Miksi ihmiset hermostuu, jos joku osaa ja pystyy säästämään pienistä tuloista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhtään ei haittaa se, mitä muut tekee. Sen sijaan se, että joku alkaa oman kokemuksen perusteella neuvoa muita, miten näiden pitää tehdä, vaikka elämäntilanteet ovat aivan erilaiset, se nyppii.

Toisinaan taloustaitamattomuus näkyy ulospäin. Esimerkiksi entisessä asuinpaikassani oli kolme omasta mielestään köyhää ihmistä, joilla raha ei vaan riitä, vaikka kaikki säästöt on tehty. tapaus yksi tuhlasi rahansa kolikkopeleihin, alkoholiin ja tupakkaan. Tapaus kaksi raahasi kotiinsa lähiräkälästä alkoholisoituneita miehiä ja tuhlasi rahansa näiden miesten hoitamiseen (eli alkoholin ostamiseen). tapaus kolme sitten tuhlasi rahansa rakennekynsiin ja bilettämiseen. Kaikki saivat toimeentuotukea ja kaikilla oli sitten joku kaveri tai tuttu, joka silloin tällöin maksoi heidän laskujaan ja näin mahdollisti heille sen ettei tarvinnut tehdä mitään muutoksia. 

 

Surullista tämä sinun ylimielinen toisten "tapausten" arvostelu ja päivittely. Mitä ihmettä nämä sinua näin kovasti suututtaa?

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kateus. Ei ehkä sitä säästettyä rahaa kohtaan, vaan sitä tekoa. Kun joku pystyy, ja itse ei. Kun toisella on itsekuria, ja itsellä menee rahat pikaruokaan, wolttiin, maksukanaviin, temuostoksiin, pilveen, energiajuomaan, kaljaan.röökiin. Kyllähän se kiukuttaa.

Tuntuu et jostain syystä pihit ihmiset ärsyttää ja ymmärrän sen kyllä. Kukaan ei halua olla pihin kanssa tekemisessä. Yh

Vierailija kirjoitti:

Siksi. Kun eivät itse osaa. Kitisevät miten 4000 ei riitä mihinkään.

Ja osa maksaa siitä kaiken ja elää tyytyväisenä säästäen ja sijoittaen.

Kaikki ei vain osaa käyttää rahaa.

Otetaan ihan pieni esimerkki. Kotona 200M netti. Puhelimessa 600M netti.

200 M netillå pyöritetään viittä asiaa. Puhelimen netillä vain puhelinta kun ei olla kotona. Hinta yht 60 euroa.

Kotona 200 M netti puhelimessa 100M hinta 30 euroa.

Toinen esimerkki. Käytiin kavereiden kanssa levillä juhlimassa hinta 1600. Käytiin kavereiden kanssa hiihtämässä levillä hinta 400.

 

Mitä nämä toisten ihmisten asiat sinua näin paljon suututtaa?

minua aina pidetään köyhänä, koska elän niin nuukasti. Kuljen julkisilla ja ostan kaupasta perusraaka-aineita, asun ahtaasti, koska en tykkää tuhlata asumismenoihin, korjaan korjaamista kaipaavat vaatteet. Käytän tavarat loppuun asti jne. 

Yleensä siis nää on köyhiä ihmisiä, jotka minut luokittelevat köyhäksi ja sitten loukkaannutaan, kun tajutaan etten olekaan köyhä. Ihankuin köyhillä vain olisi oikeus elää nuukasti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhtään ei haittaa se, mitä muut tekee. Sen sijaan se, että joku alkaa oman kokemuksen perusteella neuvoa muita, miten näiden pitää tehdä, vaikka elämäntilanteet ovat aivan erilaiset, se nyppii.

Toisinaan taloustaitamattomuus näkyy ulospäin. Esimerkiksi entisessä asuinpaikassani oli kolme omasta mielestään köyhää ihmistä, joilla raha ei vaan riitä, vaikka kaikki säästöt on tehty. tapaus yksi tuhlasi rahansa kolikkopeleihin, alkoholiin ja tupakkaan. Tapaus kaksi raahasi kotiinsa lähiräkälästä alkoholisoituneita miehiä ja tuhlasi rahansa näiden miesten hoitamiseen (eli alkoholin ostamiseen). tapaus kolme sitten tuhlasi rahansa rakennekynsiin ja bilettämiseen. Kaikki saivat toimeentuotukea ja kaikilla oli sitten joku kaveri tai tuttu, joka silloin tällöin maksoi heidän laskujaan ja näin mahdollisti heille sen ettei tarvinnut

Surullista miten väärin halusit kirjoitukseni tulkita

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kateus. Ei ehkä sitä säästettyä rahaa kohtaan, vaan sitä tekoa. Kun joku pystyy, ja itse ei. Kun toisella on itsekuria, ja itsellä menee rahat pikaruokaan, wolttiin, maksukanaviin, temuostoksiin, pilveen, energiajuomaan, kaljaan.röökiin. Kyllähän se kiukuttaa.

Ketä kiukuttaa? Ja miksi kadehtisi? Nämä säätäjä on autuas-ketjut on vain lähinnä höpöjä. Kuten sinunkin viestisi.

Vierailija kirjoitti:

minua aina pidetään köyhänä, koska elän niin nuukasti. Kuljen julkisilla ja ostan kaupasta perusraaka-aineita, asun ahtaasti, koska en tykkää tuhlata asumismenoihin, korjaan korjaamista kaipaavat vaatteet. Käytän tavarat loppuun asti jne. 

 

Yleensä siis nää on köyhiä ihmisiä, jotka minut luokittelevat köyhäksi ja sitten loukkaannutaan, kun tajutaan etten olekaan köyhä. Ihankuin köyhillä vain olisi oikeus elää nuukasti. 

Onhan se nuukuus surullista. Ihan kenelläkään tahansa. Jonkinlainen trauma on jäänyt, ettei ansaitse mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhtään ei haittaa se, mitä muut tekee. Sen sijaan se, että joku alkaa oman kokemuksen perusteella neuvoa muita, miten näiden pitää tehdä, vaikka elämäntilanteet ovat aivan erilaiset, se nyppii.

Toisinaan taloustaitamattomuus näkyy ulospäin. Esimerkiksi entisessä asuinpaikassani oli kolme omasta mielestään köyhää ihmistä, joilla raha ei vaan riitä, vaikka kaikki säästöt on tehty. tapaus yksi tuhlasi rahansa kolikkopeleihin, alkoholiin ja tupakkaan. Tapaus kaksi raahasi kotiinsa lähiräkälästä alkoholisoituneita miehiä ja tuhlasi rahansa näiden miesten hoitamiseen (eli alkoholin ostamiseen). tapaus kolme sitten tuhlasi rahansa rakennekynsiin ja bilettämiseen. Kaikki saivat toimeentuotukea ja kaikilla oli sitten joku kaveri tai tuttu, joka silloin tällöin maksoi heidän laskuj

Kyllä sinä hyvin ylimielisesti asetut toisten yläpuolelle. Mitä ihmettä nämä sinua noin korventaa??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

minua aina pidetään köyhänä, koska elän niin nuukasti. Kuljen julkisilla ja ostan kaupasta perusraaka-aineita, asun ahtaasti, koska en tykkää tuhlata asumismenoihin, korjaan korjaamista kaipaavat vaatteet. Käytän tavarat loppuun asti jne. 

 

Yleensä siis nää on köyhiä ihmisiä, jotka minut luokittelevat köyhäksi ja sitten loukkaannutaan, kun tajutaan etten olekaan köyhä. Ihankuin köyhillä vain olisi oikeus elää nuukasti. 

Onhan se nuukuus surullista. Ihan kenelläkään tahansa. Jonkinlainen trauma on jäänyt, ettei ansaitse mitään.

Mutta jos säästää rahat ja sitten lähtee myöhemmin reissuun ja törsää, silloinhan tekee kaikkee kivaa :)

Nuukuus on sairaus. Ja siihen liittyy usein vielä toisten arvostelu kaikesta rahankäytöstä. Kun itse ei syö eikä käytä rahaa mihinkään, ei voi ymmärtää, ettei säästäminen ole elämän tarkoitus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kateus. Ei ehkä sitä säästettyä rahaa kohtaan, vaan sitä tekoa. Kun joku pystyy, ja itse ei. Kun toisella on itsekuria, ja itsellä menee rahat pikaruokaan, wolttiin, maksukanaviin, temuostoksiin, pilveen, energiajuomaan, kaljaan.röökiin. Kyllähän se kiukuttaa.

Ketä kiukuttaa? Ja miksi kadehtisi? Nämä säätäjä on autuas-ketjut on vain lähinnä höpöjä. Kuten sinunkin viestisi.

En sanonut että pitää säästää, arvelin vain mistä se voi johtua. Et sitten malttanut lukea asiaa. En ottanut mitään kantaa, onko säästäminen hyvä vai huono asia.  Meneekö sulla luetut useinkin päin persettä ?

Vierailija kirjoitti:

Nuukuus on sairaus. Ja siihen liittyy usein vielä toisten arvostelu kaikesta rahankäytöstä. Kun itse ei syö eikä käytä rahaa mihinkään, ei voi ymmärtää, ettei säästäminen ole elämän tarkoitus.

Ite en oo ainaakaan sellainen nuuka, vaan esim tuhlaat sit noi säästämäni rahat nopeestiki. Ja sitku saan taas töitä niin säästän ja tuhlaan samantien!

Rahaan, köyhyyteen, omistamiseen liittyy todella paljon traumoja, ja lisää tulee kun köyhyyttä lisätään, niin että parasta olla avarakatseinen ja empaattinen erilaisia rahasuhteita kohtaan. 

Moni lievittää stressiä ja ahdistusta ostamalla, kuka mitäkin. Herkkuja, tavaraa, arpoja, tupakkaa... Jollekin nuukailu on se stressin lievittämisen väline. Kaikenlaista on. 

Vierailija kirjoitti:

minua aina pidetään köyhänä, koska elän niin nuukasti. Kuljen julkisilla ja ostan kaupasta perusraaka-aineita, asun ahtaasti, koska en tykkää tuhlata asumismenoihin, korjaan korjaamista kaipaavat vaatteet. Käytän tavarat loppuun asti jne. 

 

Yleensä siis nää on köyhiä ihmisiä, jotka minut luokittelevat köyhäksi ja sitten loukkaannutaan, kun tajutaan etten olekaan köyhä. Ihankuin köyhillä vain olisi oikeus elää nuukasti. 

Mä tunnistan itsessäni paljon tuota samaa, ja olen opetellut käyttämään rahaa ilman huonoa omaatuntoa asioihin, jotka ovat kestäviä, hyödyllisiä ja/tai tuottavat iloa. Vaan vaikea se on sisintään muuttaa. Mulla taustalla on yhdistelmä ysärilaman kokemuksia ja kulutuskriittistä ajattelua, mutten toisaalta haluaisi myöskään ruokkia luontaista nuukuutta yhtään enempää, kun olen vanhan äitini kanssa nähnyt, mihin se voi johtaa. Itsensä ja oman hyvinvointinsa laiminlyömiseen. Muori on sen oloinen, että sen joku päivä vie sosiaalipäivystys, syystä, ja sillä on kuitenkin sijoitusasuntoja. En halua samaa, mielenhäiriön raja on häilyvä.

Vierailija kirjoitti:

Nuukuus on sairaus. Ja siihen liittyy usein vielä toisten arvostelu kaikesta rahankäytöstä. Kun itse ei syö eikä käytä rahaa mihinkään, ei voi ymmärtää, ettei säästäminen ole elämän tarkoitus.

Kysymys kuului, miksi ihmiset hermostuu. Siinä ei arvosteltu ketään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisiko kateus. Ei ehkä sitä säästettyä rahaa kohtaan, vaan sitä tekoa. Kun joku pystyy, ja itse ei. Kun toisella on itsekuria, ja itsellä menee rahat pikaruokaan, wolttiin, maksukanaviin, temuostoksiin, pilveen, energiajuomaan, kaljaan.röökiin. Kyllähän se kiukuttaa.

Tuntuu et jostain syystä pihit ihmiset ärsyttää ja ymmärrän sen kyllä. Kukaan ei halua olla pihin kanssa tekemisessä. Yh

Ton voi ymmärtää, jos joku on järkyn pihi. Mutta voi myös olla säästäväinen, mutta ei varsinaisesti pihi

Vierailija kirjoitti:

Kuka siitä hermostuu, sehän on vain hyvä asia.

Todellakin saa kuraa niskaansa, jos kertoo voivansa säästää tuista ja matkustella niillä rahoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka siitä hermostuu, sehän on vain hyvä asia.

Aina joku hermostuu ja voin vannoa, että tämäkin lanka sen todistaa

Mikä lanka?

En ole huomannut kenenkään hermostuvan,  vaikka olen pienestä palkastani huolimatta hankkinut mittavan varallisuuden, jota nyt eläkkeellä ollessani iloisena törsään.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset hermostuu nykyään ihan joka asiasta, niin mikseipä myös säästämisestä.

Ketään ei kiinnosta kenenkään säästämiset joten ihan seko aloitus.

Kahvinkeitin meni rikki. Kikkailin tilipäivään asti siten, että laitoin kahvisuppilon papereineen poroineen sen lasikannun päälle, kuumensin vettä vedenkeittimellä ja kaadoin porojen päälle. Tadaa, kahvia! Oli niin hyvä keksintö, että meni aika monta tilipäivää ohi, ennen kuin tuli ostettua se uusi keitin.