Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Suomi valuu kohti 80 -luvun elintasoa
20.11.2025 |
Näin käy, emme voi sille mitään. Hyvää talousveturia ei ole tullut. Nokia simahtanut, Fortum simahtanut. Neste on maksunut miljardin veroja vuodessa aikaisemmin, tänä vuonna ei mitään. Mutta oli niitä rikkaita 80 -luvulla ja on vastaisuudessakin, ei kaikki ole köyhiä. Sanna Marin tuhlasi 20 miljardia ylimääräistä rahaa velaksi ja nyt ne täytyy maksaa takaisin, ei ihme että lähti muualle töihin. Fortumin kuprusta Sanna Marin ei kerro yhtään mitään kirjassaan kaupan epäonnistumisen syytä. Uniperilla menee nykyisin erittäin hyvin, kymmeniä miljardeja voittoa vuosittain.
Kommentit (177)
80-luvulla oli hyvä elintaso. Työttömyyyttä oli suhteellisen vähä. Työttömät saivat sijoitustyäpaikan eivätkä joutuneet nöyryytettäväksi kuten nykyään.
Rahamarkkinat kuitekin vapautettiin 80-luvulla. Pentti Kouri toi Soroksen rahoineen nostattamaan osakekurssit kattoon. Kun kurssit olivat huipusaan Soros keräsi voittonsa ja lähti muualle, suomalaiset sijoittajat menetivät rahansa. Myös Björn Wahlroos oli Kourin, Kuninkaan ym. "nuorten" kanssa viemässä Suomea keinottelutalouteen. Vielä pahemmin kävi monille pienyrittäville ja asunnonostajille, kun 90-luvun lama iski.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen tilanne on aika lähellä heti sotien jälkeistä aikaa.
Ei hyvää päivää. Historiantuntemus on ohuempaa kuin haavanlehti...
Sotien jälkeinen aika - tunnettu pula-aikana - oli kyllä Jotain Ihan Muuta kuin nykyinen loputon yltäkylläisyys. Mitään muuta ei ollut vuosikausiin kuin paperia, kun se oli sattuneesta syystä asia, jota maassamme oli paljon. Käypä vaikka Tampereen Amurin työväenmuseossa katsomassa 1940-50-lukujen kaupaksi sisustettua huonetta. Verhot olivat paperia. Puukengissä paperista tehdyt yläosat. Samasta syystä kirjoja painettiin paljon. Ihmiset toki myös lukivat sotienjälkeisinä aikoina enemmän kuin nyt, siinäkin eroa.
Sokeri oli kortilla. Kahvia ei ollut, vain korviketta.
Kuka ihme ja millä ihmeen koulutaustalla voi ruveta sanomaan, että "nykyinen tilanne on aika lähellä heti sotien jälkeistä aikaa"?
Varsinainen pula-aika Suomessa oli kyllä 1930-luvun alussa eikä sotien jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hah! 80- luku oli vaurasta kultaaikaa Suomelle. Ap, oletpa tietämätön!
Vai että kulta-aikaa :D Mikäs siinä jos DDR elintaso riittää.
Kuitenkin, todella moni Suomessakin kaipailee Kekkoslovakian ja Koivistolandian aikaan. Itäisessä Saksassa derkkunostalgia mennyt vielä pidemmälle, omasta itänaapurista puhumattakaan.
Ilmeisesti bruttokansantuotteella mitattava elintaso ei olekaan välttämättä se, mikä antaa ihmiselle tunteen mukavasta elämästä?
Niin, onhan se ihme jos monivaivainen eläkeläinen kaipaa omaa nuoruuttaan. Ei vaan ota huomioon miten hyvin se 'mökin mummo' ulkohuusseineen pärjäsi kasarilla.
Vierailija kirjoitti:
Hah! 80- luku oli vaurasta kultaaikaa Suomelle. Ap, oletpa tietämätön!
Nykyään Suomi muistuttaa Stalinin ajan Neuvostoliittoa. Pitäisi erota Eurostoliitosta välittömästi.
Vierailija kirjoitti:
1985 suomessa oli noin 700 tuhatta ihmistä vähemmän kuin nyt, töitä riitti kaikille ja tuet riittivät hyvin niille, ketkä apua tarvitsivat, eikä terveyskeskuksiin tai hammaslääkäreihinkään ollut juurikaan jonoja, eikä maksuja.
Tähän suuntaan pitäisi mennä.
Silloin ei ollut m.aahanmuuttajia, työllisyys oli kohtuullinen, ihmiset pitivät enemmän yhteyttä toisiinsa, koulut olivat hyviä ym. Vuokra-asunnot tosin olivat kiven alla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli hyvä elintaso. Työttömyyyttä oli suhteellisen vähä. Työttömät saivat sijoitustyäpaikan eivätkä joutuneet nöyryytettäväksi kuten nykyään.
Rahamarkkinat kuitekin vapautettiin 80-luvulla. Pentti Kouri toi Soroksen rahoineen nostattamaan osakekurssit kattoon. Kun kurssit olivat huipusaan Soros keräsi voittonsa ja lähti muualle, suomalaiset sijoittajat menetivät rahansa. Myös Björn Wahlroos oli Kourin, Kuninkaan ym. "nuorten" kanssa viemässä Suomea keinottelutalouteen. Vielä pahemmin kävi monille pienyrittäville ja asunnonostajille, kun 90-luvun lama iski.
Ei ollut millään mittarilla hyvä vaan DDR tasoa. Töitä oli jos nälkäpalkalla teki paskoja toppavaatteita neukkujen markkinoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1985 suomessa oli noin 700 tuhatta ihmistä vähemmän kuin nyt, töitä riitti kaikille ja tuet riittivät hyvin niille, ketkä apua tarvitsivat, eikä terveyskeskuksiin tai hammaslääkäreihinkään ollut juurikaan jonoja, eikä maksuja.
Tähän suuntaan pitäisi mennä.
Silloin ei ollut m.aahanmuuttajia, työllisyys oli kohtuullinen, ihmiset pitivät enemmän yhteyttä toisiinsa, koulut olivat hyviä ym. Vuokra-asunnot tosin olivat kiven alla!
Juu, niin helvetin hyvin oli asiat että suomalaisia oli joukoittain Ruotsissa töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
DDR-Suomen kansalaiset täällä taas muistelee kaiholla omaa nuoruuttaan/aikuisuuttaan :D
Tosiasiassa 80-luvulla elintaso oli huomattavasti nykyistä matalampi jokaisessa tuloluokassa.Aika kultaa muistot, ja moni palstalainen oli 80-luvulla vielä vasta alle 20-vuotias, eli ei edes elänyt vielä itsenäistä aikuisen elämää ja maksanut itse omaa elämäänsä. Ei mitenkään kauhean luotettavaa tietoa tuossa tapauksessa.
Totta tuokin. Mutta toisaalta lapset jos ketkä vaistoavat ilmapiirin ja osaavat tehdä siitä päätelmiä, jotka sitten aikuisina (kun sekä ymmärrystä ja kokemusta maailmasta on itsellä enemmän että on päässyt lukemaan uutisia, tutkimuksia ym. oman lapsuuden ajan ilmiöistä) laittaa ns. paikoilleen osana ymmärrystä siitä, miten yhteiskunta on muuttunut.
Mainitsin edellä sen, että 80-luvun lapsen silmin aikuisten elämä oli huomattavasti rennompaa kuin nykyään. Ihmiset ainakin nauroivat enemmän, siis aikuiset, kuin nykyään. Muu voi hyvin olla tuota mainitsemaasi "epäluotettavaa tietoa", mutta mielikuvat siitä, että aikuisten elämä ei ollut pelkkää selviytymistä ja rämpimistä suosta toiseen (kuten nyt tuntuu olevan) saavat todistusvoimaa mm. aikakaudella otetuista valokuvista.
Lisäksi on kysymys "tulevaisuudenuskosta", josta oli hesarissa joitakin päiviä sitten juttu, miten nykynuorilla ei tulevaisuususkoa eikä haaveita ole laisinkaan. No, 80-90-luvun lapsilla oli, lamasta huolimatta ysärillä oli kuitenkin eteenpäin menemisen tunnelmaa.
Nyt meillä on sata sorttia raejuustoa, mutta onko meillä tulevaisuudenhaaveita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hah! 80- luku oli vaurasta kultaaikaa Suomelle. Ap, oletpa tietämätön!
Vai että kulta-aikaa :D Mikäs siinä jos DDR elintaso riittää.
Kuitenkin, todella moni Suomessakin kaipailee Kekkoslovakian ja Koivistolandian aikaan. Itäisessä Saksassa derkkunostalgia mennyt vielä pidemmälle, omasta itänaapurista puhumattakaan.
Ilmeisesti bruttokansantuotteella mitattava elintaso ei olekaan välttämättä se, mikä antaa ihmiselle tunteen mukavasta elämästä?
Ihmiset kaipaavat turvallisuutta, tasaista elämää ja kohtaamisia toisten ihmisten kanssa, vaikka aineellinen elintaso sitten olisikin matalampi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
80-luvun bruttokansantuote noin 20 mrd e, 2020-luvulla lähes 300 mrd e. Aika pitkä matka vielä kirittäväksi tuonna pariinkymmeneen.
Mutta ovatko suomalaiset onnellisempia nyt kun bruttokansantuotteemme on noin paljon suurempi? On elintaso, mutta miten ihmeen korkealle sitä voi vielä kasvattaa? Ehkä elämänlaatu ei jonkun pisteen jälkeen enää kasva, ei vaikka bruttokansantuote satakertaistuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hah! 80- luku oli vaurasta kultaaikaa Suomelle. Ap, oletpa tietämätön!
Vai että kulta-aikaa :D Mikäs siinä jos DDR elintaso riittää.
Kuitenkin, todella moni Suomessakin kaipailee Kekkoslovakian ja Koivistolandian aikaan. Itäisessä Saksassa derkkunostalgia mennyt vielä pidemmälle, omasta itänaapurista puhumattakaan.
Ilmeisesti bruttokansantuotteella mitattava elintaso ei olekaan välttämättä se, mikä antaa ihmiselle tunteen mukavasta elämästä?
Ihmiset kaipaavat turvallisuutta, tasaista elämää ja kohtaamisia toisten ihmisten kanssa, vaikka aineellinen elintaso sitten olisikin matalampi!
Kaipaavat kun eivät joudu enää sitä elämään. Tippa olisi silmässä jokaisella jos aineellinen elintaso laskisi 80-luvun tasolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
80-luku oli mukavaa aikaa. Hyvää perusarkea. Sehän on hyvä, että palattaisiin taas perusasioiden ääreen. Riittää, että on koti, tavallista arkiruokaa, ei woltteja tai eineksiä. Ei alituista matkustelua, maltilliset harrastukset, järkevä määrä vaatteita ja motivaatiota taas paikata ja korjata rikkinäisiä tavaroita. Huvipuistoretki ei ole automaattinen oletus, vaan harvoin käyty elämys.
Lapset eivät tarvitse kyytiä kaikkialle tai merkkivaatteita, viimeisimpiä pelejä ja vehkeitä, suoratoistopalveluja, mönkkäreitä ja ties mitä. Hyvää tekee opetella viihtymään ilmankin ja löytämään puuhaa oman mielikuvituksen myötä. Kirjat, harrastuskerhot, ulkoilu, kavereiden kanssa vietetty aika, kalastus, skeittaus/skuuttaus, höntsälätkä/futis jne ovat kaikki ilmaista tai lähes ilmaista ajanvietettä.
Näinpä. Mutta realismin nimissä, ehkä kuitenkin eineksistä voisi säästää jauheliha- ja kinkkuroiskeläppäpitsat? ;-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hah! 80- luku oli vaurasta kultaaikaa Suomelle. Ap, oletpa tietämätön!
Vai että kulta-aikaa :D Mikäs siinä jos DDR elintaso riittää.
Kuitenkin, todella moni Suomessakin kaipailee Kekkoslovakian ja Koivistolandian aikaan. Itäisessä Saksassa derkkunostalgia mennyt vielä pidemmälle, omasta itänaapurista puhumattakaan.
Ilmeisesti bruttokansantuotteella mitattava elintaso ei olekaan välttämättä se, mikä antaa ihmiselle tunteen mukavasta elämästä?
Ihmiset kaipaavat mitä omituisimpia asioita. Joku kaipaa teinivuosiaan, vaikka silloin olisi ollut mt-vaivoja ja riitelevät vanhemmat. Joku kaipaa vanhaa urheiluharrastustaan, vaikkei ollut kovin hyvä siinä. Joku kaipaa exäänsä, vaikka tämä olisi ollut mul_kku. Joku kaipaa lapsuuttaan, vaikka perhe olisi ollut köyhä. Pohjoiskorealainen pa ko lainen voi kaivata maataan, vaikka se on ihmiskunnan suurin helvetti.
Ei kaipuussa ole välttämättä kummoista logiikkaa tai mitään rationaalisuutta. Se on tunne, eivätkä tunteet toimi faktoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se olisi hyvä ! Saisi syödäkseen ja rahaa riittäisi muuhunkin. Ehkä, mikä parasta, Persujakaan ei olisi.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen tilanne on aika lähellä heti sotien jälkeistä aikaa.
Ei hyvää päivää. Historiantuntemus on ohuempaa kuin haavanlehti...
Sotien jälkeinen aika - tunnettu pula-aikana - oli kyllä Jotain Ihan Muuta kuin nykyinen loputon yltäkylläisyys. Mitään muuta ei ollut vuosikausiin kuin paperia, kun se oli sattuneesta syystä asia, jota maassamme oli paljon. Käypä vaikka Tampereen Amurin työväenmuseossa katsomassa 1940-50-lukujen kaupaksi sisustettua huonetta. Verhot olivat paperia. Puukengissä paperista tehdyt yläosat. Samasta syystä kirjoja painettiin paljon. Ihmiset toki myös lukivat sotienjälkeisinä aikoina enemmän kuin nyt, siinäkin eroa.
Sokeri oli kortilla. Kahvia ei ollut, vain korviketta.
Kuka ihme ja millä ihmeen koulutaustalla voi ruveta sanomaan, että "nykyinen tilanne on aika lä
"Pula-ajasta saatetaan joskus puhua myös kun tarkoitetaan toisen maailmansodan aikaista ja sodan jälkeistä elintarvike- ja muuta pulaa Suomessa." https://fi.wikipedia.org/wiki/Pula-aika
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyinen tilanne on aika lähellä heti sotien jälkeistä aikaa.
Ei hyvää päivää. Historiantuntemus on ohuempaa kuin haavanlehti...
Sotien jälkeinen aika - tunnettu pula-aikana - oli kyllä Jotain Ihan Muuta kuin nykyinen loputon yltäkylläisyys. Mitään muuta ei ollut vuosikausiin kuin paperia, kun se oli sattuneesta syystä asia, jota maassamme oli paljon. Käypä vaikka Tampereen Amurin työväenmuseossa katsomassa 1940-50-lukujen kaupaksi sisustettua huonetta. Verhot olivat paperia. Puukengissä paperista tehdyt yläosat. Samasta syystä kirjoja painettiin paljon. Ihmiset toki myös lukivat sotienjälkeisinä aikoina enemmän kuin nyt, siinäkin eroa.
Sokeri oli kortilla. Kahvia ei ollut, vain korviketta.
Kuka ihme ja millä ihmeen koulutaustalla voi ruveta sanomaan, että "nykyinen tilanne on aika lä
Sotien jälkeen kaikki oli kortilla ja kaikesta oli pulaa. Juuri mitään ei saanut! Korttisäännöstely päättyi vasta vuonna 1954!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hah! 80- luku oli vaurasta kultaaikaa Suomelle. Ap, oletpa tietämätön!
Nykyään Suomi muistuttaa Stalinin ajan Neuvostoliittoa. Pitäisi erota Eurostoliitosta välittömästi.
Taas ilmaantui toinen historiantuntemuksen sankari... Oletko sama, joka rinnasti nykyiset vuodet sotienjälkeiseen aikaan?
Vierailija kirjoitti:
Se olisi hyvä ! Saisi syödäkseen ja rahaa riittäisi muuhunkin. Ehkä, mikä parasta, Persujakaan ei olisi.
Vähemmän söisit kuin nykyään sillä ruoka oli suhteessa paljon kalliimpaa. Kokkelpiimää ja sipuliteemakkaraako vetelisit :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla oli hyvä elintaso. Työttömyyyttä oli suhteellisen vähä. Työttömät saivat sijoitustyäpaikan eivätkä joutuneet nöyryytettäväksi kuten nykyään.
Rahamarkkinat kuitekin vapautettiin 80-luvulla. Pentti Kouri toi Soroksen rahoineen nostattamaan osakekurssit kattoon. Kun kurssit olivat huipusaan Soros keräsi voittonsa ja lähti muualle, suomalaiset sijoittajat menetivät rahansa. Myös Björn Wahlroos oli Kourin, Kuninkaan ym. "nuorten" kanssa viemässä Suomea keinottelutalouteen. Vielä pahemmin kävi monille pienyrittäville ja asunnonostajille, kun 90-luvun lama iski.
Ei ollut millään mittarilla hyvä vaan DDR tasoa. Töitä oli jos nälkäpalkalla teki paskoja toppavaatteita neukkujen markkinoille.
Miten nälkäpalkkalaiset duunarit onnistuivat halutessaan kahden ihmisen työpalkalla rakennuttamaan omat omakotitalot? Sitähän pidetään nyt ihanteena, sekä USA:n rumppilaisten että suomalaisten demaruiden keskuudessa, ja sitä haikaillaan.
Alue: Aihe vapaa
Kuitenkin, todella moni Suomessakin kaipailee Kekkoslovakian ja Koivistolandian aikaan. Itäisessä Saksassa derkkunostalgia mennyt vielä pidemmälle, omasta itänaapurista puhumattakaan.
Ilmeisesti bruttokansantuotteella mitattava elintaso ei olekaan välttämättä se, mikä antaa ihmiselle tunteen mukavasta elämästä?