turhan tiuhaan. Itsekuria vaaditaan sellaisissakin tilanteissa, joita kasarilla ei tullut vastaan. Ei silloin myyty rautakauppojen kassoilla karkkeja ja suklaapatukoita. Jatkuva epäterveellisten ruokien läsnäolo saa ihmisen ajattelemaan, että karkit ja suklaat ovat ihan normaaleja juttuja. Monet nykyihmiset syövät nykyään joka ikinen päivä yhtä hyvin, monipuolisesti ja herkutellen kuin kasarilla syötiin jouluna ja muina juhlapäivinä. 

Varmasti tulisi kamala älämölö, jos nykyinen ruokayltäkylläisyys vaihdettaisiin äkkiseltään 80-luvun tyyliin. Mutta muutaman kuukauden sisällä ihminen sopeutuisi, ja todennäköisesti dieetin muutokset näkyisivät jo parissa vuodessa väestötasolla. Hyvästi metabolinen oireyhtymä, kakkostyypin diabetes, itse elintavoilla hankitut verenpaine ja korkea kolesteroli. 

Kunhan ajattelen ääneen...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se olisi hyvä ! Saisi syödäkseen ja rahaa riittäisi muuhunkin. Ehkä, mikä parasta, Persujakaan ei olisi.

Vähemmän söisit kuin nykyään sillä ruoka oli suhteessa paljon kalliimpaa. Kokkelpiimää ja sipuliteemakkaraako vetelisit :D

Olen eri, mutta itse arvelen, että 80-luvun ruokavaliolla minulla ei olisi nykyistä 15+ kilon ylipainoani. En syytä muita kuin itseäni, mutta ruokaympäristömme on muuttunut aika paljon. Niukemmissa oloissa olisin ainakin todennäköisemmin pysynyt itsekin niukempana. 

Ei tarvitse kuin mennä ysärille niin ruokailutottumukset oli aivan eri kuin nykyään. Nykyään pikkulapsetkin totutetaan heti roskaruokaan ja sitten ihmetellään kun einoelmeri ei suostu syömää muuta kuin einesnugetteja ja ranskalaisia. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen mistä tulee käsitys että 80-luvulla meni jotenkin huonosti? Haloo, silloin ihan perus duunaripenalla oli omakotitalo, mökki, vene ja auto tai pari. 

Nykyään moni ei pysty hommaamaan edes omistusasuntoa, mistään mökeistä nyt puhumattakaan. 

Meillä 6 henkinen perhe ja vain isä töissä, ammattikoulu käytynä ja oman alan työ, autoja oli aina 1 tai 2, lämmitetty autotalli ja tosiaan äiti kotiäitinä eikä työttömänä työnhakijana.

Ja tämä siis Espoossa, eikä jossain Kainuun pohjoispuolella, että sekin vielä. Kesämökkikin oli tottakai ja mitään ei puuttunut.